Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Työllisyys

Työllisyys

Työvoiman kysynnän vilkastuminen näkyy Lapissa työttömyyden vähenemisenä. Työllisten määrää vahvemmin tämä näkyy myös työllisyysasteen kehityksessä. Elinkeinoelämän myönteisistä kehitysnäkymistä sekä työvoiman poistumasta johtuen työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan vilkkaana heijastuen positiivisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä kohti vuotta 2025.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Elinkeinoelämän vilkastuminen näkyy Lapissa työvoiman kysynnässä. Työvoiman kysynnän paraneminen näkyy työvoimatutkimuksen luvuissa työllisten määrää selkeämmin työllisyysasteen nousuna. Työllisyyden kasvaessa työvoiman ulkopuolelta tapahtuu siirtymää työvoimaan. Työvoimatutkimuksen luvuin työllisiä oli vuonna 2016 Lapissa 75 600, työllisyysaste 65,3 % ja työttömyysaste 10,7 %. Työllisyysasteessa ero koko maahan oli 3,4 prosenttiyksikköä.

Työvoiman kysyntä näkyy vahvistuneena työttömyyden vähenemisenä. Viime vuonna työttömiä oli joka kuukausi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2016 työttömiä oli keskimäärin 13 320, mikä on 590 (-4 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huhtikuussa 2017 työttömiä oli jo 1 550 vähemmän verrattuna vuodentakaiseen ja työttömyys on maaliskuusta alkaen alittanut myös neljän vuoden takaisen, vuoden 2013 luvun. Työttömyyden alenemisesta huolimatta työttömien määrä on edelleen korkea ja työttömyyden rakenteelliset ongelmat haastavia, mikä näkyy lisääntyvinä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmina.

Myös aktivointiasteeseen laskettaviin palveluihin osallistuvien määrän kasvu tukee työttömyyden alenemista. Lisäys on kohdistunut erityisesti työllistymiseen kunnissa ja yksityissektorilla ja koulutukseen osallistuvien määrään. Vuoden alussa voimaan tulleilla työllistämistä koskevilla rahoitusmuutoksilla, joiden myötä palkkatuki ja starttiraha rahoitetaan osin tai kokonaan työttömyysetuudella, on tavoitteena lisätä mahdollisuuksia työttömien aktivointiin. Työnhakijoiden määräaikaishaastatteluilla tuetaan työllistymisen nopeutumista ja tehostetaan asiakkaiden ohjaamista avoimiin työpaikkoihin ja palveluihin, mikä osaltaan myös tukee työttömyyden alentamista.

Työttömyydet ovat pitkittyneet ja työttömistä lähes joka kolmas on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin taittunut ja nuorten työttömyyden lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on viime kuukausina vähentynyt jopa kokonaistyöttömyyttä enemmän. Työttömiä on eniten vanhimmissa ikäryhmissä. Työttömyyden väheneminen on kohdistunut kaikkiin ikäryhmiin. Vahvimmin työttömyys laskee ikäryhmissä 20-29 ja 45-54-vuotiaat.

Ulkomaalaisten työttömyys on laskenut Lapin kokonaistyöttömyyttä enemmän. Silti ulkomaalaisten työttömien osuus työvoimasta on edelleen koko työttömyyteen verrattuna lähes kaksinkertainen. Maahanmuuttajien kotouttamistoimista johtuen ulkomaalaisten aktivointiaste on selkeästi keskimääräistä korkeampi.

Kehitysnäkymiä

Työllisyystilanne on kääntynyt suomessa kohti parempaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu näyttää varsin vakaalta ja talous- ja työmarkkinatilanne mahdollistaa työllisyyden kasvun vahvistumisen. Myös työllisyysaste nousee ja työllisyysasteessa päästäneen hieman yli 70 prosentin hallituskauden lopulla. Työllisyysasteen osalta hallitus pääsee lähemmäs tavoitetta kuin työllisten määrässä. Työttömien määrä on laskenut arvioitua nopeammin ja ennusteita on korjattu merkittävästi positiivisemmiksi. Epävarmuutta työttömyysennusteeseen luovat lukuisat politiikkatekijät.

Lapissa työllisyyskehitys kääntyi parempaan suuntaan aiemmin kuin koko maassa ja positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan. Työvoiman kysyntä ei kuitenkaan nopealla aikataululla riitä nostamaan työllisten kokonaismäärää huomattavassa määrin. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät heijastuvat työllisyyden kasvuna pitemmällä aikavälillä kohti vuotta 2025.

Peruskehitysskenaarioissa työllisten kokonaismäärä ei huomattavasti nykytilanteesta nouse, mutta palautuu hitaasti vähitellen vuoden 2012 työllisten lukemiin. Lapin omissa tavoitteellisissa kehityskuvissa elinkeinoelämän myönteisen kehityksen sekä vireillä olevien investointi- ja rakennushankkeiden arvioidaan heijastuvan peruslaskelmia voimakkaammin kokonaistyöllisyyden ja kasvavien toimialojen työllisyyden kasvuna.

Pääosa työvoiman kysynnästä muodostuu työvoiman eläköitymisestä ja muista syistä johtuvasta työvoiman vaihtuvuudesta sekä toistuvista kausiluontoisista työvoimatarpeista. Kokonaistyöllisyyden kehityksessä näkyy jatkossakin se, että sekä yrityksissä että julkisella sektorilla toimintoja uudelleen järjestetään ja tehostetaan, joten eläkkeelle jäävien tilalle ei aina palkata uutta työvoimaa. Julkisen sektorin rakennemuutokset heijastuvat osaltaan työllisyyden kehitykseen ja näkyvät työvoiman siirtyminä työnantajasektorien välillä. Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat yksityissektorilla, erityisesti yrityksissä. Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työvoimatarpeet ovat mahdollisuus lappilaiselle työvoimalle nykyistä laajemmassa mittakaavassa.

Työttömyyden väheneminen on nopeutunut, mutta työttömyyden rakenteelliset ongelmat ovat pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden alenemisesta huolimatta edelleen haastavia. Työvoiman kysynnän vilkastuminen heijastuu ensi vaiheessa ammattitaitoisimpiin ja lyhimpään työttömänä olleisiin työnhakijoihin. Työttömyyden alenemisen kannalta olennaista on se, kuinka hyvin onnistutaan työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyssä ja myös jo pidempään työttömänä olleiden osaamisen kehittämisessä ja työmarkkinoille sijoittumisen edistämisessä. Mikäli tässä ei onnistuta, riskinä on, että työvoiman kysynnän lisääntymisestä huolimatta työttömyys pysyy korkeana. Työttömien ikärakenteesta johtuen myös työttömistä eläkkeelle siirtyvien määrä on tulevina vuosina ja vuoteen 2025 mennessä suuri.

Hanketoiminnalla ja verkostoyhteistyöllä on merkittävä rooli työttömien työmarkkinavalmiuksien ja osaamisen parantamisessa kohti työmarkkinoille työllistymistä. Valmisteilla olevaan ensi vuoden loppuun kestävään työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun on Lapista lähdössä mukaan viisi kuntaa, kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen, työllistymisen nopeuttaminen ja sitä kautta työttömyyden alentaminen edellyttää panostamista uudenlaisiin, nopeampiin ja tehokkaampiin kotouttamistoimiin kohti työmarkkinoita ja työelämää.