Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Toimialaklusteri

 

Tiedonlähteitä

GreenCare Lapland

Kalatalous- ja metsästystilastot, Riistan ja kalantutkimus

Laplande, Yrittäjäksi Lapin maaseudulle

Metsäalan ennakointiyksikkö, Itä-Suomen yliopisto

Metsäalan streteginen ohjelma. TEM

Metsä puhuu, Suomen metsäyhdistys

Metsäsektorin suhdannekatsaus, Metla

Metsäteho

POLUT-hankkeen tulokset

Suomen maatalous ja maatalouselinkeinot , MTT

Suomen metsäteollisuus numeroina, Metsäteollisuus

Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

 
 

Luonnonvara-ala

 

Toimialan näkymät Lapissa

Luonnonvara-ala on vahva lappilainen toimiala. Pk-yritysten määrä alalla lisääntyy, kuten myös alihankinta yritysten ulkoistaessa toimintojaan.

 

Perusmaataloudessa on meneillään laskeva trendi tilojen määrän osalta. Vastaavasti tilojen koot ovat suurenemaan päin, joten tuotantomäärä kokonaisuudessaan säilyy. Maataloudessa tapahtuu eriytymistä suurten yksiköiden, lähiruoka- ja luomutuotannon välillä. Erityisesti kasvukuntien ja matkailukeskusten lähettyvillä lähiruoan kysyntä kasvaa.

 

Metsäsektorilla yleistyy yrittäjyysmäinen toiminta ja muun muassa bioenergian käyttö lisääntyy.

 

Luonnon virkistyskäytön puolella ovat Lapin kävijämäärät  nousussa, mikä lisää myös ylläpitotoimintojen määrää retkikohteissa. Lapissa ei kuitenkaan osata vielä kunnolla tuotteistaa luontoon liittyviä ohjelmapalveluita.

 

Porotalouden valtti on sen monipuolisuus. Se voidaan kytkeä myönteisesti elintarvikkeisiin, luontoon, luonnonmukaisuuteen, elämyksiin ja matkailuun. Viime vuosina peruselinkeino onkin monitoiminnallistunut sillä oheen on syntynyt uusia lisäansaintamahdollisuuksia kuten poro-ohjelmapalvelut, lihan pienjalostus ja suoramyynti. Porolla on kysyntää, joten mahdollisuuksia näiden oheispalvelujen kehittämiselle on edelleen. 

 

Toimialan tulevaisuuden haasteet

Haasteita toimialalle luovat väkirakenteen muutos ja yrittäjien korkea ikä. Alkutuotannossa toimivien yrittäjien määrä vähenee jatkuvasti ja osaavan työvoiman saanti on haasteellista. Tulevat sukupolvenvaihdokset tuovat haasteita koko toimialan piiriin ja tukea tarvitaan jatkajien löytämiseksi.

 

Maatalousyrittäjyys nähdään entistä suuremmaksi riskiksi epävakaan tulevaisuuden vuoksi. Tuottajahintojen tulisi pysyä tasapainossa tuotantokustannusten kasvun kanssa.

 

Luonnonvara-alalle tuovat myös haasteita muuttuva tukipolitiikka ja lainsäädäntö EU:n ja Suomen valtion taholta sekä ympäristöhaasteet. Infrastruktuurin ylläpitäminen sekä tiestön että viestinnän osalta on tärkeää. Myös alan investointeja tulisi tukea.

 

Luonnon virkistyskäytön haasteena on alueiden kestävä käyttö sekä palvelujen laadun ja määrän säilyttäminen kävijämäärien kasvaessa.

 

Porotalous on sosiaalisesti kestävää. Teknologian hyödyntämisestä huolimatta porotaloudessa on edelleen kiinni suuri määrä ihmisiä. Porotalousyrittäjien taloudellinen tilanne on haasteellinen. Tuotantokustannukset nousevat nopeammin kuin poronlihasta saatava hinta. Siksi kannattavuus onkin elinkeinon tulevaisuuden kannalta tärkeä asia. Lisäksi merkittäviä haasteita elinkeinolle aiheuttavat pedot ja muu maankäyttö.

 

Toimialan mahdollisuudet

Lapissa toimialan mahdollisuuksia luovat luonnon ja elinympäristön puhtaus, väljyys, hiljaisuus sekä turvallisuus. Luonnon virkistyskäytön näkökulmasta luontoarvot ja retkeilytoiminnot tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä asemassa kaupungistumisen vastapainona, kuten myös luonnon terveysvaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

 

Lapissa sijaitsevat myös Euroopan suurimmat luonnontuotteiden keruualueet (99% Lapin alueesta), joilta saadaan korkealaatuisia raaka-aineita. Kotimaisen ruoan arvostus kasvaa ja myös Lappiin on mahdollista rakentaa toimiva lähiruokaketju ja tuottaa yhä suurempi osa Lapissa kulutetusta ruoasta omassa maakunnassa. Alkutuotannossa toimivilla ammattitaitoisilla yrittäjillä on mahdollisuus hyvään elantoon ja palkata myös työntekijöitä.

 

Metsäsektorin raaka-ainevarat ovat riittävät ja laadukkaat ja metsien tuotto on parantunut ilmastonmuutoksen myötä. Lapin metsien kasvu on huomattavasti suurempi kuin niiden vuosittainen käyttö. Metsäsektori työllistää huomattavassa määrin ja mahdollistaa jatkojalostuksen sekä tulevaisuuden innovaatioiden hyödyntämiesen mm. puurakentamisessa. 

 

Toimialan kehittymisen mahdollisuutena on verkostoituminen monialaisesti ja sitä kautta uusien rajapintojen ja innovaatioiden luominen uuteen yrittäjyyteen, mm. matkailualan kanssa. Uusia edellytyksiä luovat myös arktisuuden hyödyntäminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Biotalouden vahva tuleminen luo alalle uusia mahdollisuuksia mm. energiasektorin ja polttonesteiden paikallisessa tuotannossa. Lisäksi green carea voidaan hyödyntää osana matkailua ja terveydenhoitoa.


Työllisyysnäkymät

Luonnonvara-alan työllisyysnäkymät ovat uusien innovatiivisten avausten ja alihankintatyön lisääntymisen vaikutuksesta hyvät, unohtamatta perinteistä toimintaa. Toimialalle tulevien uusien ammattien (mm. bioenergia-alan ja hyvinvointialan työpaikat) myötä ala kasvaa ja kehittyy ja työllisten määrä lisääntyy. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa tulee huomioida myös työperäisen maahanmuuton mahdollisuudet ja haasteet. 

Vaikka maatalouden yritysten kokonaismäärän odotetaan  vähenevän, tarvitsevat alkutuotannon suuret yksiköt ammattitaitoista työväkeä sekä ympärivuotiseen että kausityöhön. Lisäksi alkutuotannon jatkojalostuksen työpaikkojen määrä tulee kasvamaan ja jatkojaostukseen tulee myös panostaa. Maatalousalan yrittäjien määrä on kuitenkin vähenemässä.

Tulevaisuudessa luonnonvara-alan työ tulee olemaan entistä pirstaleisempaa ja osaaminen verkottunutta. Lisäksi haasteena on alan koulutuspaikkojen säilyttäminen Lapissa.

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueita
Tulevaisuudessa luonnonvara-alalla tarvitaan entistä enemmän monialaosaajia ja -yrittäjiä. Alan perusosaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän rajapintaosaamista muiden alojen kanssa. Yhteistyö matkailualan kanssa vaatii tuotteistamasta ja erilaisten luonnonvara-alaan liittyvien matkailupakettien parempaa kehittämistä (mm. kalastus, maatilamatkailu, marjanpoiminta).

Luonnonvara-alalla tarvitaan tulevaisuudessa lisää osaamista verkostotoiminnassa, alihankinnassa, sopimusasioissa sekä sähköisen kaupan kasvaessa myös sähköisessä markkinoinnissa ja myynnissä. Alkutuotannossa on tärkeää liiketaloudellinen osaaminen, jotta tilojen toiminta saataisiin kannattavaksi kullekin sopivalla toimintakokonaisuudella. Luonnon virkistyskäytön näkökulmasta osaamista tarvitaan myös asiakaspalvelutaidoissa ja kielissä. Lisää osaajia tarvitaan mm. green caren, bioenergian ja kalanviljelyn/vapaa-ajan kalastuksen alueilla.

Alalle on myös tärkeä tehdä riittävän laajat osaamistarvekartoitukset, jotta todelliset koulutustarpeet saataisiin esille.

(13.3.2014, Luonnonvara-alan klusteri)

Toimialan ennakointia ja tutkimusta

People in the Bioeconomy 2044. Sustainability, closed circles, and use of biomass woven into solutions. VTT Visions 4. VTT. 2014.

Miten maaseutu vastaa tulevaisuuden kysyntään? Maaseutu Suomi-strategiassa -työpajaprosessin tuloksia. Hyyryläinen, T., Pylkkänen, P. ja Suutari, T. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Sitran selvityksiä 67. 2012.

Luomu 50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % Suomen viljelyalasta siirtyisi luomuun. Koikkalainen, K., Seuri, P., Koivisto, A., Tauriainen, J., Hyvänen, T. ja Regina, K. MTT Raportti 36. 2011.

Maailma haastaa - metsä tulevaisuuden ratkaisuissa. Donner-Amnell, J., Pykäläinen, J. ja Tuuva-Hongisto, S. (toim.) Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto. 2011.

Metsäalan ennakoinnin vahvistaminen - tulevaisuusprosessin loppuraportti . Pitkänen, S., Miina, S. ja Pykäläinen, J. 2011. 

Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Hetemäki, L., Niinistö, S., Seppälä, R. ja Uusivuori, J. (toim.). 2011.

Bioenergia 2020. Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta. TEM:n julkaisuja, Työ ja yrittäjyys. 6/2010. 2010.

Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointi. Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? Niemi J. ja Rikkonen, P. (toim.) MTT-raportti 7. 2010. 

Suomen metsäteollisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset. Reini, K. ja Törmä, H. Ruralia-insituutin raportteja 55. 2010.  

Suomalaisen maidontuotannon tulevaisuus ja politiikkahaasteet vuoteen 2025 - asiantuntijanäkemyksiä maitosektorin kehittämisestä. Rajaniemi, M. MTT:n selvityksiä 162. 2008.