Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Maahanmuuttajien kotoutuminen - Tiedonlähteitä

 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Maahanmuuttajien kotoutuminen

Maahanmuuttajien kotoutuminen

Maahanmuuton lisääntyminen on Lapille sekä mahdollisuus että haaste. Työikäisen väestön määrä kasvaa ja huoltosuhde paranee, kun tulijat kotoutuvat ja työllistyvät. Maahanmuuttajat elävöittävät ja monipuolistavat elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan uusia innovaatioita ja kansainvälisyyttä. On tärkeää panostaa sujuvaan vastaanottoon, laadukkaisiin kotoutumis-, koulutus- ja työllistämispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä lappilaisia. Kotoutumisen haasteisiin vastaaminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten, järjestökentän ja elinkeinoelämän välillä. 

Hyvät kehitysnäkymät
 

 

Vuoden 2016 lopussa Lapissa oli 3 994 ulkomaan kansalaista, joista suurimmat kansalaisuusryhmät olivat ruotsalaiset, venäläiset, myanmarilaiset, afganistanilaiset, virolaiset, irakilaiset ja thaimaalaiset. Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia oli 4 665 henkilöä, joista eniten oli venäjänkielisiä (935 hlöä), muut suurimmat kielet olivat arabia, persia, englanti, saksa, viro, kiina ja somali. Arabia ja persia nousivat vuoden 2016 aikana äidinkielenään englantia ja saksaa puhuvien ohi toiseksi ja kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi Lapissa. Äidinkielenään arabiaa ja persiaa/farsia puhuvia oli yhteensä 703 henkilöä.

Maahanmuuttajat tulevat Lappiin eri syistä: suurin osa perhesyistä, osa työhön ja opiskelemaan. Lappiin tullaan myös kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa moninkertaistui ja myös Lappiin saapui yli 2500 hakijaa. Lappiin muutti viime vuoden aikana kaikkiaan 247 pakolaista (oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja perheenyhdistämiset), joista ELY-keskuksen osoittamalle kuntapaikalle sijoittui 172 henkilöä. Pakolaisia vastaanottavien kuntien määrä on noussut vuodesta 2015 kolmesta neljääntoista ja kuntapaikkojen määrä 120:sta yli neljäänsataan. Lapissa jokaiselle oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle voidaankin tarjota kuntapaikka. Lisäksi seitsemän Lapin kuntaa ottaa tänä vuonna  ensimmäistä kertaa vastaan ryhmän kiintiöpakolaisia (yht. noin 140 hlöä). Lappiin tulevat kiintiöpakolaiset ovat syyrialaisia lapsiperheitä.

Kansainvälistä suojelua saavat merkitsevät usein vastaanoton alkuvaiheessa kustannuksia kunnille, mutta samalla maahanmuuttajien sijoittuminen kuntiin tuo myös uusia mahdollisuuksia, kuten työikäisen väestön määrän kasvua ja huoltosuhteen paranemista, kun tulijat kotoutuvat ja työllistyvät. Erityisesti pitkällä aikavälillä maahanmuuttajat elävöittävät ja monipuolistavat kunnan elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan uusia innovaatioita ja kansainvälisyyttä. On kuitenkin tärkeää, että panostetaan sujuvaan vastaanottoon, laadukkaisiin kotoutumispalveluihin ja avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä lappilaisia. Kotouttamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää myös entistä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten, järjestökentän ja elinkeinoelämän välillä.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen toteutusmalleja on uudistettu maahanmuuton kasvun myötä. Kotoutumiskoulutukseen sisältyy mm. enemmän työelämälähtöisyyttä, ammatillisia koulutussisältöjä ja aikaisemman osaamisen hyödyntämistä, jotka mahdollistavat nopeamman siirtymän ammatilliseen koulutukseen ja työelämään vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin.

Kehitysnäkymiä

Ihmiset muuttavat maasta toiseen yhä enemmän, joka heijastuu myös Suomeen kasvavana maahanmuuttona. Maahanmuutto keskittyy edelleen isoimpiin kaupunkeihin, mutta suunnitelmallisella maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla maahanmuuttajia saadaan tasaisemmin eri puolille Suomea. Lapissa maahanmuutto on yhä merkittävämpi tekijä väestökehityksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamisessa.

Maahanmuuton ennakoitua suurempi kasvu asettaa uudenlaisia ja erityisiä haasteita kotouttamistyöhön. Pakolaisten vastaanottoon on tullut mukaan uusia kuntia ja toimijoita, joilla ei vielä ole vakiintuneita palvelurakenteita kotouttamisen edistämiseen, mutta kehittämistyö on käynnissä.

Julkisten palvelujen tulee soveltua myös maahanmuuttajille niin, että maahanmuuttajat voivat käyttää samoja palveluja kuin kuin muutkin kuntalaiset. Erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin erityisiä kotoututumista tukevia palveluja. Tavoitteena on, että kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttajien saatavilla heti maahantulon jälkeen asuinpaikkakunnasta riippumatta mm. verkko-opetusta ja muita verkkopalveluja hyödyntämällä. 

Tehostamalla kotouttamista yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän välillä maahanmuuttajilla on mahdollisuus päästä koulutukseen ja työelämään aikaisempaa nopeammin ja aidosti kotoutua Lapin asukkaaksi. 

Mikäli kotouttamiseen ei panosteta, uhkana on, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan entisestään kovenevat, työmarkkinoille pääsy entisestään vaikeutuu ja maahanmuuttajien syrjäytyminen lisääntyy, mikä puolestaan johtaa monien ongelmien lisääntymiseen yhteiskunnan eri sektoreilla.