Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 13.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Puhdas ruoka ja vesi

Puhdas ruoka ja vesi

Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Maidontuotannon ja porotalouden jatkuminen riippuu merkittävästi onnistuneista sukupolvenvaihdoksista. Vaikka rakennekehitys alkutuotannossa etenee edelleen, tuotannon tehostuminen pitää tuotantomäärät lähes entisellä tasolla. Lapin asukkaista ja yrityksistä suurin osa on liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun ja käyttävät pohjavettä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta mahdolliset pitkäaikaiset kuivuusjaksot ja rankkasateet saattavat aiheuttaa merkittäviä paikallisia ongelmia vesihuoltoon.

  Hyvät kehitysnäkymät

 

Lapilla on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa sekä alueen asukkaiden että matkailijoiden tarpeisiin ja luonnontuotteiden osalta myös vientiin. Lappi on myös potentiaalinen luomukeruutuotteiden tuotantoalue: Lapissa vain alle 2 000 neliökilometriä on luomukeruuseen soveltumatonta. Lapin alue muodostaakin jopa 95 % koko Suomen luomukeruualasta. Lapista kerätään luomukeruutuotteina tällä hetkellä pääosin vain marjoja, mutta myös luomusienillä ja luonnonyrteillä on kasvavaa kysyntää. Lapin etuna ovat myös maaperän hyvin alhaiset raskasmetallipitoisuudet; esimerkiksi lyijypitoisuudet ovat koko Suomessa huomattavasti muuta Eurooppaa alemmat ja Lapissa muuta maata alemmat. Myös kasvinsuojeluaineiden käyttö on Lapissa erittäin vähäistä.

Lapin maidontuotanto pieneni hieman edellisestä vuodesta -1,2 % eli noin 91,6 milj. litraan vuodessa, mutta jatkojalostus on muutamaa juustolaa lukuun ottamatta maakunnan ulkopuolella. Naudanlihaa tuotetaan 3,1 milj. kg ja poronlihaa 2,0 milj. kg. Lapin poronliha, Lapin poron kuivaliha, Lapin poron kylmäsavuliha ja Lapin Puikula ovat saaneet EU:n alkuperäsuojauksen. Elintarvikkeiden jäljitettävyyttä ja sitä kautta kuluttajien luottamusta on pyritty lisäämään muun muassa kouluttamalla tuottajia suoramyyntiin ja lisäämällä tuottajien yhteistyötä jatkojalostuksen sekä laadun ja markkinoinnin kehittämisessä. Poronhoitajat ovat lisänneet omaa jalostustoimintaansa huomattavasti. Tuottajien jalostustoiminta kattaa jo lähes puolet poronlihan jalostuksesta. Lammastalouden laatuketjua on kehitetty niin ikään määrätietoisesti, mistä esimerkkinä Meri-Lapin karitsa. Lappilainen kala on lähiruokaa, johon liittyy puhtaiden vesien erikoistuotteen imago. Kalan tuotannossa on kiinnitetty huomiota hyviin kalankäsittelytiloihin jo satamassa katkeamattoman kylmäketjun varmistamiseksi. Tärkeimmät ammattikalastusalueet ovat Perämeri sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, Inarinjärvi, Posion Suolijärvet ja Kitkajärvi.

Puhdas ja riittävä talousvesi on väestön hyvinvoinnin lisäksi tärkeä edellytys myös alueen elinkeinoelämälle, kuten elintarviketeollisuudelle, maataloudelle ja matkailuyrityksille. Tuotannossa käytettävän veden laadulla on ratkaiseva merkitys elintarvikkeiden mikrobiologiselle laadulle. Veden laadun merkitys on suuri etenkin, jos vesi tai vedellä puhdistetut pinnat ovat kosketuksissa sellaisenaan kypsentämättä syötävien tuotteiden kanssa.

Lapin asukkaista on yli 90 prosenttia keskitetyn vedenjakelun piirissä. Myös elinkeinoelämän toiminnanharjoittajat ovat liittyneet kattavasti vesihuoltolaitosten verkostoihin. Lapin vesilaitosten kuluttajille jakama vesi on kokonaisuudessaan pohjavettä. Pohjavesi on varsin hyvin suojassa saastumiselta, joskin esimerkiksi poikkeuksellinen kuivuus tai toisaalta tulvat ja pitkäaikaiset rankkasateet voivat vaikuttaa paikallisesti pohjaveden määrään ja laatuun.

Suurilla kunta- ja matkailukeskusten vesihuoltolaitoksilla sekä myös muutamilla kylien vesihuoltolaitoksilla on varavedenottamot ja verkostoyhteydet toisiin laitoksiin, jolloin vedenjakelu on varmistettu myös erityistilanteissa. Savukosken keskustaajaman vesihuoltolaitoksella sekä monilla pienillä kyläkohtaisilla vesihuoltolaitoksilla on edelleen parannettavaa erityistilanteisiin varautumisessa.

Kehitysnäkymiä

Hallituksen vuonna 2013 hyväksymät Kansallinen lähiruokaohjelma ja kansallinen luomuohjelma linjaavat ruokaketjun kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Lapin elintarvikeohjelma julkistettiin 19.5.2017, joka linjaa alan kehitystä vuoteen 2025. Lapissa on mahdollisuus lisätä luomutuotantoa sekä hyödyntää monipuolisesti Euroopan suurinta luomukeruualuetta. Lähiruoan ja luomuruoan saaminen julkisiin ruokapalveluihin edellyttää julkisen puolen hankintaosaamisen lisäämistä ja määrien varmistaminen myös tuottajien yhteistyötä. Paikallisella kehittämistyöllä ja asiantuntevalla yrittäjien verkostojen tukemisella päästään konkreettisiin ratkaisuihin askel askeleelta, tästä esimerkkinä Sodankylän lähiruokaprojekti. Porotalouden osalta EU:n nimisuojaa hyödynnetään tulevina vuosina nykyistä enemmän. Porotaloudessa tuotannon laatuun ja eläinten hyvinvointiin tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota ja ne hyödynnetään myös markkinoinnissa. Lapin brändiä puhtaana alueena tukee myös lappilainen elintarviketuotanto ja luonnontuoteala: marjat, sienet, yrtit, liha (nauta, lammas, poro), kala, avomaan puutarhatuotanto ja peruna sekä maito. Lappilainen maidonjalostus kiinnostaa tuottajia nimenomaan yhdistettynä matkailuun ja hyvinvointiin. Maitotilojen määrä tulee edelleen laskemaan, mutta kohdistetun neuvonnan ansiosta lopettamistahti hidastuu ja moni kannattava ja hyvin hoidettu tila voi kehittää toimintaansa muulla tavoin kuin maitomäärää kasvattamalla. Suomen vahvuus, hyvä ruokaturva, on erityisesti Lapissa kehittämisen kohteena. Ruoan hyvän elintarvikelaadun lisäksi merkitystä tulee olemaan myös ruoan terveellisyydellä ja sen alkuperällä.

Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan muutoksia vuotuisessa sadannassa, valunnassa, haihdunnassa ja lämpötiloissa sekä niiden jakaumissa. Pitkäaikainen kuivuus, tulvat ja pitkäaikaiset rankkasateet voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviäkin ongelmia talousvetenä käytettävän pohjaveden määrälle ja laadulle. Myös matkailukeskusten voimakas laajentuminen ja maatilojen tilakoon suureneminen tuovat entistä suuremmat haasteet vesihuollon toimivuudelle kaikissa tilanteissa.

Useille maaseudun kylille on vireillä uuden lisävedenottamon rakentaminen. Myönteisestä kehityksestä huolimatta monilla pienillä kyläkohtaisilla vesihuoltolaitoksilla on edelleen tarvetta parantaa vesihuollon erityistilanteisiin varautumista vedenottamoiden kunnostamisilla, varavedenottamoilla ja varavesiyhteyksillä toisiin laitoksiin.

Lapin runsaat pohjavesivarat mahdollistaisivat niiden nykyistä laajemman kaupallisen hyödyntämisen. Massatuotannon sijaan tulisi tähdätä laadukkaaseen brändi-tuotteeseen, huomioiden vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet.