Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Lapin laadullinen tilannekuva 2018

 

Lapin laadullinen tilannekuva 2017

 
 

Lapin laadullinen tilannekuva

VÄESTÖ JA MUUTTO

Lapin väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 179 223, saamea äidinkielenään puhuvia oli noin yksi prosentti väestöstä. Vuonna 2017 vieraskielisiä oli Lapin väestöstä noin kolme prosenttia. Kokonaisnettomuutto on supistunut vuodesta 2015 vuoteen 2016: usein miten meille tullaan ja meiltä lähdetään opiskelemaan. Lapin sisäinen muuttoliike on voimakasta ja kuntien nettomuuttotappiot osittain merkittäviäkin, tämä on Lapin kannalta oleellinen haaste.

ALUETALOUS, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

Lapissa on vahva vientivetoinen suurteollisuus, joka mahdollistaa kasvua myös muulle yritystoiminnalle. Lapin suhdannekuva 2017 oli läpi vuoden vahvan positiivinen, liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Liikevaihdon trendi säilyi nousevana ja koko maata myönteisempänä. Lappi, 3 % koko maan väestöstä, tuottaa noin 7 % Suomen viennistä. Toimivien kaivosten tilanne on vakaa, vientivetoinen teräs- ja metsäteollisuus ovat hyvässä kunnossa ja mm. kierto- ja biotalouden uusien investointien liiketoimintapotentiaali on nykytasoon verrattuna moninkertainen. Lapin matkailu on lisännyt vetovoimaa ja matkailijamäärät ovat kasvaneet, kasvu ja vaikutukset näkyvät eri puolilla Lappia. Monipuolinen ja vetovoimainen matkailumme perustuu arktiseen luonto- ja elämysmatkailuun - olemme tässä edelläkävijöitä ja huipputason olosuhdeosaajia.

Lapin kunnissa on viime vuodet tehty laajasti erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä, ja tulevaisuuteen liittyy paljon haasteita. Kuntiemme kuntatalousprofiilit ovat hyvin erilaiset, mutta yhteisenä nimittäjänä voidaan todeta, että kuntien toiminta perustuu vahvaan yhteistyöverkostoon sekä aktiiviseen, omalähtöiseen rooliin mahdollisuuksien luojana: Lapissa kunnat ovat olleet moottorina elinvoimaisuuden vahvistamisessa, hyvinvointia edistävissä piloteissa sekä uusissa avauksissa. Tulevaisuudessa on tunnistettava alueen elinvoimaisuus ja kasvu osana valtionosuus- ja kokonaisverojärjestelmää.

Lapin työpaikkarakenne on vahvasti palvelupainotteinen. Vaikka avoimen sektorin osuus työpaikoista on Lapissa maan keskiarvoa alempi, pidemmällä aikajänteellä tarkasteltuna rakennemuutos on ollut nopeampaa kuin koko maassa. Lappi on vahvasti yritysvetoinen maakunta, ja uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Kasvuhakuisia yrityksiä on noin 40 prosenttia, ja vajaalla kolmasosalla alueen pk- yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Elinkeinoelämän vireys sekä vireillä olevat investointi- ja rakennushankkeet heijastuvat työvoiman kysyntänä ja työllisyyden paranemisena ja positiivisina kehitysarvioina. Työttömyyden väheneminen kohdistuu laaja-alaisesti kaikkiin seutukuntiin, kuntiin, ikä- ja ammattiryhmiin ja koulutustasoille ja työttömyyden kestot ovat lyhentyneet. Lapissa työvoiman saatavuuteen liittyy haasteita niin suorittavassa työssä kun erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä, useilla toimialoilla ja eri puolilla Lappia.

OSAAMINEN JA INNOVAATIOTOIMINTA

Lapin väestön koulutustaso on nouseva. Toisen asteen koulutukseen hakeutumisaktiivisuus on Lapissa erittäin hyvä. Työvoiman kohtaanto-ongelmien ja rekrytointihaasteiden ratkaisemiseksi, sekä riittävän alueellisen koulutustarjonnan turvaamiseksi, tarvitaan uudenlaista koulutuksen ja oppilaitosten verkostoitumista, monimuoto-opetuksen kehittämistä ja teknologian hyödyntämistä sekä työelämä- ja yritysyhteistyötä. Toisen asteen koulutuksen osalta keskeisessä asemassa on ammatillisen koulutuksen reformi ja ennakointitiedon hyödyntäminen työelämän ja työmarkkinoiden muutoksessa. Toimintaympäristöjen kehittäminen on elintärkeää: Lapin toisen asteen oppilaitokset ovatkin tehneet tässä ansioitunutta työtä. Vahvasti kansainvälisille Lapin ammattikorkeakoululle ja Lapin yliopistolle on muodostunut tunnustettuja profiileja, ja yhdessä nämä muodostavat Lapin korkeakoulukonsernin. Korkeakoulukonserni panostaa alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen innovaatio-ohjelmallaan. Alueen sektoritutkimuslaitosten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun ja 2. asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyön lisäämiselle sekä näiden ja elinkeinoelämän yhteistyölle on kasvavaa tarvetta. Selkeä haaste Lapin kilpailukyvylle on matalat tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenot. Pyrimme vastaamaan em. haasteeseen myös maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymän (Arctic Smartness RDI- Excellence) toimintaympäristön kautta, olemme aktiivinen toimija Euroopan komission Älykkään erikoistumisen toimeenpanossa.

LIIKKUMINEN, LUONNONYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN

Saavutettavuus ja sujuvat logistiikkaketjut ovat avaintekijöitä Lapin elinkeinoelämälle, lisäksi se on väestön ja palveluiden suotuisan kehittymisen elinehto. Lappi keskellä maailmaa -ajattelun edistämiseksi on keskeistä kytkeytyä erilaisiin kehittyviin globaaleihin liikenne- ja logistisiin järjestelmiin. Tulevaisuuden markkinoilla, aktisen alueen potentiaalin ja kehitysnäkymien valossa, olemme keskellä ja hyvin kiinnostavia.

Lapin uusiutuvat energiavarat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä mahdollistaa energiantuotannon myös muualle Suomeen. Ympäristöasioissa korostuvat kansainvälisyys ja arktisuus: Lapin arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt ovat merkittävä voimavara ja niiden säilyminen vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Kestävyys on olennainen osa Lapin arktista älykästä erikoistumista. Tulevaisuudessa voisimme olla pilottimaakuntana viemässä eteenpäin kestävän kehityksen ohjelmaa, mm. kestävän matkailun ja saavutettavuuden sekä innovatiivisten, aluetaloutta tukevien julkisten hankintojen osalta.

Lapin väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille, noin joka viides pendelöi. Lapin kansainvälinen sijainti vaikuttaa myös siihen, että päivittäin yritykset ja työntekijät törmäävät eriasteisiin rajaesteisiin ja käytännön ongelmatilanteisiin. Näiden ratkaisemiseksi tulisi tehdä ennakkoluulottomia kokeiluja ja pilotteja. Lappilaisten toinen merkittävä, elämiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvä, haaste on asumisen pullonkaula. Digitalisaatio ja etätyö ovat Lapille suuri mahdollisuus, ja työn murroksen myötä näiden merkitys tulee korostumaan: elinvoimaiset, älykkäät, kestävät kaupungit ja kylät edellyttävät digiä. Laajakaistasaatavuus onkin keskeinen edunvalvonnan kärkemme, ja on ymmärrettävä, että se on lähtökohtaisesti hyvinvoivan ja elinvoimaisen toimintamme edellytys, ei vain yksi osa tätä. Riski siitä, että kuituyhteydet eivät toteudu laisinkaan, kasvaa monella alueella.

TERVEYS, HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Lapin väestön elinoloihin eli toimeentuloon, asumiseen ja työllisyyteen liittyvät havainnot vastaavat maan keskitasoa, mutta huolta herättävät kuntakohtaiset suuret erot indikaattoreissa. Ennaltaehkäisevä ote, luonto ja kulttuuri ovat eräitä keskeisiä avaintermejä hyvinvointia edistävässä toiminnassa. Lapissa näkyy positiivista kehittymistä nuorten ja lapsiperheiden taloudellisessa tilanteessa, mutta koulupudokkuus, opintojen keskeyttäminen ja syrjäytyminen ovat keskeisiä huolia. Vanhemmissa ikäryhmissä huolestuttavaa on ikäihmisten tuntema yksinäisyys. Lapissa kehitetty, verkostomainen arjen turvan toimintamalli vastaa kuntakohtaisiin haasteisiin, ja sen tavoitteena on ollut ottaa samalla ensimmäisiä askelia kohti tulevaisuuden kunnan ja maakunnan verkostomaista toimintakulttuuria. Lappi on lisäksi yksi EU:n pilottialue, jossa kehitetään social economy -mallia (sosiaalisesti kestävä talous).