Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 31.5.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Liikennejärjestelmän toimivuus

Liikennejärjestelmän toimivuus

Lapin liikennejärjestelmä vastaa pääosin alueen nykyisiä tarpeita, pitkät etäisyydet kuitenkin lisäävät logistiikkakustannuksia. Tiestön kunnon huononeminen voi heikentää kuljetusten täsmällisyyttä. Biotalous-hankkeiden mahdollinen toteutuminen Kemissä ja Kemijärvellä edellyttävät tiestön kunnon parantamista. Uusia ratayhteyksiä tarvitaan kaivostoiminnan ja matkailuelinkeinon tarpeisiin. Koillisväylän avautumiseen kansainväliselle meriliikenteelle varaudutaan selvittämällä Jäämeren ratayhteyden sijaintia. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen sekä rahoituksen pieneneminen vähentävät joukkoliikenneyhteyksiä etenkin maaseudulla, liityntäyhteydet lento- ja rautatieasemille pyritään kuitenkin järjestämään.

Pysyy ennallaan

 

Lapin liikennejärjestelmän tila vastaa pääosin alueen nykyisiä tarpeita. Päätieverkko on kohtalaisen kattava ja hyväkuntoinen, ja liikennöinti sillä on pääosin sujuvaa. Perämerenkaaren alueella on korkeatasoinen ja sujuva moottoritieyhteys Kemi-Tornio -välillä. Simossa valtatien 4 liikenne ruuhkautuu, mutta tilanteen korjaamiseksi on saatu rahoitusta ohituskaistojen toteuttamiseen. Muualla liikenteen jonoutumista tapahtuu vain kaupunkien sisääntuloväylillä. Lapissa on kuitenkin paljon kapeita ja rakenteellisesti huonoja valta- ja kantatieosuuksia sekä suuria vesistösiltoja, joita ei nykyrahoituksella voida juurikaan parantaa.

Alemman tieverkon liikennöitävyys on heikentynyt viime vuosina kunnossapitomäärärahojen niukkuuden vuoksi. Kevätkelirikko rajoittaa alemman tieverkon käytettävyyttä kuljetuksiin. Kuljetusten täsmällisyys ja kuljetusaikojen ennakoitavuus on hyvällä tasolla kelirikkoaikaa ja poikkeuksellisia sääolosuhteita lukuun ottamatta. Raskasta liikennettä hidastavia liikenneruuhkia ei Lapin maanteillä eikä rataverkolla juurikaan ole.

Lapin pitkät etäisyydet asettavat haasteita logistiselle järjestelmälle. Logistiikkakustannukset ovat merkittävästi muuta Suomea ja Eurooppaa suuremmat. Saavutettavuus maanteitse on pääosin hyvä ja satamat ja meriliikenne palvelevat pääosin hyvin nykyisiä tarpeita. Kaivostoiminnan kehitys tuo uusia tarpeita satamien ja meriväylien sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämiselle. Rataverkon rajoittuminen Etelä- ja Länsi-Lappiin lisää rataverkon ulkopuolisen alueen kuljetuskustannuksia. Maantieyhteyksiä naapurimaihin on riittävästi, mutta vain yksi rautatieyhteys Ruotsiin.

Rautateiden matkustajaliikenteen tarjonta on Lapin alueella hyvä ja vastaa pääosin nykyisiä tarpeita. Helsingistä lähtevä henkilöliikenne kulkee Kemin kautta itään Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä pohjoiseen Tornioon ja Kolariin. Rovaniemen ja Kemijärven välillä liikennettä on yhden vuoroparin verran ympäri vuoden. Kemistä Tornioon ja Kolariin liikennöintiä on matkailun sesonkiaikana helmi-huhtikuussa päivittäin ja kolme kertaa viikossa heinä-tammikuussa. Touko-kesäkuussa henkilöliikennettä ei Kemin ja Kolarin välillä ole.

Lentoliikenteen infra on hyvällä tasolla. Reittiliikenteen lentokenttiä on Lapissa viisi: Enontekiö, Ivalo, Kemi, Kittilä ja Rovaniemi.  Pieniltä kentiltä liikennöintiä on ainoastaan matkailun sesonkiaikoina. Tarjonnan vähäisyys haittaa etenkin kaukana sijaitsevan Enontekiön kunnan matkailun kehittymistä. Lentovuorot suuntautuvat pääosin Helsinkiin, mutta viime aikoina on matkailun myötä syntynyt useita suoria, sesonkiluontoisia yhteyksiä ulkomaille. Matkailuelinkeinoa palvelevat suorat jatkoyhteydet Helsingin kautta muun muassa Aasiaan ovat alueelle
tärkeitä. Mahdolliset uudet suorat lentoyhteydet parantavat saavutettavuutta. Lentolippujen hintataso heikentää palvelujen käytettävyyttä erityisesti työasialiikenteessä. Kemi-Tornion
lentoaseman lentovuorot Helsinkiin ovat merkittävästi heikentyneet eivätkä ne aikataulullisesti tyydytä alueen suurten teollisuusyritysten tarpeita.

Joukkoliikenne toimii kaupunkiseuduilla tyydyttävästi. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suurimpana ongelmana on liikenteen vähäisyys koulujen kesälomien aikana sekä iltaisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden. Maaseudun liikenteessä kuntakeskusten väliset yhteydet sekä liityntäyhteydet kuntakeskuksista ja matkailukeskuksista lento- ja rautatieasemille ovat pääosin hyvät. Maaseudun asiointiyhteydet kuntakeskuksiin ovat kouluvuoden aikana vielä kohtuulliset, mutta koulujen kesäloma-aikana palvelutaso laskee merkittävästi. Joidenkin sivukylien osalta palvelutaso on alhainen myös talvella. Muun Suomen rataverkon ongelmat heijastuvat häiriöinä Lapin junaliikenteeseen sekä jatkoyhteytenä toimivaan linja-autoliikenteeseen.

Kehitysnäkymiä

 

Liikennemäärien kasvu ja rahoituksen vähenemisestä johtuva tiestön kunnon huononeminen heikentävät liikennejärjestelmän toimivuutta mm. vaikeuttamalla ja hidastamalla kuljetuksia, heikentämällä kuljetusten täsmällisyyttä ja matka-aikojen ennustettavuutta sekä kasvattamalla kuljetuskustannuksia. Päätieverkko pystytään pitämään pääosin liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Biotalous-hankkeiden mahdollinen toteutuminen Kemissä ja Kemijärvellä edellyttävät kuitenkin tiestön kunnon parantamista. Alemman tieverkon kunnon nopea heikkeneminen haittaa maaseutukylien, alkutuotannon ja metsätalouden kuljetuksia. Rahoituksen niukkuus ja mahdolliset lisäsäästöt saattavat pakottaa muuttamaan vähäliikenteisimpiä maanteitä sorateiksi, yksityisteiksi ja karsimaan liikennettä palvelevia varusteita.

Kaivostoiminnan kehittymisen tarvitsemat uudet liikenneyhteydet parantavat koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Kemin meriväylän syventäminen mahdollistaisi suurempien laivojen pääsyn satamaan, mikä alentaisi kuljetuskustannuksia. Rataverkon laajentaminen ja parantaminen sekä sähköistyksen lisääminen palvelevat myös matkailuliikenteen tarpeita. Maantiekuljetukset ovat varteenotettava vaihtoehto kaivosten kuljetuksissa. Kaivosten tarvitsemat rata- ja tieyhteydet nähdään kannattavina investointeina ja niiden toteuttaminen turvataan. Koillisväylän avautumiseen kansainväliselle meriliikenteelle varaudutaan selvittämällä kokonaisuutena edullisimman Jäämeren ratayhteyden sijaintia yhdessä naapurimaiden kanssa.

Vuonna 2013 käyttöön otetut suuremmat sallitut kokonaispainot ovat lisänneet painorajoitettujen siltojen määrää. Useita yli 76 tonnin kokonaispainon kuljetusten kokeiluja on käynnistynyt. Ensimmäinen lupa 104 tonnin raakapuukuljetuksille on myönnetty valtatielle 4 Ivalo-Rovaniemi-Kemi -välille. Normaalipainoja suuremmat kuljetukset, erikoiskuljetukset mukaan lukien, asettavat lisähaasteita tieverkon kunnon ylläpidolle.

Kaupunkiseuduilla työmatkaliikenteelle ja asiointiliikenteelle sopivat joukkoliikenneyhteydet toimivat pääasiassa nykyisellä tasolla. Maaseutuliikenteessä liityntäyhteydet kuntakeskuksista ja matkailukeskuksista lento- ja rautatieasemille pyritään säilyttämään hyvinä. Kuntakeskusten välisissä yhteyksissä väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä liikennöintikustannusten kasvu ja määrärahojen väheneminen tuovat haasteita nykyisen palvelutason säilyttämiselle. Lapissa on päätieverkon ulkopuolella nykyistä enemmän alueita, joilla ei tule toimeen ilman omaa henkilöautoa.

Väestön ikääntymisen seurauksena toimintarajoitteita kompensoivien esteettömien liikennepalvelujen tarve lisääntyy. Varsinkin maaseudulla yksin asuvien ikääntyneiden määrä kasvaa ja omaisten apu on aiempaa harvempien ulottuvilla. Kunnat joutuvat panostamaan esteettömien liikennepalvelujen hankintaan, jotta ikääntyneet selviäisivät mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan, eikä kalliin laitoshoidon tarve kasvaisi. Palveluliikenne voi toimia säännöllisen aikataulun mukaisesti tai kutsuliikenteenä. Kuljetuspalveluja suunnitellaan kokonaisvaltaisesti hallintorajat ylittäen. Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten yhdistely ja ketjuttaminen yleistyvät.

Vireillä oleva lainsäädäntöuudistus Laki liikenteen palveluista tuo toteutuessaan kokonaan uusia mahdollisuuksia kaikille avoimen henkilöliikenteen järjestämiseen.