Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 31.5.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Tietoliikenne

Tietoliikenne

Lapin puhelin- ja nettiyhteydet ovat parantuneet jonkin verran. Mobiiliyhteydet kehittyvät operaattorivetoisesti. Kuituyhteydet ovat kehittyneet valtion ja kuntien tuella. Monilla alueilla riski kasvaa, etteivät kuituyhteydet toteudu lainkaan.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Tietoliikenneyhteydet Lapissa ovat parantuneet jonkin verran, mutta puhelin- ja internetyhteyksissä on yhä monin paikoin ongelmia. Lapissa vuonna 2016 oli 100 Mbit/s kiinteä laajakaista on saatavilla 52 %:lla ja 30 Mbit/s yhteys 56 % kotitalouksista. Koko maassa vastaavat luvut ovat 52 % ja 66 %.

Matkapuhelinoperaattorit ovat rakentaneet 4G -verkkoa ja se on parantanut yhteyksiä merkittävästi. Rakentaminen on kuitenkin ollut pääasiassa olemassa olevien tukiasemien päivitystä uuteen teknologiaan, mistä johtuen eri puolilla Lappia olevat mobiiliverkon katvealueet eivät ole juurikaan vähentyneet. Haja-asutusalueiden lisäksi langattomien yhteyksien kuuluvuuksissa on vielä ongelmia taajamissa sekä niiden läheisyydessä.

Vuonna 2009 käynnistetyllä valtakunnallisella Laajakaista kaikille sittemmin nimellä Nopea laajakaista -hankkeilla on pyritty turvaamaan huippunopeat yhteydet haja-asutusalueille valokuituverkkoa rakentamalla. Hankkeen eteneminen on ollut Lapissa hidasta, kaupallinen operaattori on toteuttanut hankkeita jonkin verran aiempina vuosina ja kunnista Sodankylä, Ranua, Tervola ja Rovaniemi ovat kuntayhtiöiden toimesta rakentaneet kuituverkkoa. Lisäksi kyliä eri puolilta Lappia on toteuttanut alueen kuituverkkorakentamista maaseuturahaston tuella viimeisimpänä Tornion eteläisille kylille, Äkäslompoloon, Tolosentielle, Rautiosaareen, Auttin-Pirttikosken alueelle, Hirvaan alueelle sekä Tähtikuitu Oy Sodankylän hakemana Tanhuan alueelle. Maaseuturahasto on myös rahoittanut viestintää varten Kuitua Pohjoiseen -hanketta. Syksyn 2017 rahoitushaussa on kyläverkkoinfrat vielä hakuteemana. Lapissa on toteutumassa rakentamisurakan valmistuttua reilu puolet hankeohjelmasta. Tällä hetkellä rakentaminen on kuntayhtiöiden varassa. Kaupalliset operaattorit eivät ole jättäneet tarjouksia kilpailutuksiin.

Minimitason palveluille turvaa yleispalveluvelvoite, jonka mukaan operaattorin tulee tarjota pysyviin asuntoihin ja yrityksiin minimissään 2 Mbit/s tietoliikenneyhteydet kohtuuhinnalla ja kohtuuajassa.

Lapissa on EU-rahoituksen turvin kehitetty sekä yritysten että julkisen sektorin sähköisiä palveluita. Pisimmälle on päästy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä. Myös liikennehallinnon alalla on panostettu älyliikenteen kansainvälisen kokeilualueen toteuttamiseen valtatielle 21 (Aurora -hanke).

Kehitysnäkymiä

 

Uudet liikkuvaan kuvaan ja pilviteknologioihin perustavat kuluttaja- ja yrityspalvelut yleistyvät tulevien vuosien aikana. Myös sähköiset julkiset palvelut alkavat yleistyä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin uudistuksen myötä. Älyliikenteen uutta teknologiaa, sovelluksia ja palveluita otetaan käyttöön ja niiden myötä syntyy uutta liiketoimintaa. Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu digitalisaatio. Uudet palvelut ja kuluttajien kasvaneet vaatimukset edellyttävät tietoliikenneyhteyksiltä yhä suurempia nopeuksia ja nykyistä parempaa luotettavuutta.

Laajakaistatukilakia ollaan uudistamassa niin, että tukikelpoisten kustannusten ja alueiden osuus kasvaa, kansalaisille usein ylivoimainen 2 km omavastuu tilaajajohdosta muuttuu 100 metrin omavastuuksi ja liittymismaksujen odotetaan pienevän muutoksen johdosta varsinkin kauempana runkoverkosta oleville tilaajille. Valtion ja kuntien tuen prosenttimääräinen osuus pysyy ennallaan, mutta tukikelpoisten kustannusten kasvaessa tuen euromääräinen summa kasvaa aiemmasta. Lain muutosprosessi on meneillään ja sen tultua hyväksytyksi voidaan uusia kilpailutuksia laajakaistan rakentamiseksi käynnistää myös Lapissa.

Kaupalliset operaattorit ovat sitoutuneet sijoittamaan miljardi euroa markkinaehtoiseen kiinteän laajakaistan rakentamiseen Suomessa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. On kuitenkin erittäin suuri riski, että kaupallisten operaattoreiden markkinaehtoinen rakentaminen ei kohdistu lainkaan harvaan asutuille alueille valtion lupaamasta rakentamiseen liittyvän byrokratian purusta huolimatta. Maaseutuohjelman rahoituksella voidaan toteuttaa edelleen joidenkin aktiivisten kylien laajakaistarakentamista.

Mobiiliverkkojen kapasiteetti on kasvanut merkittävästi 4G-verkon rakentamisen myötä. Katvealueita on edelleen ja riskinä on, että tietoliikenteen nopeasti kasvaessa verkon kapasiteetti käy riittämättömäksi.

Datakaapeli Koillisväylää pitkin Suomesta Aasiaan houkuttelisi alueelle tietoa säilyttäviä ja prosessoivia yrityksiä. Lapin ilmaston vuoksi datakeskusten jäähdytystarve on pieni, lisäksi energia on edullista moniin muihin maihin verrattuna, tietoturvallisuus on hyvällä tasolla ja geologiset sekä poliittiset olot ovat vakaat. Uutta yhteyttä pitkin kulkisi valtaosa maanosien välisestä tietoliikenteestä