Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus

Työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus

Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät rekrytointiongelmina ja työvoiman saatavuusongelmina. Toisaalta Lapissa on tietyissä ammateissa huomattavaakin ylitarjontaa. Työvoiman osaamisvaatimukset ovat muuntuneet ja työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työpaikan vaatimuksia. Työvoiman kysynnän lisääntyminen, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset sekä muuntuvat ja laajenevat osaamisvaateet lisäävät työvoiman saatavuuden haasteita.

  Pysyy ennallaan

 

Työvoiman kysyntä on elpynyt ja työvoimaa rekrytoidaan huomattava määrä vuosittain. Työvoiman kysynnässä näkyy kokonaan uusien työpaikkojen, työvoiman eläköitymisen ja vaihtuvuuden lisäksi Lapissa kausiluontoiset työvoimatarpeet. Kaikki työvoiman kysyntä ei näy TE-toimistoon ilmoitettuina työpaikkoina, mutta ne antavat kuvaa työvoiman kysynnän kehityksestä ja kohdentumisesta. Työvoiman kysynnän vilkastuminen on näkynyt jo kolmena perättäisenä vuonna TE-toimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen lisääntymisenä. Viime vuonna Lapissa oli avoinna yli 17 700 TE-toimistoon ilmoitettua työpaikkaa. Eniten lisääntyivät työn kestoltaan yli vuoden ja 3-6 kuukautta kestävät työpaikat. Työpaikkatarjonnassa näkyy vahvasti myyntityö, matkailualan sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon tehtävät. Kesäaikana sijaisuuksien lisäksi on tarjolla kausiluontoisia työmahdollisuuksia maa-, metsä- ja puutarhataloudessa.

Kysynnän kasvu kohdistuu yrityksiin ja kaiken kaikkiaan yksityissektorin työpaikkojen osuus Lapin työpaikoista on ollut jo vuosia kasvussa. Julkisella sektorin työpaikoista erityisesti valtion työpaikat ovat vähentyneet. Kuntasektorilla työvoiman kysyntää on eniten sosiaali-, terveys- ja opetusalalla. Henkilöstöpalveluyrityksiä käytetään sesonki-, tilapäis- ja sijaistyövoimatarpeissa yhä enemmän.

Työvoiman saatavuus ja sen vaikeutuminen nousee esille niin julkisessa keskusteluissa kuin erilaisissa selvityksissä ja barometreissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät sekä ammatillisena että alueellisena työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutena. Tietyissä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa ja toisaalta tietyissä ammateissa on pulaa työnhakijoista. Joissakin ammateissa on Lapissa työttömyydestä huolimatta rekrytointiongelmia. Työpaikkojen osaamisvaateet ovat kasvaneet ja työvoiman koulutustason noususta huolimatta työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työpaikkojen vaatimuksia. Lisäksi voi olla kyse siitä, että työvoiman kysyntää on eri puolella Lappia kuin työnhakijoita. Näin on esimerkiksi matkailualan tehtävissä. Erityisesti sesonkiluontoisissa tehtävissä työvoiman saatavuusongelmat liittyvät osin myös työn luonteeseen liittyviin syihin, joita ovat muun muassa työn osa-aikaisuus, sijainti ja palkkaus.

Matkailun työvoiman saatavuushaasteet ovat lisääntyneet Lapin matkailun kasvun ja kasvunäkymien myötä. Kieli- ja ammattitaitoisen sesonkityövoiman saatavuus on vaikeutunut. Osaamisen lisäksi asenne ja alalle soveltuvuus korostuu rekrytoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman kysyntä on jatkuvaa, mikä heijastuu myös useissa alan ammateissa työvoimapulana. Vaikka työvoiman kysyntä on vilkastunut ja lisääntymässä rakennusalalla, työttömiä on edelleen paljon. Toisaalta rakennusala on yksi niistä aloista, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja ammattitaitoisesta kokeneesta työvoimasta jopa pulaa. Lapin erikoishaasteena on saamenkielisen ammattihenkilöstön saatavuus.

Koulutuksen suuntaamisessa korostuu työvoimatarpeiden lisäksi tieto työvoimalta edellytettävästä osaamisesta. Alueen oppilaitokset kartoittavat yritysten ja organisaatioiden osaamistarpeita ja rekrytointitarpeita. Kartoitusten tulokset palvelevat ao. yritysten ja organisaatioiden työvoiman osaamisen kehittämisen lisäksi nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä ja suuntaamista. Tähän mennessä on laajamittaisesti kartoitettu julkista terveydenhuoltoa, teollisuuspalveluyrityksiä, matkailukeskuksia ja rakennusalaa. Lapin oppilaitokset huomioivat kehittyvien alojen (mm. biotalous) kehitysnäkymät ja mahdollisuudet kehittämistoiminnassa ja koulutusten sisällöissä. Alan kehitysnäkymät heijastuvat myös kiinnostukseen alan koulutukseen eri koulutusasteilla.

Oppisopimus- ja yhteishankintakoulutuksilla tuetaan työssä olevien osaamisen kehittymistä työelämän muutostilanteissa ja edistetään työnhakijoiden työllistymistä yritysten laajentumistilanteissa.

Kehitysnäkymiä

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen osa aluekehityksen edistämistä ja myös julkisen sektorin palvelukykyä. Työvoiman kysynnän lisääntyminen, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset sekä muuntuvat ja laajenevat osaamisvaateet lisäävät työvoiman saatavuuden haasteita. Työvoiman lisääntyvät rekrytointi- ja saatavuusongelmat nähdään jo uhkana yritysten kasvulle ja kehittymiselle sekä uusien yritysten sijoittumiselle alueelle.

Työvoiman kysynnän ja positiivisen työllisyyskehityksen arvioidaan jatkuvan. Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat yrityksissä ja yrittäjyydessä. Julkisen sektorin rakennemuutokset heijastuvat julkisen sektorin työpaikkojen vähenemisenä ja toisaalta lisääntyvinä työvoimatarpeina yksityissektorilla. Suunnitteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus voimistaa tätä kehitystä. Henkilöstöpalveluyritysten rooli työmarkkinoilla on kasvava. Vuokratyö tarjoaa useilla aloilla väylän työkokemukseen ja sitä kautta pitempiin ja pysyvämpiin työsuhteisiin.

Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina huomattavan paljon työvoimaa. Uusia työntekijöitä tarvitaan myös niille aloille, joilla työvoiman kokonaismäärä ei kasva. Samanaikaisesti nuorten työmarkkinoille tulevien ikäluokat pienenevät. Ammattien ja osaamistarpeiden muuttuessa työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus edellyttävät työnhakijoilta valmiutta ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen.

Kuntasektorilla työvoiman saatavuusongelmien nähdään kasvavan lähivuosina terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa sekä opetustoimen tehtävissä. Eläköitymisen mukanaan tuomat rekrytointihaasteet liittyvät ammatteihin, joissa työvoimaa tarvitaan jatkossakin, vaikka julkisen sektorin palvelurakenteiden muutokset tuovat muutoksia palvelujen tuottamiseen ja sitä kautta työpaikkojen sektorirakenteeseen.

Matkailun kasvu ja kausien pidentyminen näkyy lisääntyneinä työmahdollisuuksina matkailualan moninaisissa tehtävissä. Erityisesti matkailukeskuksissa alueen työvoima ei riitä sesonkihuippujen työvoiman tarpeisiin ja työvoimaa tarvitaan muualta Suomesta ja myös ulkomailta. Työvoiman saatavuuden turvaamiseen liittyvät kausityöntekijöiden asuntomahdollisuudet, matkailun työnantajakuva ja matkailualan koulutuksen vetovoima. Vireillä ja käynnistymässä olevat teollisuus- ja matkailuinvestointihankkeet heijastuvat lisääntyvänä työvoiman kysyntänä rakennusalalla. Lisääntyviä työvoimatarpeita on nähtävissä myös mm. malminetsinnässä ja autotestausta tukevassa toiminnassa. Suunnitteilla olevien biotaloushankkeiden työvoimatarpeet tulevat olemaan toteutuessaan huomattavia heijastuen monille ammattialoille ja toimijat ovat jo aloittaneet yhteistyössä ennakoivan valmistautumisen työvoimatarpeisiin vastaamiseksi.

Yritysten kansainvälinen yhteistyö, suuntautuminen kansainvälisille markkinoille ja matkailun uudet kasvavat asiakasryhmät edellyttävät rekrytoitavalta henkilöstöltä yhä laajempaa kieli- ja kulttuuriosaamista, markkinointi- ja myyntitaitoja sekä kansainvälisten verkostojen tuntemista. Ruotsin kielen taito on tärkeä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työmahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Digitaalisuus muuttaa työn sisältöjä ja työn tekemisen tapaa. Tulevaisuuden työntekijöiden tulee olla oman alansa moniosaajia, jotka ovat joustavia muuttuvissa olosuhteissa ja heidän toimintansa on asiakaslähtöistä. Työnjohdon rooli korostuu ja tarvitaan henkilöstöhallintoon ja työsuhdeasioihin liittyvää osaamista. Esimiestaitoja arvostetaan, esimiehen tulee omalla esimerkillään luoda hyvät olosuhteet työntekijöille.

Riittävän alueellisen koulutustarjonnan turvaamiseksi tarvitaan laajaa ja uudenlaista koulutuksen ja oppilaitosten verkostoitumista, monimuoto-opetuksen kehittämistä ja teknologian hyödyntämistä sekä työelämä- ja yritysyhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen reformi tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden kiinnittymistä työmarkkinoille jo opiskelun aikana tiiviin koulutuksen aikaisen työelämäyhteyden ja työpaikalla oppimisen kautta.

Työmarkkinoiden toimivuutta tuetaan työnvälitystoimintaa kehittämällä ja yksityisiä työvoimapalveluja mm. henkilöstöpalveluyrityksiä hyödyntämällä. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia keinoja asiakkaiden työllistymiseen ja sen nopeuttamiseen sekä yritysten rekrytointikynnyksen madaltamiseen. Valmisteilla oleva kasvupalvelulaki sisältää merkittäviä muutoksia työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi.