Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 24.6.2014

Seuraava päivitys: 30.6.2015

 
 

Saamelaiskulttuuri

Saamelaiskulttuuri

Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva perustuslain mukainen itsehallinto, jolle kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät/ Sámediggi. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Perinteiset saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus ja saamelainen käsityö ovat saamelaisen kulttuurin perusta ja sen vuoksi on ratkaisevaa, että niillä on myös jatkossa mahdollisuus kehittyä ja vahvistua. Osaamisen kehittäminen ja tiedonsiirto yhdistettynä saamelaiseen elinkeinoelämään, kulttuuriin ja perinteisiin ovat perusedellytyksiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin säilymiselle.

Pysyy ennallaan

 

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisväestöä asuu neljässä valtiossa, Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa ja vähiten Venäjällä. Suomessa on noin 10 000 saamelaista, joista yli 60 % asuu virallisen kotiseutualueen (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän pohjoisosassa) ulkopuolella. Vielä 1990-luvulla valtaosa saamelaisväestöstä asui kotiseutualueellaan Suomen neljän pohjoisimman kunnan alueella. Nykytilanne asettaa uudenlaisia vaatimuksia saamen kielen ja saamenkieliselle opetukselle, saamenkielisille palveluille ja tiedonvälitykselle.

Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueellaan koskeva perustuslailla turvattu itsehallinto. Itsehallintotehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla joka neljäs vuosi valitsema parlamentti, Sámediggi/ Saamelaiskäräjät. Kolttasaamelaisilla on lisäksi perinteinen kolttalakiin perustuva kolttasaamelaisten kyläkokous, joka edustaa kolttasaamelaisväestöä virallisella koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta.

Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Elinkeinojen ja kulttuurin välinen yhteys on saamelaisille tärkeä. Perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus, pienimuotoinen maatalous ja luonnontuotteiden keräily sekä saamelainen käsityö ovat saamelaisen kulttuurin perusta ja sen vuoksi on ratkaisevaa, että niillä on myös jatkossa mahdollisuus kehittyä ja vahvistua. Osaamisen kehittäminen ja tiedonsiirto yhdistettynä elinkeinoelämään, kulttuuriin ja perinteisiin ovat perusedellytyksiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin säilymiselle.

Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan nykyisin myös yhdistelmäelinkeinoina esimerkiksi matkailun ja muiden palvelujen ohella. Luontaiselinkeinojen osuus liikevaihdolla ja työvoimaosuudella mitattuna ei ole kovin suuri, mutta niiden kulttuurinen merkitys on tärkeä. Perinteiset elinkeinot eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämänmuotoa. Osa saamelaisista saa yhä toimeentulosta perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattavan suuri osa työskentelee uudenaikaisissa ammateissa. Saamenkielisen koulutuksen, tiedonvälityksen ja saamelaisen hallinnon vahvistuminen on luonut uusia työpaikkoja saamelaisalueelle.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Suurin kaikkiaan yhdeksästä edelleen puhutusta saamen kielestä on pohjoissaame, jota puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu ainoastaan Suomen alueella. Koltansaamen puhujia on myös Venäjän puolella.

Saamen kielten opetusta on annettu 1970-luvun alkuvuosista, eli peruskouluajan alusta alkaen. Saamenkielinen opetus sai alkunsa Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä. 2010-luvulla kaikki saamelaisten kotiseutualueen peruskoulut ja lukiot antavat vähintään saamen kielen opetusta. Perusopetuslaki on edellyttänyt vuodesta 1999 lähtien, että saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden perusopetus annetaan pääosin saamen kielellä. Saamenkielistä opetusta annetaan kaikilla kolmella saamen kielellä. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamen kielten opetus on toistaiseksi vähäistä, mutta tilanne on muuttumassa etäyhteyksiä käyttävän opetuksen yleistyessä.

Saamelaiskäräjät valmistaa saamenkielisiä oppimateriaaleja kaikilla kolmella saamen kielellä. Materiaaleja valmistetaan äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineiden lisäksi kaikkiin koulun oppiaineisiin. Inarin kirkonkylässä pääpaikkaansa pitävä Saamelaisalueen koulutuskeskus/ Sámi oahpahusguovddáš antaa ammatillista peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta monilla aloilla. Se on erikoistunut saamen kielten, saamelaisen kulttuurin ja saamelaiselinkeinoihin liittyvään koulutukseen ja tarjoaa myös korkean asteen koulutusta yhteistyössä pohjoisen yliopistojen kanssa. Saamen kieltä opetetaan kolmessa Suomen yliopistossa, Oulun, Lapin ja Helsingin yliopistoissa. Oulun yliopistolla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen ja kulttuurin korkeasta opetuksesta ja niitä koskevasta tutkimuksesta. Lapin yliopistolla on valtakunnallinen erityistehtävä yhteiskunta- ja oikeustieteellisestä saamen tutkimuksesta ja opetuksesta. Ainoa saamenkielinen korkeakoulu Sámi allaskuvla, joka ottaa opiskelijoita myös naapurimaista ja joka kouluttaa mm. saamenkielisiä opettajia ja toimittajia, sijaitsee Norjan Koutokeinossa.

Suomen saamelaisten hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja osaamisen keskus Saamelaiskulttuurikeskus Sajos aloitti toimintansa Inarin kirkonkylässä vuoden 2012 alussa. Sajos on saamelaisten parlamenttitalo, mutta lisäksi talossa on useita muita toimijoita kuten Saamelaisalueen koulutuskeskus, Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto/ Sámi arkiiva, Inarin kirjasto, Sámi Soster ry ja muita. Sajos luo saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää omaehtoisesti kieltään, kulttuuriaan, kulttuuri-itsehallintoaan ja elinkeinotoimintaansa. Lisäksi Sajos mahdollistaa tehokkaamman tiedon levittämisen saamelaisista alkuperäiskansana. Saamelaiskulttuurikeskus toimii sekä saamelaisten ja paikallisten ihmisten kohtaamispaikkana että kansainvälisesti kiinnostavana monikulttuurisuuden keskuksena.

Kehitysnäkymiä

Saamelaiskulttuuri halutaan pitää elinvoimaisena vahvistamalla saamelaisten omaa kieltä, saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja sekä edistämällä ja turvaamalla saamelaisten perinteisten tietojen siirtymistä uusille sukupolville. Saamelaishallintoa, saamenkielisiä palveluita, mediaa ja kouluopetusta kehitetään. Saamen kielen ja kulttuurin elvyttäminen on käynnissä. Ministeriöiden ja saamelaiskäräjien yhteistyössä valmistelema saamen kielen elvyttämisohjelma kuuluu maan hallituksen tavoitteisiin. Kolttakulttuurikeskuksen edistäminen on yksi saamelaiskäräjien kärkitavoitteista.