Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 12.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Koulutustaso

Koulutustaso

Nuoret ikäluokat ovat selvästi koulutetumpia kuin vanhemmat ikäluokat ja väestön koulutustaso nousee edelleen. Maahanmuuttajien koulutustaso vaikuttaa vastaisuudessa keskimääräiseen koulutustasoon. Huolestuttavaa on, että pelkän peruskoulun varassa olevia on vielä 20-24-vuotiaistakin lähes 17 prosenttia, Lapissa miehistä 17,9 ja naisista 15,2 prosenttia. Erityisesti miesten koulutuksen hankkimiseen tulee kiinnittää huomiota.

  Hyvät kehitysnäkymät

 

Väestön koulutustaso on noussut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vuonna 1970 Lapin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita oli 22 prosenttia, niin vuoden 2014 lopussa heitä oli jo 70 prosenttia. Ero koko maahan on kaventunut vuosittain, ja vuonna 2014 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli lähes sama kuin koko maassa. Ero oli enää -0,2 prosenttiyksikköä. Keskiasteen (toisen asteen) koulutuksen tutkintoja suorittaneiden osuus on Lapissa korkeampi kuin koko maassa. Lapin eduksi tilanne oli vuonna 2014 +4,8 prosenttiyksikköä. Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata matalampi. Vuonna 2014 ero oli -4,9 prosenttiyksikköä. Ero johtuu osaksi Lapin elinkeinorakenteesta.

Lapin elinkeinorakennetta mukaillen Lapin työikäisessä 25-64-vuotiaassa väestössä on palvelualojen, maa- ja metsätalouden, tekniikan ja terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneita suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Pelkästään yleissivistävän koulutuksen varassa olevia, joita ovat lähinnä vain ylioppilastutkinnon suorittaneet, on Lapissa sen sijaan koko maata vähemmän. Vuonna 2014 työikäisestä 25-64-vuotiaasta väestöstä oli tutkinnon suorittaneita Lapissa 84,7 prosenttia ja koko maassa 83,2 prosenttia.

Naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet sekä Lapissa että koko maassa. Lapissa ero on koko maata suurempi. Vuonna 2014 Lapin 15 vuotta täyttäneistä naisista 29,3 ja miehistä 20,2 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Vastaavat luvut koko maassa olivat 33,2 ja 26,1 prosenttia. Keskiasteen tutkinto oli Lapin miehistä 48,7 prosentilla (koko maa 43,4 %) ja naisista 41,9 prosentilla (koko maa 37,7 %). Tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on Lapissa kaikissa alle 70-vuotiaiden ikäryhmissä lukuun ottamatta 15-19-vuotiaita koko maan naisia suurempi.

Vuonna 2014 koulutetuin ikäryhmä sekä Lapissa että koko maassa olivat 35-39-vuotiaat (Lapissa 88,9 % ja koko maassa 87,1 % perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita).

Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka ovat koulutukseltaan pelkän perusasteen koulutuksen (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) varassa. Vuonna 2014 muuta maata enemmän tällaisia henkilöitä oli Lapissa ikäihmisistä enää vain 70-vuotiaissa ja vanhemmissa (+2,3 % -yks.), mutta nyt myös 15-19-vuotiaissa (+1,6 % -yks.). Ero 15-19-vuotiailla tytöillä oli koko maahan nähden kaksi prosenttiyksikköä ja pojilla 1,2 prosenttiyksikköä.

Lapissa on lähes kaikissa viisivuotisikäryhmissä perusasteen koulutuksen varassa olevia miehiä suhteellisesti enemmän kuin naisia. Poikkeuksena olivat 70-vuotiaat ja vanhemmat, joissa tutkinnon suorittaneiden miesten osuus on suurempi (+2,2 % -yks.). Sama tilanne oli vuonna 2014 myös 15-19-vuotiaiden poikien kohdalla (+0,2 % -yks.). Koko maassa tilanne on yli 70-vuotiaiden osalta vastaava, mutta tutkinnon suorittaneita 15-19-vuotiaita tyttöjä oli 0,6 prosenttiyksikköä poikia enemmän.

Kehitysnäkymiä

Lapin väestön ja työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso koulutustasomittareilla tarkasteltuna nousee edelleen vähemmän koulutettujen ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja koulutettujen nuorten tullessa työmarkkinoille. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu jatkossa, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse niin selvästi. Yhä kuitenkin noin 11-14 prosenttia Lapin nuorten aikuisten (25-39-vuotiaat) ikäluokista ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa ja 20-24 -vuotiaistakin noin 83 prosentilla oli vuonna 2014 perusasteen jälkeinen tutkinto, joten koulutustason nostamista tarvitaan vielä. Myös maahanmuuttajien määrän kasvu tullee vastaisuudessa vaikuttamaan työikäisen väestön koulutustasoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kehittää suomalaisten koulutustasoa siten, että 2020-luvulla päästäisiin siihen, että työikäisitä aikuisista (25-64-vuotiaat) 88 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vuonna 2014 Lapin työikäisistä 25-64-vuotiaista oli perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita 84,7 prosenttia ja korkeakoulututkinnon (alempi tai ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste) suorittaneita 20,3 prosenttia (koko maa 27 %).

Lapissa näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteitä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että koulutustarjonta vastaa mahdollisimman hyvin sekä Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeisiin ja tukee heidän kouluttautumistaan ja työllistymistään. Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä tähän työhön ovat mm.:

• alueellisesti kattavasta koulutuksesta huolehditaan
• koulutuksen päällekkäisyyksiä poistetaan
• oppisopimuskoulutusta uudistetaan
• opintopoluista tehdään mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä, jolloin opintojen loppuun suorittaminen ja työnteon ja opiskelun yhteensovittaminen on helpompaa
• kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka