Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 25.5.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Väestökehitys ja väestörakenne

Väestökehitys ja väestörakenne

Väestön vähentymiskehitys on jatkunut Lapissa viime vuosina muutamia yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta. Lappi-sopimuksen vuoden 2017 tavoite 183 000 asukkaasta edellyttää elinkeinoelämän voimakasta kasvua. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut vuosittain, mutta osuus on muuta maata selkeästi pienempi. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä.

Heikot kehitysnäkymät

 

Vuonna 2016 Lapin väkiluku oli 180 207 asukasta eli 651 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna.  Väkiluku on pienentynyt Lapissa koko 2000-luvun ajan, ja esimerkiksi vuosina 2010–2016 väki on vähentynyt 3 258 asukkaalla. Väheneminen oli kuitenkin maltillisempaa kuin kahtena edellisenä vuonna

Vuonna 2016 luonnollinen väestönlisäys oli -562 eli syntyvyys on Lapissa edelleen laskusuunnassa. Muuttotase (kuntien välinen nettomuutto + nettosiirtolaisuus) oli -68 asukasta, mutta negatiivinen kehitys näyttäisi nyt hidastuneen (edellisvuonna -559). Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestöennusteeseen verrattuna Lapin väkiluku oli 539 asukasta pienempi kuin ennustettu.

Seutukunnittain tarkasteltuna syntyneiden enemmyys ja väestönlisäys olivat positiivisia ainoastaan Rovaniemellä, muuttotase oli positiivinen Rovaniemellä ja Tunturi-Lapissa. Kuntien välinen nettomuuttotappio oli Lapissa -629 asukasta, kun taas nettomaahanmuutto oli positiivinen: 529 asukasta. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi 167 henkilöä edellisvuoteen verrattuna; vuonna 2016 Lapissa asui 3 994 ulkomaan kansalaista.

Työikäisiä Lapin väestöstä oli 61,5 %, alle kouluikäisiä 15,2 %, ja yli 65-vuotiaita 23,2 %. Väestön väheneminen ja ikääntyminen näkyy huoltosuhteen jatkuvana heikkenemisenä. Huoltosuhde (lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohti) oli Lapissa viime vuonna 62,5, kun koko maassa vastaava luku oli 59,1.

Vuonna 2016 saamea äidinkielenään puhuvia oli vajaa prosentti (1560 asukasta) Lapin väestöstä. Heistä suurin osa (73 %) asuu Pohjois-Lapin seutukunnassa.

Miehiä ja naisia Lapissa oli vuonna 2016 suurin piirtein yhtä paljon; 90 355 (m) ja 89 852 (n). Lappilaisten  keski-ikä oli 42,5 vuotta. 

Väestöennusteen (Tilastokeskus 2015) mukaan Lapissa on vuonna 2025 178 531 asukasta, joista alle 14-vuotiaita 26 991, 15-64-vuotiaita 100 389 ja yli 65-vuotiaita 51 151 asukasta. 

Kehitysnäkymiä

Maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä keskuksista ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee koko ennustekauden, joka ulottuu vuoteen 2040. Vuonna 2040 olisi Lapissa lähes 5 700 henkeä vähemmän kuin vuonna 2015. Vastaavana aikana koko maan väkiluku kasvaa vuosittain. Ennusteen mukaan alle 30-vuotiaiden ikäryhmät pienenisivät, mutta suhteellisen loivasti koko ennustekauden vuoteen 2040. Työikäisten 30-64-vuotiaiden määrä laskisi selvästi vuoden 2015 tilanteesta. Eläkeikäisten (65-85 v.) määrä puolestaan kasvaisi vuoteen 2030, jonka jälkeen alkaisi taas vähetä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaisi selvästi koko ajan. Väestön ikääntymisen seurauksena myös väestöllinen huoltosuhde (lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden) kasvaa merkittävästi.

Jotta päästäisiin Lapin maakuntastrategiaan asetettuun vuoden 2040 väestötavoitteeseen 198 000 asukkaasta, on edellytyksenä elinkeinoelämän voimakas kasvu, syntyvyyden lisääminen, positiivinen muuttoliike sekä maahanmuuttajien määrän kasvu. Tulevien vuosien väestökehitykselle on hyvin suuri merkitys sillä, kuinka vetovoimaiseksi asuinpaikaksi Lappi koetaan. Matkailualan ja kaivostoiminnan kehittyminen liitännäistoimijoineen edellyttää ja tuottaa uutta väestöä Lappiin.