Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Torniolaakson seutukunta, kevät 2019

Ylitornio Pello

Torniolaakson seutukunnassa asui vuoden 2018 lopussa 7 456 henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 172 henkilöllä. Vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,1 % ja työttömiä työnhakijoita oli 409.

Torniolaakso

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Alue muodostuu kahdesta ketterästä pienestä kunnasta, joiden vahvuutena on sitoutuneet elinkeinoelämän kehittäjät. Alueen vahvuus on erikoistunut pk-yritystoiminta, jonka myötä markkinat ovat kasvaneet valtakunnallisiksi ja osin kansainvälisiksi. Kehittyneet alat ovat rakennusteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja kuljetuksessa. Alue hyötyy naapurikunnista ja Ruotsin rajaan rajoittuvana seutukuntana myös Ruotsi-yhteistyöstä.

Seutukunnan läpi menee valtatie 21, joka on vilkas yhteys sekä talvi- että kesämatkailun ansiosta. Matkailijat käyttävät kaupan ja ravintolan palveluita liikkuessaan alueen kautta. Yritykset ja kunnat panostavat liiketoimintaympäristönkehittämiseen ja vahvistavat verkostojaan. Myös Torniolaaksossa saavutettavuusasiat nousevat esille mm. radan sähköistäminen ja logistiikan tarpeet.

Alueen haasteena on saada negatiivinen väestökehitys käännettyä ja luoda koulutusyhteistyötä uusien vetovoimaisten ratkaisujen etsimiseksi. Nuorten lähtiessä opiskelemaan heidän paluuseen tulisi panostaa ja hakea uudenlaisia ratkaisuja. Pk-yritysten haasteena on saada osaavaa työvoimaa sekä varmistaa eläköityvien yrittäjien yritystoiminnan jatkuminen. Torniolaakson seutukunnan yrittäjien keski-ikä on nousussa. Yrittäjien ikääntyessä tulee yhä useammin esiin jatkajan löytyminen omasta perheestä, yrityskauppa tai yritystoiminnan lopettaminen.

Seutukunnassa on vireillä merkittävä kaivoshanke sekä suunnitelmat tuulivoimaloille. Edellä mainitut hankkeet nähdään hyvin eri tavalla alueen asukkaiden, maanomistajien ja toiminnan harjoittajien keskuudessa. Kaivoshanke ulottuu osin luonnonsuojelualueelle ja tuulivoimaloita ei nähdä sopiviksi luonnonkauniiseen maaseutumiljööseen.

Väestön ikääntyminen ja vähentyminen vaikuttaa laaja-alaisesti koko seutukunnan palvelurakenteeseen sekä kuntatalouteen. Ylitornio on esimerkillisesti panostanut ja luonut rakenteita maahanmuuttoon mm. vastaanottamalla syyrialaisia kiintiöpakolaisperheitä. Alueen lähiajan tavoite on saada muuttovirtaa sekä uutta yritystoimintaa seutukuntaan. Matkailutoimialalla on Torniolaakson seutukunnassa merkittävää kasvupotentiaalia.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Seutukunnan yritysten liikevaihto on hyvässä kasvussa. Pienteollisuuden kasvu näyttää hyvältä. Pello on panostanut teollisuusalueen kehittämiseen. Ylitorniolla pien-/metalliteollisuus on hienoisessa nousussa ja investointeja on tehty. Osa yrityksistä on moninkertaistanut työvoimansa päästyään alihankkijaksi esim. Kittilän kaivokselle. Verkostoitumista tapahtuu koko ajan.

Alueen toimijat virittelevät matkailumarkkinointiyhteistyötä Torniolaaksossa molemmin puolin rajaa. Merkittävimmät elinkeino- ja kehittämistoimet Torniolaaksossa ovat Mawson Oy:n kaivoshanke (kulta- ja kobolttiesiintymä), Aavasaksan ja Ritavaaran alueen matkailun kehittämien sekä Tornion-Muonionjoen vesistöalueen kalastusmatkailun kehittäminen kansainvälisesti kiinnostavaksi kesätuotteeksi. Näiden lisäksi alueella on perinteisesti ollut vahva yrityskanta rakentamisessa. Alueen yritykset ovat toimineet erityisesti matkailukeskusten rakennusurakoissa. Rakennustuoteteollisuuden investoinnit sekä rakentamistoimiala ovat kasvussa. Alueen iso betoniteollisuusyritys YBT on etabloitunut Ruotsiin. Yritys näkee mahdollisuuksia Pohjois- ja Keski-Ruotsissa.

Ylitorniolle sijoittuvan kaivosyhtiö Mawsonin tutkimus- ja kairaustoiminta on aktiivista talvi- ja pakkasjakson ajan. Yhtiö käyttää malminetsintään alueella useamman miljoonan vuodessa. Kaivoshankkeiden lähellä korostuu elinkeinojen yhteensovitus sekä erilaiset luonnossuojeluun liittyvät kysymykset (luonnonsuojelu- ja natura-alueet).

Smart Windpower Oy keskeyttää ja peruu Pellon kuntaan toimittamansa esityksen Pellon kunnan alueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen. Yhtiö seuraa alueen energia- ja ympäristöstrategian kehittymistä Pellossa, Rovaniemellä ja Ylitorniolla.

Ylitorniolla toimiva lähdevesipullottamo Veen Waters Finland laajentaa toimintaansa. Yritys suunnittelee uuden tuotanto- ja varastotilan rakentamista alueelle. Yrityksen kapasiteetti nousisi laajennuksen myötä nykyisestä noin 800 000:sta kolmeen miljoonaan pulloon vuodessa. Yrityksen tuotannosta suurin osa menee Aasiaan ja Lähi-itään, mutta vientikanavat on saatu auki myös Ranskaan, Espanjaan ja Viroon.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Seutukunnan henkilöstömäärän kehitys on ollut neljä viime vuotta vahvistuvan positiivinen. Vuonna 2018 Torniolaaksossa oli avoinna 365 TE-toimistoon ilmoitettua työpaikkaa. Työvoiman kysyntää oli eniten hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä ja koneenasentajista ja betonituotetyöntekijöistä.

Alueen keskeisten yritysten toiminta ulottuu omaa seutukuntaa laajemmalle alueelle ja osin myös Ruotsin puolelle ja yritysten työvoimatarpeet ovat riippuvaisia markkina-alueiden elinkeinoelämän tilanteesta. Tavoitteena on seutukunnan yritysten liikevaihdon hyvän kasvun myötä myös yritysten työntekijämäärän kasvu.

Naapuriseutukuntien ja Ruotsin puolen rajakuntien työmarkkinat tarjoavat työmahdollisuuksia alueen työvoimalle, mikä näyttäytyy kilpailuna osaavasta työvoimasta. Tietyillä toimialoilla työntekijöiden rekrytointi on haasteellista. Ikääntyneiden työnhakijoiden valmiudet eivät aina vastaa nykyisiä osaamisvaatimuksia. Tuotannollisilla toimialoilla yrityksillä on mahdollisuus panostaa tuotannon kehittämiseen lisäämällä automaatiota.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Väestömäärältään pienimmässä Lapin seutukunnassa työttömien määrä on alueen pienin, vuodenvaihteessa noin 400. Muiden seutukuntien tavoin työttömyys on alentunut selkeästi, mutta hieman Lapin keskimääräistä vähemmän. Seutukunnan ikärakennetta heijastaen nuoria työttömiä on vähän. Yli 50-vuotiaiden ja myös yli 55-vuotiaiden osuus on huomattavan korkea, vaikka työttömyys on laskenut näissä ikäryhmissä keskimääräistä vahvemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on vahvassa laskussa.