Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 13.6.2017

Seurava päivitys: 30.6.2018

 
 

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Lapin energiavarat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä on jo pitkään mahdollistanut energiantuotannon myös muualle Suomeen. Turpeen asema lappilaisessa energiatuotannossa säilyy merkittävänä, vaikka puu ja tuulivoima kasvattavat osuuttaan. Muutokset energian- ja sähkönkulutuksessa riippuvat lähinnä metsäteollisuuden kehityksestä ja uusien kaivoshankkeiden toteutumisesta. Yhdyskuntien kaukolämpökuormien ei odoteta juurikaan kasvavan parantuvan energiatehokkuuden ansiosta.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen. Sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %.

Turpeen tuotantoala on Lapissa noin 5 000 hehtaaria. Turpeen asema energiantuotannossa on merkittävä ollen yli 25 % Lapin sähkön- ja lämmöntuotannosta. Yhdyskuntien kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on jopa yli 70 prosenttia. Asema tulee säilymään merkittävänä myös puupolttoaineen käytön kasvaessa, sillä turpeella voidaan korvata puupolttoaineita, mikäli puun saatavuus heikkenee esimerkiksi huonojen korjuuolosuhteiden vuoksi.

Metsäenergian käyttöä on mahdollista lisätä Lapissa tuntuvasti. Suunnitelmia on Kemin ja Kemijärven biovoimalaitoksen osalta. Hankkeet olisivat toteutuessaan merkittäviä edistysaskeleita Lapin bioenergian hyödyntämiseksi. Tukemalla paikallisten sähkön- ja lämmöntuotannon laitoshankkeiden toteutumista, on metsäenergian käyttöä mahdollista lisätä Lapissa tuntuvasti. Myös Rovaniemellä, Kuusiselän kaatopaikan alueella on suunnitteilla hanke, jossa mahdollisesti hyödynnettäisiin sekä tuulivoimaa että bioenergiaa.

Lapissa on vireillä lukuisia tuulivoimahankkeita. Edellytyksiä laajamuotoiselle tuulivoimatuotannolle harvaan asutussa Lapissa on, joskin tuulivoimapuistojen suunnittelu on osoittautunut melko haasteelliseksi. Tuulivoimahankkeissa onnistuminen vaatii tuekseen maakunnallista sijainninohjausta. Maankäytön suunnittelun ohella tuulivoimahankkeet vaativat usein YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia.

Vesivoima on Lapin tärkein sähköntuotantomuoto. Rakennettua vesivoimaa on 1 172 MW. Vuotuinen sähköntuotanto on sateisuudesta riippuen noin 4 000-5 500 GWh, mikä on noin 35 % koko Suomen vesivoimatuotannosta. Hyödynnetty vesivoima on Lapissa keskittynyt Kemijoen vesistöalueeseen. Korkein hallinto-oikeus pysytti 22.5.2017 antamallaan päätöksellä voimassa Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan, joten hankkeen suunnittelu voi jatkua. Suurin osa muista vesistöalueista on suojeltua.

Lapin puupolttoaineiden käyttö on nykyisellään noin 1,7 TWh, josta 6 % on metsähaketta. Puupolttoaineiden käyttö on keskittynyt suuriin metsäteollisuuden yksiköihin, joiden käyttöosuus on noin 75 %. Puupolttoaineita ja turvetta hyödyntäviin energialaitoksiin on Lapissa investoitu voimakkaasti 2000-luvulla. Kaupungeissa ja matkailukeskuksissa, jotka ovat Lapin selkeitä kasvukeskittymiä, on jo suurimmassa osassa hyödynnetty mahdollisuus bioenergiaperäiseen aluelämpöön.

Rakentamisen energiatehokkuuden vaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina. Kesäkuussa 2012 otettiin käyttöön niin kutsuttu kokonaisenergiatarkastelu, jossa rakennuksen energiatehokkuutta tarkastellaan kokonaisuutena sekä rakennukseen tuodun että siinä kulutetun energian näkökulmista. Kokonaisenergiatarkastelu antanee uusia mahdollisuuksia esimerkiksi innovatiiviselle ilmaisenergian käytölle sekä puurakentamisen kehitystyölle Lapin olosuhteissa.

Kehitysnäkymiä

Erilaisten arvioiden mukaan uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Perusteina on tuotu esimerkiksi sähköautojen akkuteknologian nopeaa kehitystä. Näin uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö korvaisi osan fossiilisista polttoaineista.

Tulevaisuudessa metsäteollisuuden kehitys ja uusien kaivoshankkeiden toteutuminen vaikuttavat merkittävästi energian- ja sähkönkulutukseen. Lapissa on mittavat metsäenergiavarannot, joiden kilpailukykyinen hyödyntäminen on avainasemassa uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisessa. Metsäenergian lisääminen ja täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät investointeja käyttö- ja tarjontakohteisiin sekä uusien tuotteiden kehittämistä.

Koska Lapin yhdyskuntien kaukolämmön tuotanto perustuu jo lähes täysmääräisesti kotimaisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja puuhun, on lisäyspotentiaali uusille laitoksille rajoitettu. Kaukolämpökuormien ei odoteta kasvavan merkittävästi energiatehokkuuden paranemisesta johtuen, joten kulutukseen perustuva tuotannon lisäys jäänee vähäiseksi.

Vesivoiman lisärakentamista edistetään jo rakennetuissa kohteissa kotimaisen säätövoiman lisäämiseksi. Vesivoiman tuotantoa voidaan, ympäristönäkökohdat huomioon ottaen, kasvattaa perkauksilla, yläveden nostoilla sekä etenkin tehonnostoilla, joita tehdään voimalaitosten peruskorjausten yhteydessä. Olemassa olevia vesivoimalaitoksia modernisoimalla voidaan korottaa vanhojen laitoksien tehoa jopa 40 %, keskimääräisen korotuksen ollessa noin 30 %. KHO:n päätöksen myötä jokiyhtiö jatkaa voimalaitoshankkeen suunnittelua, mutta päätös rakentamisesta tehdään myöhemmin.

Vuonna 2013 laaditussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 3000 MW. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 387 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti oli 1005 MW ja tuulivoimalla tuotettiin noin 2,8 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 2,3 TWh). Marraskuussa 2016 luvitettuja tuulivoimalahankkeita oli jo noin kuuden TWh:n vuosituotantoa vastaava kapasiteetti. Suomen hallitus päätti keväällä 2015 syöttötariffijärjestelmän sulkemisesta tuulivoiman osalta ja tuotantotukilain muutos astui voimaan 26.10.2015. Lakimuutoksen tavoitteena oli syöttötariffijärjestelmän hallittu sulkeminen. Kun 2 500 MVA tuulivoimakapasiteetti on tullut täyteen hyväksymistä koskevien päätösten, kiintiöpäätösten ja merituulivoiman kokeiluhankkeelle varatun kapasiteetin perusteella, uusia hakemuksia ei enää hyväksytä. Tuotantotukilain muutoksen jälkeen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteettia ei enää vapaudu uudelleen käytettäväksi. Jatkossa tuulivoimalan hyväksyminen syöttötariffijärjestelmän mukaiseen kokonaiskapasiteettiin (2 500 MVA) edellyttää kiintiöpäätöstä, joka voi olla voimassa enintään 1.11.2017 saakka. 24.11.2016 Suomen hallitus hyväksyi uuden energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö nousee 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja että koko energiajärjestelmä olisi täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut työryhmän suunnittelemaan uusiutuvan energian uutta tukimekanismia osana energia- ja ilmastostrategian päivitystyötä. Joulukuussa 2016 Lapissa oli toiminnassa tai rakenteilla 116 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä 363 MW. Lisäksi suunnitteilla oli yhteensä 24 tuulipuistohanketta, joiden kapasiteetti olisi yhteensä noin 1230 MW. Kaikki tuulivoimapuistosuunnitelmat eivät kuitenkaan johda aina tuulivoimapuiston rakentamiseen ja osa hankkeista pienenee, joten vuoden 2020 tuulivoimapuistojen määrän ennustaminen on hyvin hankalaa. Merkittävä osa Lapissa jo toimivista ja suunnitteilla olevista tuulivoimalahankkeista sijaitsee Perämerenkaaren alueella, mutta Lapin tuulivoimarakentaminen tulee todennäköisesti kasvamaan sisämaassa tuuliolosuhteiltaan suotuisissa kohteissa.

Bioenergiantuotanto lisääntyy ja vaatii uudenlaisia maankäytön suunnittelun välineitä, jotta laitosten raaka-ainehuolto saadaan varmistetuksi. Bioenergia-ala tarjoaa jo nykyisellään työpaikkoja myös harvaan asutulla maaseudulla ja alalle uskotaan syntyvän lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja koko puuperäisen bioenergian tuotantoketjuun. Bioenergia on yksi maaseudun kehittämisen painopisteistä; kehittämiskohteina ovat vuoteen 2020 mennessä erityisesti maaseudun hajautetut energiaratkaisut, uudet bioenergiaan liittyvät innovaatiot sekä maaseutuyritysten energiatehokkuuden parantaminen. Myös elintarviketuotannossa ja muussa alkutuotteiden jalostuksessa tavoitteena on energiatehokkuus.

Aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat tulleet alas viime vuosien aikana ja voidaan arvioida, että aurinkoenergian hyödyntäminen tulee lisääntymään voimakkaasti lähivuosina.

Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen ja liki kaikki rakentaminen tulee olemaan matalaenergiatasoa.