Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Turvallisuustilanne Lapissa

Turvallisuustilanne Lapissa

Lapin turvallisuusyhteistyön nykytila on hyvä ja eri toimijatahot ovat halukkaita yhteistyöhön ja valmiita sitoutumaan pitkäkestoiseen kumppanuuteen. Lapin turvallisuusyhteistyölle on tunnusomaista poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä, laaja-alainen verkostoyhteistyö. Verkostomaisen yhteistoimintamalin avulla on kyetty tehokkaammin suuntaamaan ja hyödyntämään Lapin turvallisuustoimijoiden resursseja. Vapaaehtoisten toimijoiden merkitys Lapin turvallisuustyössä on erittäin suuri.

Lapin turvallisuustyön painopisteet ovat häiriötilanteiden osalta kriisijohtaminen ja -viestintä, evakuointivalmiuden kehittäminen sekä maakunnallisten resurssien hallinta. Muita painopisteitä ovat kuntien ja elinkeinojen toimintaprosessien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä lappilaisille suunnattu ennaltaehkäisevä turvallisuustyö. Ennaltaehkäisevässä työssä eri ikäkausiryhmille suunnattava laaja-alainen syrjäytymisen ehkäisytyö on tärkeää.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Turvallisuus ymmärretään osaksi ihmisten hyvinvointia ja toiminnan laatua, mutta myös toimivina palveluina, tarvittaessa nopeaa ammattiapua sosiaali- ja terveystoimelta, poliisilta tai palokunnalta.

Arjen turvallisuuden kannalta keskeisiä osatekijöitä ovat turvallinen koti, turvalliset asuin- ja työympäristöt, turvalliset koulut, liikkumisen turvallisuus, toimivat peruspalvelut ja nopean avun saanti tarvittaessa. Tämän kaiken mahdollistaminen vaatii laajaa yhteistyötä.

Lapin turvallisuusyhteistyön nykytila on hyvä ja eri toimijat ovat yhteistyöhakuisia ja valmiita sitoutumaan pitkäkestoiseen Lapin arjen turvaa ja elinvoimaisuutta parantavaan yhteistyöhön. Lapin suuri haaste on löytää uusia, pysyviä yhteistoimintamalleja syrjäytymisen ehkäisyyn ja katkaista syrjäytymisen vaikutuksista aiheutuva kustannusten hallitsematon kasvu.

Liikenneturvallisuuden positiivinen kehitys on jatkunut. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrässä tosin on suuria vuosivaihteluita ja tilastojen tulkintaa vaikeuttavat itsemurhat tieliikenteessä. Suurin osa autoilijoista ajaa entistä maltillisemmilla ajonopeuksilla ja ylinopeudet ovat vähentyneet. Ikävänä piirteenä voidaan kuitenkin todeta, että niiden ajonopeus, jotka ajavat ylinopeutta, on entistä kovempi. Tämäkin selittänee osittain sen, että liikenteessä kuolleiden määrä on ollut ainakin hetkellisessä nousussa.

Poliisin hälytyspalvelujen kysyntä on Lapissa ollut lievässä laskussa, hälytystehtävien määrä on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan kaikkien tehtäväluokkien osalta. Kaikkiaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä on Lapissa vuositasolla noin 40 000, joista noin puolet on välittömästi hoidettavia hälytystehtäviä.

Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on ollut jo muutaman vuoden laskussa; suurin vaikuttava tekijä on liikennerikosten ja -rikkomusten määrän lasku. Omaisuusrikollisuuden määrässä vuosivaihtelut ovat suuria johtuen muutamien aktiivisten tekijöiden suurista rikosmääristä (mm. näpistyksiä, polkupyörävarkauksia ja nettikauppapetoksia) ja heidän vankilatuomioistaan. Kokonaisuudessa pitkällä aikavälillä "perinteinen" (murto) varkaus -omaisuusrikollisuus on nyt laskusuunnassa, mutta netin kautta tapahtuvien petosten määrä jatkaa kasvuaan.

Väkivaltarikollisuuden määrä näyttää toistaiseksi hieman tasaantuneen muutaman vuoden kasvun jälkeen. Huumausainerikoksien määrä näyttää myös tasoittuneen, törkeissä jopa vähentyneen. Tätä selittää osaltaan se, että rikosten tutkintaa on painotettu enemmän harva-alueille ja tutkintaa on keskitetty enemmän huumeiden maahantuojiin mm. Meri-Lapin alueella, eikä niinkään käyttäjiin. Huumausainerikollisuuden rahoitus näkyy mm. netin kautta tapahtuvassa petosrikollisuudessa. Huumerattijuopumusten määrä on tasaantunut.

Suomeen ja erityisesti Lappiin suuntautui poikkeuksellinen laittoman siirtolaisuuden ilmiö talvella 2015 - 2016. Tilanne on tällä hetkellä rauhoittunut ja hallinnassa. Maastorajoilla rajatilanne on pysynyt rauhallisena.

Palokuntien kiireellisten tehtävien määrä on vakiintunut noin 4400 tehtävän tasolle. Tehtävämäärien vaihteluun vaikuttaa erityisesti kevään ja kesän sääolosuhteet. Palokunnilla on lukumääräisesti eniten automaattisten paloilmoitinlaitteiden tarkistustehtäviä, ensivastetehtäviä ja liikenneonnettomuuksia.

Tulipaloissa kuolee vuosittain 0-8 henkilöä ja muissa onnettomuuksissa menehtyy keskimäärin 35 henkilöä. Erilaisissa onnettomuuksissa loukkaantuu noin 100 henkilöä vakavasti ja 600 - 800 lievästi. Edellä mainitut tiedot ovat vain niistä onnettomuuksista, joissa palokunta käy paikan päällä. Luonnollisetsi koti- ja vapaa-ajan kaikki onnettomuudet ja tapaturmat eivät tule pelastuslaitoksen tietoon. Etäisyyksistä ja pitkistä toiminta-ajoista johtuen ennaltaehkäisevillä ja valvontatoimenpiteillä on iso merkitys. Omatoimisilla ensitoimenpiteillä onnettomuuden sattuessa jo ennen palokunnan saapumista kohteeseen pelastetaan paljon.

Kehitysnäkymiä

 

Sisäisen turvallisuuden yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kesken vahvistuu edelleen sekä alue- että paikallistasolla. Yhteistyön seurauksena hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan sekä maakunnallisiin strategioihin että kuntien talous- ja toimintasuunnitelmiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan sovituilla indikaattoreilla.

Turvallisuustyön painopiste siirtyy korjaavasta toiminnasta ehkäisevään toimintaan. Viranomaiset ja järjestöt suunnittelevat ja toteuttavat strategioiden ja suunnitelmien mukaisia toimenpiteitä muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä yhteisin voimavaroin. Alueviranomaiset ja alueelliset järjestötoimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä tavoitteenaan kuntien ja paikallisten toimijoiden tukeminen

Yhdessä tekeminen, avoimuus ja mutkattomuus viranomaisten, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välisessä yhteistyössä tiedostetaan Lapissa.

Rikosten määrä pysynee nykytasolla, vaikka varsinaisiin rikoslakirikoksiin syyllistyvien henkilöiden määrä laskenee edelleen, mutta syrjäytyneiden henkilöiden tekemien rikosten määrä on kasvussa. Harvaan asuttujen alueiden asukasluvun lasku lisää edelleen loma-asutukseen kohdistuvaa omaisuusrikollisuutta luontaisen naapurivalvonnan heikentyessä. Tämä rikollisuus lisääntyy myös liikkuvien rikollisten (mm. balttialaiset, valkovenäläiset ja romanialaiset) lisääntymisen vuoksi. Netin kautta tapahtuva rikollisuus kasvaa edelleen; kyseessä on kansainvälinen ongelma. Poliisin hälytyspalvelujen kysyntä kasvanee edelleen turistisesongin aikana, vaikka koko vuoden kokonaismäärä on laskeva. Poliisiresurssien pysyvyyttä uhkaa Lapin asukasluvun tasainen lasku, millä on vaikutusta valtakunnalliseen resurssijakoon. Poliisien määrä Lapissa on aiemmin saatu pysymään nykyisellä tasolla erityisten harvaan asuttujen alueiden ratkaisujen avulla. Tämän hetkisen talouden tilanteen valossa tulevaa poliisien määrää on vaikea ennustaa. Lisääntynyt maahanmuutto lisää poliisin tehtäviä ja näihin tehtäviin joudutaan kulttuurierojen ja kielikysymysten vuoksi varaamaan enemmän resursseja kuin perinteisiin poliisitehtäviin.

Itärajan (Raja-Jooseppi, Salla) rajanylitysliikenteen kokonaismäärä kasvoi tasaisesti vuoteen 2013 asti. Vuoden 2014 talouden taantuma on aiheuttanut kasvun kääntymisen laskuun. Tällä hetkellä liikenteen väheneminen näyttää pysähtyneen, mutta liikennemäärien merkittävä kasvu edellyttäisi selvää ruplan kurssin vahvistumista. Venäjän viisumivapaus ei ole enää ajankohtainen eikä merkittävää rajaliikenteen kasvua tukevia tekijöitä ole nähtävissä.

Lisääntyvä turismi lisää rajanylitysliikennettä lentokenttien kautta.

Venäjältä Suomeen itärajan pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta suuntautunut laiton maahantulo on toistaiseksi saatu hallintaan. Pidemmällä aikavälillä tilanteen ennustettavuus on kuitenkin heikko. Riski ilmiön uusiutumisesta tai laajenemisesta muille rajanylityspaikoille ja/tai maastorajalle on yhä merkittävä etenkin siirtolaisten lähtömaiden tilanteiden säilyessä muuttumattomana.

Lapin alueen väestö ja viranomaistoiminnot keskittyvät yhä enenevässä määrin taajaan asutuille alueille. Luontoa hyödyntävien elinkeinojen sekä luonnossa tapahtuvan matkailun ja vapaa-ajan toimintojen vuoksi harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden kysyntä ei vähene yhtä nopeasti. Lapin rajavartioston resurssit pysyvät nykytasolla, mutta keskittyvät ulkorajoille. Itärajalla valmius kiireellisten tehtävien suorittamiseen säilyy hyvänä.

Lapin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 2016 - 2018 mukaan palokuntien toimintavalmius pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Muutamalla paikkakunnalla (3-5) vapaaehtoinen toiminta voi loppua kokonaan. Harva-alueen monien VPK:ien henkilöstön ikääntyminen asettaa kokonaan uusia haasteita toiminnan jatkuvuudelle seuraavien 5-10 vuoden aikana, koska uusia toimijoita palokuntaan ei jää paikkakunnalle. Toisaalta myös jatkuva vaatimustason kasvu karsii hälytysosastojen jäsenmäärää. Pelastuslaitoksen kaluston investointimäärärahat ovat maan alhaisimmat, mikä uhkaa jo palokuntien toimintavalmiutta. Myös yleiskustannusten nousu ja säästöpaineet vaikuttavat palokuntien toimintavalmiuteen ja -kykyyn.

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen rahoituksen tulee perustua muihin kriteereihin kuin maakunnan asukaslukuun eikä valtion ohjaus saa rajoittaa maakunnan pelastustoimen riskeihin, uhkiin ja olosuhteisiin perustuvaa pelastustoimen palvelujen järjestämistä.