Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Tunturi-Lapin seutukunta, kevät 2019

Kittilä, Kolari, Muonio, Enontekiö

Tunturi-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2018 lopussa 14 405 henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 95 henkilöllä. Vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 615.

Tunturi-Lappi

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

0

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

++

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

+

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Seutukunnan elinkeinoelämän perusta on luonnossa ja luonnonvaroissa ja niiden kestävässä hyödyntämisessä. Alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät ja kansainvälisesti tunnetut matkailukeskukset. Merkittäviä työllistäviä aloja ovat autojen testaustoiminta, matkailu ja sen liitännäiselinkeinot sekä kaivostoiminta. Matkailuun liittyvällä alkutuotannolla on kasvava merkitys. Alueen vahvuutena on monipuolinen pk-yrityskanta.

Tänä vuonna Lapin aluekehittäjäksi valittiin Kittilän kaivos. Lapin aluekehittäjäpalkinto myönnetään tunnustuksena Lapin maakunnan kehittämisen eteen tehdystä työstä. Kittilän kaivos on vastuullinen esimerkki kestävästä kaivostoiminnasta Lapin herkässä luonnossa ja matkailukeskuksen läheisyydessä. Viimeisten vuosien aikana on eri elinkeinojen vuorovaikutus ja yhteensovittaminen samoilla alueilla tullut haasteelliseksi. Ylläksen matkailualueen läheisyyteen suunnitteilla oleva kaivoshanke on saanut aikaan voimakkaan vastareaktion. Uhkana on vesien pilaantuminen ja negatiiviset vaikutukset matkailuelinkeinoon.

Seutukunnan työllisyystilanne vaihtelee sesonkiluonteisesti. Voimakkainta vaihtelu on autotestaustoiminnan ja Ylläksen matkailun osalta. Levin matkailukeskuksen kehitys kohti ympärivuotisuutta on tasannut sesonkivaihteluita. Matkailun kasvu on ollut vahvaa kaikissa alueen keskuksissa viime vuodet.

Seutukunnan yksi keskeinen kehittämisteema on saavutettavuus kokonaisuutena. Saavutettavuudessa lentoliikenteen reittien kehittymisessä on menty eteenpäin. Kittilän kentän toimintoja on laajennettu vastaamaan paremmin kasvavaan matkailijavirtaan. Liikenne Kittilän kentällä on vilkasta etenkin talvisin, sillä lentoasemalta on erinomaiset yhteydet moniin Lapin tärkeisiin lomakohteisiin. Keski-Euroopan suorien yhteyksien määrä on lisääntynyt. Kansainvälisen liikenteen osuus on merkittävä. Junaliikenteen kehittymisessä nähdään tärkeänä Kolari-Tornio -välin sähköistäminen. VR huomioi myös Lapin kasvavan matkailun ja tänä vuonna Kolariin liikennöidään ympärivuotisesti ilman touko-kesäkuun katkoa.

Valtatie 21 on merkittävä elinkeinoelämän yhteys Norjaan ja se kuuluu Eurooppateiden verkkoon (E8 Turusta Kilpisjärvelle). Tie kulkee Ruotsin rajan tuntumassa ja muodostaa yhteyden Ruotsiin. Tie on ollut onnettomuusherkkä ja sitä on kunnostettu ja levennetty raskaalle liikenteelle paremmin sopivaksi. Päivittäinen liikennemäärä Kolari-Muonio-välillä on 500-1 400 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on neljännes.

Seutukunnan pitkäaikainen väestökehitys on ollut positiivista ja alueella kärsitään sesonkiaikoina jatkuvasta ammattitaitoisen työvoiman puutteesta ja pahenevasta asuntopulasta. Asuntopulaan olisi hyvä löytää uudenlaisia ratkaisuja, jotka tukevat ja houkuttelevat ammattitaitoista työvoimaa.

Alueen useassa kylässä on parannettu ja rakennettu laajakaistayhteyksiä. Alueen lähiajan tavoitteena on saada uusia yrityksiä, luoda edellytyksiä yritysten liikevaihdon kasvulle ja investointipäätöksille, saada muuttoliike kaikissa neljässä kunnassa positiiviseksi sekä pitää yllä lentoliikenteen ja matkailijoiden yöpymismäärien kasvua.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Liikevaihdon vuosimuutos on ollut Tunturi-Lapissa plussalla koko vuosikymmenen ajan, poikkeuksena vain vuosi 2014. Aloittavia yrityksiä Tunturi-Lapissa oli vuonna 2018 yhteensä yli 120. Yritysten perustajina on paljon nuoria ja naisia. Yritysjärjestelyt ja sukupolvenvaihdokset ovat olleet kasvussa. Matkailussa tehdyt investoinnit ja panostukset markkinointiin ovat tuoneet tulosta. Levin matkailukeskuksessa käyttöasteet talvella ovat hyvät ja uusia investointikohteita valmistuu. Kesämatkailuun panostetaan vahvasti ja se näkyy uusina kohdemarkkinoina. Ylläksellä on panostettu maastopyöräreittien kehittämiseen ja alue valittiin vuoden retkikohteeksi 2019. Maastopyöräilyreittejä Ylläksellä on yhteensä 200 kilometriä ja säännöllisesti huollettuja talvipyöräilyreittejä 100 kilometriä. Alueen matkailu kasvaa ja luo pohjaa uusien investointien käynnistämiselle. Näköpiirissä on uusinvestoinnin lisääntyminen asunto, hotelli- ja mökkirakentamisessa.

Kuntien investointitoiminta painottuu korjausrakentamiseen sekä reittien ja teiden ylläpitoon. Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland investoi 160 miljoonaa Kittilän kaivoksen laajennukseen. Kaivokseen rakennetaan yli kilometrin syvyyteen ulottuva kaivoskuilu. Laajennuksen myötä kultakaivoksen kapasiteetti kasvaa. Vuotuinen kultatuotanto on muutoksen jälkeen jopa 8 000 kiloa vuodessa. Hanke on parhaillaan käynnissä ja kuilua on tehty vajaa 100 metriä alkuvuoden aikana. Tällä hetkellä kaivos työllistää alihankkijoineen yhteensä noin 1 000 henkilöä.

Hannukainen Mining -yhtiö suunnittelee Kolarin Hannukaiseen rautakaivosta. Yhtiö suunnittelee louhivansa kaivoksesta 6 milj. tonnia malmia vuodessa 20 vuoden ajan. Kaivoshanke on herättänyt voimakasta vastustusta johtuen mahdollisista ympäristölle ja matkailulle aiheutuvista riskeistä.

Lapin kylmät olosuhteet ovat luoneet hyvät edellytyksen ajoneuvojen testaustoimintaan ja elämyksien kokemiseen. Alueella tehdään isojen autojättien erilaista testaustoimintaa hyvin eristetyissä olosuhteissa. Isot autonvalmistajat tuovat alueelle asiakkaitaan ajamaan ja kokemaan lumen ja jään vaikutuksen ajamiseen.

Kaupan ja muun yritystoiminnan kehitys on elinkeinoelämän monipuolistamiseksi myös tärkeää eikä myöskään porotaloutta ja alkutuotantoa ole syytä unohtaa. Kuntien kehittämishankkeissa keskeinen viesti on osallistaa toimijat ja ympäristössä toimitaan kestävän kehityksen periaatteilla. Alueella on käynnissä useita alkutuotannon edistämiseen liittyviä hankkeita. Hankkeiden tavoitteena on saada paikallisia elintarvikkeita loppukäyttäjille ja kehittää luonnontuotteiden keruutoimintaa.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Tunturi-Lapissa henkilöstömäärä on tällä vuosikymmenellä kasvanut vuosittain, poikkeuksena vain vuosi 2014. Työvoiman kysyntä on kausiluontoisine tarpeineen vahvaa. TE-toimistoon ilmoitettiin avoimeksi viime vuonna lähes    3 080 työpaikkaa. Rekrytointitarpeissa korostuu matkailualan moninaiset tehtävät. Matkailun lisäksi testaustoiminta on huomattava kausiluontoinen työllistäjä. Kaivostoiminta työllistää vahvemmin ympärivuotisesti. Työntekijöitä tarvitaan myös mm. hoivapalvelun ja terveydenhuollon, rakennus- ja kuljetusalan tehtävissä. Matkailuinvestointien käynnistyessä rakennusalan työvoiman kysyntä tulee lisääntymään heijastuen seutukuntaa laajemmalle alueelle.

Matkailun ja rakentamisen työvoimatarpeet ja sesonkivaihtelut aiheuttavat rekrytointiin suuria ongelmia ja haasteita. Sesonkihuippujen aikana alueen työvoima ei riitä työvoimatarpeisiin. Osaavaa työvoimaa tarvitaan muualta Lapista, eri puolelta Suomea ja myös ulkomailta. Väestön ikääntyminen ja nuorten poismuutto kotiseudulta aiheuttaa haasteita rekrytointiin.

Matkailualan työvoiman saatavuuteen vaikuttavat työsuhteiden pituudet, asuntopula, työntekijän työkohteen etäisyys asuntoon, autottomuus, alan imago, palkkaus, työolosuhteet. Kaivosalan erityisosaamista vaativiin tehtäviin osaajia ei välttämättä löydy Suomesta. Tämä aiheuttaa ja luo haasteita tulevaisuuden koulutusjärjestelmälle. Kouluttajien on oltava aikaansa edellä, jotta pystytään vastaamaan yritysten odotuksiin ja vaatimuksiin.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Kausiluontoinen työvoiman kysyntä matkailussa ja autotestaustoiminnassa näkyvät Tunturi-Lapissa muita alueita selkeämpinä työttömyyden kausivaihteluina vuoden aikana. Tunturi-Lapissa työttömyyden väheneminen vahvistui loppuvuotta kohti.

Työttömien osuus työvoimasta on koko maata alempi. Viime kuukausina alueen kunnista vain Enontekiöllä työttömyys on ylittänyt 10 %. Vuodenvaihteessa työttömiä oli yli viidennes vähemmän ja nuorten työttömyys lähes puolet alempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työllisyystilanne onkin Lapin paras. Myös rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ovat vahvistuneet. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Lapin seutukunnista matalin.

Alueen elinkeinoelämän myönteiset näkymät tukevat työttömyyden positiivista kehityskuvaa. Matkailukausien pitenemisen ja matkailun ympärivuotisuuden lisääntymisen myötä tasoittuvat myös työttömyyden kausivaihtelut.