Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Pohjois-Lapin seutukunta, kevät 2019

Sodankylä, Inari, Utsjoki
 
Pohjois-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2018 lopussa 16 585 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 71 henkilöä. Vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,3 % ja työttömiä työnhakijoita oli 656.

Pohjois-Lappi

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

++

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

  0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Pohjois-Lapin vahvuutena on luonto, luonnonvarat ja luonnon olosuhteet. Alue on Euroopan Unionin pohjoisin seutukunta. Matkailun merkitys ja kasvu näkyvät koko seutukunnan alueella. Kasvu on ollut vahvinta koko Lapissa. Matkailurakentaminen on ollut vahvaa seutukunnan pohjoisosassa. Alueella on rakennettu laadukkaita hotelleja ja pienmajoitustiloja. Suurten hotellien ja kotimaisten matkailijoiden sijaan trendi on vaihtumassa pieniin laadukkaisiin majoitus- ja matkailutuotteisiin.Etenkin ulkomailta tulevat matkailijat ovat laatutietoisia ja valmiita maksamaan palveluista.

Saavutettavuus on parantunut edellisistä vuosista. Lentokenttää on laajennettu ja työt ovat loppusuoralla. Keski-Euroopasta on saatu suoria reittilentoyhteyksiä Ivaloon. Lapin lentoasemille on luvassa erittäin vilkasta toimintaa. Kuitenkin saavutettavuus ja sen kehittäminen ovat päällimmäisenä kehittämisessä.

Luonnonvarojen käytön kannalta merkittävä elinkeinosektori on kaivannaisteollisuus. Seutukunta kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, jonka kallioperästä on kaivettu monia eri metalleja. Alueella toimii Bolidenin Kevitsan kaivos. Kaivostoiminnan uudelleen käynnistämistä suunnitellaan Pahtavaarassa ja kaivosyhtiö Anglo American ilmoittaa tutkivansa YVAssa maanalaisen kaivoksen perustamista Sodankylän Sakattiin. Malmiesiintymä on merkittävimpiä sulfidisten Cu-Ni-PGE malmien löydöistä Euroopassa kymmeniin vuosiin.

Pohjois-Lapin väestökehitys on kaksijakoinen. Inarin viime vuoden kehitys oli positiivinen kuntien välisen muuton ja maahanmuuton osalta. Utsjoella kehitys oli lievästi miinuksella. Sodankylän väestökehitys oli selvästi miinuksella, vaikka alueella elinkeinoelämän kehitys on vahvasti plussalla.

Saamelaisuus ja saamelaisuuden merkitys näkyvät vahvasti pohjoisen alueen elinkeinojen kehittämisessä ja arjessa. Saamelaiset puhuvat kolmea saamenkieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily, pienimuotoinen maatalous ja käsityöt. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, mihin liittyy saamenkielentaitoisen henkilöstön rekrytointihaaste Utsjoella etenkin varhaiskasvatuksessa ja perus- ja lukio-opetuksessa.

Matkailun kasvu näkyy asuntopulana ja ongelmana saada osaavaa työvoimaan. Alueen tavoitteena on saada asuntorakentaminen Inarin ja Utsjoen kunnan alueella liikkeelle. Asuntopula on pikkuhiljaa helpottamassa Inarin kunnassa, kun siellä valmistuu noin sata asuntoa, joista osa vuokra-asuntoja.

Sodankylä tavoittelee lentokentän alueella toimivalle arktiselle kehittämisympäristölle muun muassa kansainvälisten yritysten ja tutkimuslaitosten kiinnostusta. Alueella kehitetään ympärivuotista arktista testaus-, olosuhde- ja tutkimustoimintaa. Sodankylän tärkeimmät tutkimuskeskukset ovat Sodankylän geofysiikan observatorio, joka kuuluu Oulun yliopistoon, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus sekä EISCAT-tutkimusasema.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Liikevaihdon kasvun trendikehitys on ollut Lapissa vahvinta Pohjois-Lapin seutukunnassa ja vuosimuutos oli vuonna 2017 peräti 24 %. Alueella on aloittanut viime vuonna uusia yrityksiä yli 100. Matkailun osalta kasvun edistäminen tähtää ympärivuotisuuteen ja kestävyyteen. Matkailupainotteisuus näkyy uusissa yrityksissä. Kaivosalan edistäminen tapahtuu Sodankylässä ja arktisten testausympäristöjen edistäminen ja laajentaminen pääsääntöisesto Inarin alueella, mutta osin myös Sodankylässä. Myös käsityöalalle on yrittäjiä tullut, mutta suurta kehitysmuutosta ei ole tapahtunut.

Matkailu kasvaa erityisen vahvasti koko seutukunnan alueella. Yöpymisten määrä on kehittynyt hyvin viime vuosina ja erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt. Yritykset ovat panostaneet ympärivuotiseen matkailuun. Alueen vetovoimatekijänä on oikea erämaaluonto ja Tenon lohijoki, joka houkuttelee suuret määrät kalastusmatkailijoita kesäisin.

Matkailun kasvu heijastuu rakentamiseen, kauppaan, luonnontuotteiden kysyntään ja ohjelmapalveluihin. Inariin on rakennettu hotelleja ja muuta majoitustoimintaa. Rakentamisen odotetaan tasaantuvan. Utsjoella odotetaan mahdollisesti isoa matkailuyritystä.

Lapin talvi tarjoaa auto- ja rengasvalmistajille mahtavat testausalueet. Ivaloon on kehittynyt merkittävää ajoneuvojen ja niihin liittyvien osien testaustoimintaa. Testaustoimintaa alueella harjoittaa Test World Oy. Yhtiön tavoitteena on kasvaa ja laajentaa toimintaa. Maailman rengasalan toimijat pitävät inarilaista osaamista arvossaan. Yritys palkittiin Saksassa Hannoverissa vuoden 2019 rengasteollisuuden palveluntuottajaksi.

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Omien työntekijöiden määrä on noin 400 henkilöä ja vakituisten urakoitsijoiden määrä noin 350-400 henkilöä. Kaivosyhtiö Anglo American suunnittelee kaivostoimintaa Sodankylän Sakattiin. Alue on soidensuojeluohjelman suojelema kohde ja sijaitsee Natura 2000 -alueella. Hanke pyritään toteuttamaan niin, että luonnon monimuotoisuudelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Yhtiö on käynnistänyt YVA-prosessin. Pahtavaaran kultakaivos on löytänyt uuden omistajan ja aktiivinen toiminta on käynnistynyt malminetsinnällä.

Seutukunnan pohjoisosalla on yhteinen raja-alue Norjan kanssa ja tämä pitää rajakauppaa alueella vilkkaana. Myös monet lähellä rajaa asuvat käyvät Norjan puolella työssä.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Pohjois-Lapissa henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain koko vuosikymmenen ajan vuoden 2016 notkahdusta lukuun ottamatta. Työvoiman kysynnän kasvu näkyi kolmena edellisenä vuonna TE-toimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen lisääntymisenä. Viime vuonnakin TE-toimistoon ilmoitettuja työpaikkoja oli lähes 3 000. Avoimissa työpaikoissa näkyy vahvasti matkailun vaikutus palvelutyöntekijöiden ja siivoojien kysyntänä. Työvoiman kysyntää on myös hoivapalvelun ja terveydenhuollon, opetusalan, rakentamisen, kuljetus- ja kaivosalan tehtävissä. Näihin ammatteihin liittyvät myös alueen ongelmat työvoiman saatavuudessa.

Sekä matkailun että kaivostoiminnan osalta osaavan työvoiman hankinta ulottuu omaa aluetta laajemmalle alueelle. Kaivosteollisuuden rekrytointia on tuettu yhteishankintakoulutuksella. Kirkkoniemen kaivoksen uudelleenavaamista suunnitellaan Pohjois-Norjassa. Sijoittajatahon tavoitteena on avata kaivos keväällä 2020 ja se heijastuu työvoiman kysyntänä myös Suomen puolelle. Matkailun kasvun myötä alan työvoimatarpeet ovat lisääntyneet ja rekrytointiongelmat korostuvat (mm. kokit, tarjoilijat, oppaat). Pitkät välimatkat ja heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat paikkakuntalaisten työllistymistä. Paikkakunnalle muuttaville on ongelmia asunnon saannissa.

Utsjoen työllisyystilanteessa näkyy rajan yli työssäkäyntimahdollisuudet Norjaan. Saamen kielen osaajille on tarvetta ja saamenkielisen työvoiman saatavuudessa on ongelmia.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Pohjois-Lapissa työttömyys on vähentynyt vahvimmin Lapissa. Työttömien osuus työvoimasta on alempi kuin koko maassa. Viime kuukausina työttömien osuus työvoimasta on alittanut 10 % kaikissa Pohjois-Lapin kunnissa. Matkailun kausivaihtelut näkyvät Ivalon ja Sodankylän työttömyydessä. Utsjoella työttömien osuus työvoimasta on yleisesti Lapin alimpien joukossa, missä näkyy työssäkäyntimahdollisuudet rajan yli Norjaan. Matkailun kasvu, testaustoiminta ja kaivosala luovat uusia työmahdollisuuksia alentaen työttömyyttä.

Nuorten työllisyystilanne on hyvä. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus ikäluokkansa työvoimasta on alempi kuin Lapissa ja koko maassa, vaikka nuorten työttömyyden väheneminen on hiipunut. Työttömyyden väheneminen onkin viimeisen vuoden aikana kohdentunut vanhempiin ikäryhmiin. Työttömyyden ikä rakenne on kuitenkin haasteellinen, sillä työttömistä yli puolet on yli 50-vuotiaita.

Sodankylä oli mukana päättyneessä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa, joka osaltaan tuki seutukunnan pitkäaikaistyöttömyyden vahvaa alenevaa kehitystä. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kuitenkin edelleen merkittävä, yli viidennes, ja osa heistä tarvitsee kohdennettuja yksilöllisiä palveluja.