Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 13.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Luonnonsuojelualueet painottuvat Ylä- ja Tunturi-Lappiin. Lapin monipuolisiin luonnonvaroihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. Luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen edellyttää kuitenkin, että jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioidaan luonnonvarojen käytön ja luonnonsuojelun eri näkökulmat sekä panostetaan riittävästi niiden yhteensovittamiseen. Lapin metsien puuvarat kasvavat yhä, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen käytön merkittävän tehostamisen. Lapin luonnontilaiset ja erämaiset vesistöt ja Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet luovat merkittävää lisäarvoa matkailulle ja virkistyskalastukselle.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Luonnonsuojelualueiden toteutus on tärkeä työkalu luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja köyhtymisen pysäyttämisessä. Lapissa luonnonsuojelualueita on yhteensä noin 1 554 000 hehtaaria (maa- ja vesialueet). Luonnonsuojelualueet painottuvat Ylä- ja Tunturi-Lappiin, joissa sijaitsevat valtion maiden laajat kansallis- ja luonnonpuistot sekä erämaa-alueet. Kittilässä, Sodankylässä ja Koillis-Lapissa suojelualueita on varsin edustavasti. Sen sijaan muualla Keski-Lapissa ja etenkin Etelä-Lapissa suojelun osuus pinta-alasta jää vähäiseksi. Valtio panostaa näiden alueiden suojeluasteen nostamiseen Metso-ohjelmalla vapaaehtoisen suojelun keinoin (Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) sekä soidensuojelun täydennysohjelmalla. Lapissa suojellaan luonnonsuojelulain ja -asetuksen luontotyypeistä erityisesti merenrantaniittyjä, luonnontilaisia hiekkarantoja, puuttomia tai luontaisesti vähäpuustoisia hiekkadyynejä ja katajaketoja. Lapissa on useita erityisesti suojeltavia lajeja, kuten esimerkiksi kotkat, naali, ruijanesikko ja lehtonoidanlukko.

Lapissa muun muassa matkailurakentaminen, malminetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rautatiehankkeet sekä turvetuotanto ovat hankkeita, joiden yhteensovittaminen luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa on vaativaa. Erilaisten suurten hankkeiden YVA -menettelyssä sekä maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan laadinnassa tunnistetaan ja otetaan kaavavarauksena huomioon luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeät luontokohteet.

Lapissa on puuntuotantoon käytettävää metsätalousmaata noin 5,9 miljoonaa hehtaaria, josta muusta Suomesta poiketen valtio omistaa suurimman osan eli noin 55 %. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston tilavuus Lapissa oli vuonna 2008 262 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu keskimäärin 11,4 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kokonaispoistuma (hakkuut, hukkapuu ja luontaisesti kuollut metsään jäävä puu) vaihtelee vuosittain lähinnä puun hintakehitystä seurailevien hakkuiden vaihteluiden vuoksi. Vuosina 2006-2010 kokonaispoistuma Lapin metsistä oli keskimäärin 5,6 miljoonaa kuutiometriä/vuosi. Vuosittaisen puuston kasvun ja poistuman suhde kertoo, että metsien hakkuut Lapissa ovat puuntuotannollisesta näkökulmasta kestävällä pohjalla. Hakkuita olisi mahdollista lisätä nykyisestään, varsinkin kun Lapin metsien laaja nuori puusto on kasvamassa harvennusvaiheeseen.

Lapin riistakanta sekä kalavedet ja kalakannat ovat erittäin monipuoliset. Virtavesien määrä maakunnassa on poikkeuksellisen suuri. Lapissa sijaitsevat Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet: Tenojoki, Näätämönjoki, Tornionjoki ja Simojoki. Kemijoen vesistössä sijaitsevat Itämeren alueen merkittävimmät käyttämättömät vaelluskalojen poikastuotantoalueet. Valtioneuvoston hyväksymän kalatiestrategian tavoitteiden mukaisesti on tarkoitus kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistöjen laajoille lisääntymis- ja poikastuotantoalueille.

Lapin järvien kalavarat ovat vajaasti hyödynnetyt. Kaupallista kalastusta on lähinnä Inarinjärvellä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla, Posion ja Länsi-Lapin järvissä sekä meren rannikolla. Kaupallista kalastusta, vesiviljelyä sekä kalan jalostusta ja kauppaa edistetään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman avulla. Toimintaohjelman tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen esteitä, parannetaan yritysten kilpailukykyä ja edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä.

Kehitysnäkymiä

Vanhat luonnonsuojeluohjelmat on toteutettu vuoteen 2017 mennessä. Soidensuojelua koskevasta täydennysohjelmasta ei ole Lapin osalta tehty päätöksiä. METSO-ohjelmaa on toteutettu 8 800 hehtaaria (96 % tavoitepinta-alasta) ja ohjelman toteutus jatkuu vuoden 2025 loppuun. Lisääntyvien erilaisten hankkeiden ja luonnonsuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittamiseen tullaan varautumaan samoin kuin hankkeiden mahdollisesti aiheuttamiin luonnonsuojelulain mukaisiin poikkeuslupa- ja luontovahinkojen kompensaatiomenettelyihin. Lapissa on vireillä esimerkiksi kaivoshankkeita, jotka sijoittuvat osittain Natura-alueille, kansallisille luonnonsuojelualueille ja/tai vaarantavat luonnonsuojelulailla rauhoitetuksi säädettyjen harvinaisten lajien esiintymiä. Kaivannaisteollisuus lisää varsinaisen kaivosalueen rinnalle monenlaista muuta rakentamista ja toimintaa. Kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää kaikilta osapuolilta yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen hakemista.

Vuoteen 2020 mennessä Lapin metsävarojen hyödyntäminen tehostuu. Nykymuotoinen ja puunkäytöltään vähintään nykyisensuuruinen perinteinen metsäteollisuus säilyy Lapissa. Tavoitteena on nostaa metsien vuosittainen hakkuumäärä noin 7 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Mikäli Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitoshanke sekä Kemin ja Kemijärven biovoimalaitokset toteutuvat, lisäävät ne puunkäyttöä merkittävästi. Muut kehitteillä olevat uudet puunkäyttömuodot eivät ole vielä saaneet teollisia mittasuhteita. Pienimuotoinen mekaaninen puuteollisuus ei vuoteen 2020 mennessä ole merkittävästi lisäämässä puunkäyttöään.

Puuston kokonaistilavuus puuntuotannossa olevalla metsämaalla jatkaa kuitenkin kasvuaan lähes 300 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Puuston kokonaistilavuuden lisäys on noin 40 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2008 tasosta. Puuston kasvusta valtaosa on nuorissa metsissä, jotka järeytyvät nopeasti kohti ensiharvennusvaihetta.

Lapin kalavaroja hyödynnetään nykyistä tehokkaammin ammatti- ja virkistyskalastuksessa sekä matkailussa. Elinkeinokalatalous, matkailukalastus ja vesiviljely ylläpitävät yhdyskuntarakenteita sekä palveluja erityisesti syrjäisillä alueilla, joilla ympärivuotisten työpaikkojen luominen on vaikeaa. Kotimaisen ja etenkin lappilaisen kalan kysyntä on tarjontaa suurempaa ja oman mahdollisuutensa lähimarkkinoille, maakunnan väestökeskittymien ohella, tuovat tunturikeskukset. Kehittämiskohteina ovat saaliin alkukäsittelytilat, jalostus sekä tehokkaat jakelukanavat. ELY-keskuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) myöntämällä rahoituksella tuetaan lähinnä elinkeinokalataloutta, mm. kalatalouden yritystoimintaan liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita.

Lapin alueella Leader-yhdistysten alla EMKR-rahoituksella toimivien kolmen kalatalousryhmän tavoitteena on ruohonjuuritason toimijoiden aktivointi ja alueen suunnitelmallinen kehittäminen. Kalatalousryhmien tehtävänä on alueen alkutuotannonedellytysten parantaminen esimerkiksi alkutuotantoa tukevan infrastruktuurin suunnittelun kehittämisellä, alueen yritysten aktivointi ja kehittäminen sekä osaamisen ja kehittämistarpeiden kartoittaminen.

Uuden kalastuslain edellyttämien uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistämistä ja kalaston käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaa valmistellaan. Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla on tärkeä merkitys kalavarojen hoidolle sekä vesialueiden varaamisessa vapaa-ajan, kaupallisen ja matkailukalastuksen käyttöön.

Vuonna 2016 voimaan tulleen uuden kalastuslain säätelypäätöksiä pannaan toimeen siten, että kalavarojen hyödyntämisen taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys turvataan. Kalastuslain ja kansallisen kalatiestrategian päälinjauksena on, että toiminnan painopiste siirtyy istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Kalastuslain tavoitteiden saavuttamiseksi kalastuksen valvontaa tehostetaan ja kalastuksen valvojia koulutetaan lisää. Kalastuskorttivaroja kohdennetaan kalastusalueiden tekemään kalastuksen valvontaan, nuorison kalastusharrastuksen edistämiseen sekä kalakantojen monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Kansallisen kalatiestrategian linjaukset luovat pohjan kalatalousvelvoitteiden nykyaikaistamiselle ja virtavesien kunnostustarpeelle, sillä useat vesistömme eivät ole siinä tilassa, että tavoite voisi toteutua ilman kunnostuksia. Kunnostustoimien tarkoituksena on edesauttaa myös vesienhoitolaissa ja sen pohjalta annettujen asetusten tavoitteiden toteutumista Lapissa.