Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 6.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Lappilainen kulttuurielämä

Lappilainen kulttuurielämä

Kulttuurin merkitys ja vaikuttavuus kuntien tehtäväkentässä kasvaa huolimatta kuntien taloustilanteen haasteista. Myös tulevalla maakunnalla tulee olemaan merkittävä rooli kulttuurin ja taiteen edistämisessä. Kulttuuri- ja taidepalvelut ovat lähipalveluja, jotka mahdollistavat asukkaiden arkielämän sujuvuutta ja hyvinvointia sekä terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta.

Kulttuuri- ja taidealojen koulutusta annetaan tällä hetkellä ammatillisella toisella asteella sekä ammattikorkea- että yliopistotasoisena. Luovien alojen yrityksiä on toiminnassa n. 800. Kulttuurin ja luovien alojen verkostoituminen muiden toimialojen, kuten matkailun kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia alojen kehittämiseen. Kulttuuri on maakunnan kehittämisessä voimavara, mutta sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää kulttuurin ja luovan alan merkityksen ymmärtämistä alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääjänä.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Korkeatasoinen kulttuurielämä toimii sekä vetovoimatekijänä että tärkeänä osa-alueena maakunnan kehittämisessä. Kulttuurilla on paitsi itseisarvoinen asemansa, myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen sekä yksilöiden hyvinvointiin. Kulttuuritoiminta- ja tarjonta rakentavat yhteisöllisyyttä ja vahvistavat identiteettiä. Kulttuuri käsittää yleisen kulttuuritoiminnan, kulttuurin valtionosuuslaitosten sekä luovien toimialojen edistämisen. Lakisääteisesti yleisellä kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kuntien on myös järjestettävä kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Kuntien talousvaikeudet ovat heijastuneet myös kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja tukitoimiin, mutta tulevina vuosina maakuntauudistuksen myötä kulttuurin merkitys kuntien tehtäväkentässä kasvaa. Kulttuuritoimea on kehitetty osana elinkeinotoimintaa ja esimerkiksi museot toimivat merkittävässä roolissa matkailun sisällöntuotannossa. Matkailutulot ovat kunnissa merkittäviä. Matkailuyritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön ja uusien toimintatapojen kautta on mahdollista lisätä molempien toimialojen tarjontaa ja työmahdollisuuksia, kuten myös luovien alojen osaamisen yhdistämisessä ns. perinteisiin toimialoihin ja hyvinvointityöhön. Paikallisesta kulttuurista vetovoimaa ammentavia tuotteita ja yhteistyötä on kehitetty matkailussa jonkin verran, mutta kulttuurimatkailussa on edelleen huomattavasti kehittämispotentiaalia.

Peruspalveluiden arvioinnin 2016 mukaan Lapin kunnissa yleisen kulttuuritoiminnan osuus käyttötalouden kustannuksista oli valtakunnallista tasoa matalampi. Myös työpanosta on Lapissa vähemmän käytettävissä valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Kaikissa kunnissa ei ole kulttuurijohtajaa, yli puolessa Lapin kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Yli 80 prosentilla Lapin kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto - kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli noin neljäsosalla. Kulttuuripalvelujen organisoinnin ja tuottamisen tavat ovat Lapin kunnissa moninaiset ja vaihtelu kuntien välillä suurta.

Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Enemmistöllä Lapin kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan ole aina riittävän laajoja tai monipuolisia, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne huomioi erityisryhmiä. Lasten ja nuorten luovuutta pyritään vahvistamaan tarjoamalla oppilaille mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Valtaosassa Lapin kunnista koulut tarjosivat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille toimintaa iltapäivisin. Toimintamallit olivat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.(Peruspalveluiden arviointi 2016)

Valtionosuuslaitosten, museoiden, teattereiden ja orkestereiden maantieteellinen saavutettavuus vaihtelee Lapin maakunnassa. 35 - 40 % Lapin väestöstä asuu yli 30 kilometrin etäisyydellä lähimmästä valtionosuuslaitoksesta. Tosin Lapin kamariorkesteri ja Lapin alueteatteri ovat maakuntakiertueillaan pystyneet tarjoamaan palveluitaan myös laajemmalle yleisölle. Kansalaisopisto- ja kirjastopalveluja on tarjolla jokaisessa kunnassa. Kulttuurialalla tuotetaan kunnille hyvinvointipalveluja ja ala myös työllistää. Lapissa keskeisiä kulttuuritoimijoita ovat museot, kirjastot, teatterit ja harrastajateatterit, yhdistykset, orkesterit, kulttuuritalot, seurantalot, vapaan sivistystyön oppilaitokset ja musiikkioppilaitokset. Suhteutettuna väkimäärään toimijoita on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin, lukuun ottamatta musiikkioppilaitoksia ja kulttuurialan yrittäjiä.

Kuntien kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan edistää parantamalla sähköisiä saavutettavia palveluja. Peruspalveluiden arvioinnin 2016 mukaan digiteknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen, kuten etäyhteyksien tarjonta on ollut Lapissa vähäistä. Vain noin 36 prosenttia Lapin vastaajakunnista on ottanut käyttöönsä tai kokeillut niitä.

Kulttuuripalveluilla on yhä kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee Lapissa. Peruspalveluiden arvioinnissa ilmeni, että kahdessa Lapin vastaajakunnassa on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten ja yhdessä kunnassa käytännöt ovat vakiintuneita. Noin 90 % vastaajakunnista taide ja kulttuuri on mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä.

Lapissa toimii 14 valtionosuutta saavaa taide- ja kulttuurilaitosta: kahdeksan museota, kolme teatteria, yksi tanssin aluekeskus ja kaksi orkesteria. Museot sijaitsevat kuudella eri paikkakunnalla, teatterit ja orkesterit vain Rovaniemellä ja Kemissä, taidemuseot Rovaniemellä, Kemissä sekä Torniossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Suomen elokuvasäätiön tukemia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia tai elokuvafestivaaleja oli maakunnassa 11 vuonna 2014. Niistä tunnetuin on Sodankylän elokuvajuhlat. Lapissa toimii Taiteen edistämiskeskus/ Lapin aluetoimisto (sijaintipaikkana Rovaniemi).

Lappilaiseen kulttuuriin ja luovaan osaamiseen kuuluu olennaisena osana verkostot, kansainvälisyys, rajat ylittävä yhteistyö ja monikulttuurisuus. Tämä ilmentyy kulttuurin ja luovan alan palvelutarjonnan monipuolisuutena alueellisesti sekä kansainvälisenä kehittämisyhteistyönä.

Kulttuuri- ja taidealojen koulutusta annetaan Lapissa tällä hetkellä kaikilla kolmella koulutusasteella: ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Suomen kahdesta taideyliopistosta toinen sijaitsee Lapissa. Lapissa toimii Lapin korkeakoulukonsernin Pohjoisen kulttuuri-instituutti (PKI) ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI). PKI on luova tutkimus-, taide-, koulutus- ja osaamisverkosto, joka perustuu Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian työnjakoon, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen edustamillaan kulttuuri-, kuvataide- ja media-aloilla. Sen tehtävänä on mm. vahvistaa kulttuurialan tutkimusta, opetusta, taiteellista toimintaa ja kehittämistyötä pohjoisessa sekä edistää kulttuuriyrittäjyyttä. Kulttuurimatkailussa MTI:llä ja kuntien kehittämisorganisaatioilla on merkittävä rooli tuotekehityksen edistämisessä, tutkimuksessa, koulutuksessa ja ennakoinnissa.

Kulttuuri- ja taidealoilla suuri osa etenkin toisen asteen tutkinnon suorittaneista siirtyy jatko-opintoihin. Valmistuneet arvioivat tutkintonsa hyväksi, mutta työtilanteen heikoksi. Koulutuksen tasoa tai omaa osaamista valmistuneet eivät pidä merkittävänä työllistymisen esteenä, vaan ongelmat liittyvät useimmin yleiseen työllisyystilanteeseen. Lappilaiset luovan toimialan yritykset kokevat erittäin tärkeäksi, että Lapissa koulutetaan kulttuuri- ja luovan alan osaajia.

Yritystoiminnan näkökulmasta luovat alat on kehittyvä toimiala. Luovien alojen yrityksiä on toiminnassa n. 800. Toimialan sisällä ryhmien välillä on merkittäviä eroja samoin kuin seutukunnittaisissa yritysten sijoittumisessa. Suurimpia yritysten toimialaryhmiä ovat taiteellinen luominen, urheilutoiminta, mainonta sekä huvi- ja virkistystoiminta.

Työllisyyden, arvonlisäyksen ja tuotoksen näkökulmasta koulutus- ja kulttuurihallinto erottuu selvästi vahvimmaksi toimialaryhmäksi. Samoin korostuvat kirjastojen, arkistojen ja museoiden osuudet. Eniten työllistäviä toimialaryhmiä ovat peliteollisuus, elokuvatuotanto, soitinten valmistus ja kauppa sekä sanoma- ja aikakauslehdet ja uutistoimistot. Luovan talouden kehittämisessä nähdään alueella paljon mahdollisuuksia pohjautuen Lapin omaleimaiseen kulttuuriperintöön sekä kulttuuriosaamisen ja matkailun kehittämiseen.

Taiteen ja kulttuurin paikallinen harrastustoiminta on Lapissa vireää. Ammattitaiteilijoiden määrä on ollut kasvussa, mikä johtuu Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan koulutuksesta sekä valtion, kulttuurirahastojen ja Saamelaiskäräjien apurahajärjestelmistä. Taiteilijat ovat sijoittuneet lähinnä suurimpiin asutuskeskuksiin. Rajat ylittävä kulttuurinen kanssakäyminen on luontevaa. Yhteistyö on hyvässä vaiheessa ja lisääntyy koko ajan.

Kehitysnäkymiä


 

Arktisesta olosuhdeosaamisesta ja vahvuuksista syntyy uutta kulttuuri-, taide- sekä koulutus-, TKI- ja liiketoimintaa. Kulttuurin ja luovan alan osaaminen nousee kiinnostavaksi ja kilpailukykyiseksi niin alueellisesti, kansallisesti kuin valtakunnallisesti. Lapin matkailuala jatkaa vakaata kasvuaan ja luo myös mahdollisuuksia kulttuurin ja luovien alojen kehittymisellä. Väestön ikääntyminen voi lisätä kulttuurikysyntää. Kulttuurin ja luovien alojen kasvu edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja. Tulevina vuosina maakuntauudistuksen myötä kulttuurin merkitys kuntien tehtäväkentässä kasvaa ja myös maakunnalla tulee olla merkittävä rooli kulttuurin ja luovan alan kehittäjänä.

Kulttuuri on maakunnan kehittämisessä voimavara, mutta sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää kulttuurin ja luovan alan merkityksen ymmärtämistä alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääjänä. Kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja laatuun, kulttuurin tarvitsemaan infrastruktuuriin, luovan talouden yrittäjien ja taiteilijoiden työskentelyedellytyksiin sekä koulutukseen on panostettava. Kulttuuri nähdään myös osana osallisuuden ja sosiaalisen toiminnan vahvistamista, monikulttuurisuutta ja elävää maaseutua.