Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Lapin kehitysnäkymät

Tälle sivulle on koottu tiivistelmät Lapin toimintaympäristön nykytilasta ja kehitysnäkymistä vuoteen 2025. Nuolet kuvaavat kehitysnäkymiä seuraavasti: vihreä: hyvät kehitysnäkymät, keltainen: pysyy ennallaan, punainen: heikot kehitysnäkymät. Otsikkoina toimivista linkeistä pääsee tarkempaan kuvaukseen kustakin aihealueesta. 
 
Elinkeinot ja aluetalous

Elinkeinorakenne

 Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat olleet suuria. Teollisuudessa palveluliiketoiminnan osuus työllistäjänä on kasvanut. Myös julkisen sektorin palveluntuotannon muutoksessa yksityisten palveluntuottajien osuus kasvaa edelleen, joten uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Vuonna 2016 Lapissa teollisuuden liikevaihto laski ja kaikkien muiden toimialojen liikevaihto kasvoi ja henkilöstön kokonaismäärä hieman laski. Lapissa on vahva vientivetoinen suurteollisuus, joka mahdollistaa kasvua myös muulle yritystoiminnalle. Kasvavia aloja ovat kaivos- ja teollisuustoimialat sekä matkailu ja palvelut. Lyhyellä aikavälillä talouskehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä. Pidemmällä aikavälillä kohti vuotta 2025 Lapin elinkeinoelämän ja talouden arvioidaan kehittyvän suotuisasti sekä Lapin että lähialueiden myönteisten näkymien johdosta.

Hyvät kehitysnäkymät

Yritysrakenne ja yritysten kilpailukyky

Kansainvälisen talouden jatkuva ja nopea muutostila sekä innovatiivisuuden ja osaamisen vaatimukset asettavat edelleen haasteita Lapin yritysten toiminnalle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Luonnonraaka-aineiden merkitys kasvaa perustettavien uusien pk-yritysten myötä. Yritysten kilpailukyvyn kehittymisen kannalta kumppanuudet globaalisti erityisesti pohjoisen parhaiden partnereiden kanssa innovaatiotoiminnassa, ali- ja osahankinnassa, tuotannossa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä rahoituksessa ja pääomituksessa nousevat ratkaisevaan rooliin. Lappilaiset yritykset ovat saaneet uusia liiketoiminta-avauksia kansainvälisille markkinoille mm. Aasiaan. Myös USA:n markkinat osoittavat hienoisia kasvun merkkejä. Etenkin matkailukohteena Lapin kiinnostavuus on kasvussa.

Hyvät kehitysnäkymät

Työllisyys

Työvoiman kysynnän vilkastuminen näkyy Lapissa työttömyyden vähenemisenä. Työllisten määrää vahvemmin tämä näkyy myös työllisyysasteen kehityksessä. Elinkeinoelämän myönteisistä kehitysnäkymistä sekä työvoiman poistumasta johtuen työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan vilkkaana heijastuen positiivisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä kohti vuotta 2025.

Hyvät kehitysnäkymät

Työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus

Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät rekrytointiongelmina ja työvoiman saatavuusongelmina. Toisaalta Lapissa on tietyissä ammateissa huomattavaakin ylitarjontaa. Työvoiman osaamisvaatimukset ovat muuntuneet ja työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työpaikan vaatimuksia. Työvoiman kysynnän lisääntyminen, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset sekä muuntuvat ja laajenevat osaamisvaateet lisäävät työvoiman saatavuuden haasteita.

  Pysyy ennallaan

Kuntatalous

Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Edellisen hallituskauden aikana tehdyt päätökset alentavat osittain valtionosuusrahoituksen tasoa vielä hallituskauden aikana, tällä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Lapin kaltaiselle harvaan asutulle alueelle. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja.

Pysyy ennallaan
Kansainvälisyys

Kansainvälisyys

Alueen taloudellinen potentiaali kuten energiavarat ja mahdollisesti avautuvat uudet kuljetusreitit korostavat sen strategista merkitystä. Globaalin talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan muuttaa alueen asemaa. Yhä useampien maiden kiinnostuksen kasvu liittyy Arktisella alueella avautuviin mahdollisuuksiin ja alueen kasvavaan merkitykseen. Lapin edistyksellinen älykkään erikoistumisen strategian toteutus, Arctic Smartness, on huomattu Euroopan komissiossa ja muilla Euroopan alueilla ja sen myötä kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut huomattavasti. Uudentyyppinen verkostotyö antaa mahdollisuuksia osallistua entistä aktiivisemmin kansainvälisiin hankekonsortioihin ja sitä kautta lisätä alueelle kehittämishankkeisiin saatavaa eurooppalaista rahoitusta.

Hyvät kehitysnäkymät
Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus

Lapissa laaditaan maankäytön suunnitelmia suurhankkeisiin (kaivokset, teollisuushankkeet, tuulivoima ja matkailu) liittyen, mutta myös kuntataajamien kehittämiseksi sekä suunnitelmallisen loma-asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi logistiset, esimerkiksi pohjoisten meriväylien merkittävyyden kasvua ennakoivat ratkaisut ovat tärkeitä pitkälle tulevaisuuteen tähtäävässä alueiden käytön suunnittelussa. Lapin tasapainoisen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia luonnonympäristön ja erämaisen imagon säilymisestä sekä kyseisten arvojen yhteensovittamisesta erilaisten, muun muassa suurhankkeisiin liittyvien maankäyttötarpeiden kanssa.

Hyvät kehitysnäkymät
Väestö ja hyvinvointi

Väestökehitys ja väestörakenne

Väestön vähentymiskehitys on jatkunut Lapissa viime vuosina muutamia yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta. Lappi-sopimuksen vuoden 2017 tavoite 183 000 asukkaasta edellyttää elinkeinoelämän voimakasta kasvua. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut vuosittain, mutta osuus on muuta maata selkeästi pienempi. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä.

Heikot kehitysnäkymät

Koulutustaso

Nuoret ikäluokat ovat selvästi koulutetumpia kuin vanhemmat ikäluokat ja väestön koulutustaso nousee edelleen. Maahanmuuttajien koulutustaso vaikuttaa vastaisuudessa keskimääräiseen koulutustasoon. Huolestuttavaa on, että pelkän peruskoulun varassa olevia on vielä 20-24-vuotiaistakin lähes 17 prosenttia, Lapissa miehistä 17,9 ja naisista 15,2 prosenttia. Erityisesti miesten koulutuksen hankkimiseen tulee kiinnittää huomiota.

  Hyvät kehitysnäkymät

Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi

Lapin väestön terveystilanne ja sosiaalinen hyvinvointi on joiltakin osin huonompi kuin koko maassa. Lapissa näkyy kuitenkin positiivista kehitystä nuorten ja lapsiperheiden taloudellisessa tilanteessa. Terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. syrjäytyminen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää, että mm. sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla ja käytössä ja että ennalta ehkäiseviin palveluihin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostetaan.

  Pysyy ennallaan
Julkiset palvelut

Julkinen palvelurakenne

Julkisten palvelujen tuottamistavat ovat uudistuneet viime vuosina ja kehitys tulee jatkumaan sekä rakenteissa että entistä vahvemmassa digitalisuudessa. Kolmiportaiseen hallintoon (kunnat - maakunnat - valtakunnalliset valtion virastot) siirtyminen on historiallinen uudistus, joka onnistuessaan johtaa asiakaslähtöisiin ja selkeisiin julkisiin palveluihin, synergiaetuihin ja tuottavuuden kasvuun. Riskeinä ovat epäonnistumiset uudistumisessa ja muutosten valmistelussa. Kriittinen kysymys on se, miten mointuottajamallilla tuotetuista palveluista saadaan asiakkaille toimiva kokonaisuus.

Pysyy ennallaan  

Kuntien peruspalvelujen saatavuus ja laatu 

Peruspalvelujen saatavuudessa ja laadussa tilanne on tällä hetkellä pääosin hyvä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Palvelujen keskittyessä edelleen vaaditaan uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntahallinnolle vuoden 2019 alusta. Kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä.

Heikot kehitysnäkymät

Maahanmuuttajien kotoutuminen

Maahanmuuton lisääntyminen on Lapille sekä mahdollisuus että haaste. Työikäisen väestön määrä kasvaa ja huoltosuhde paranee, kun tulijat kotoutuvat ja työllistyvät. Maahanmuuttajat elävöittävät ja monipuolistavat elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan uusia innovaatioita ja kansainvälisyyttä. On tärkeää panostaa sujuvaan vastaanottoon, laadukkaisiin kotoutumis-, koulutus- ja työllistämispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä lappilaisia. Kotoutumisen haasteisiin vastaaminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten, järjestökentän ja elinkeinoelämän välillä. 

Hyvät kehitysnäkymät
 

Turvallisuustilanne Lapissa

Lapin turvallisuusyhteistyön nykytila on hyvä ja eri toimijatahot ovat halukkaita yhteistyöhön ja valmiita sitoutumaan pitkäkestoiseen kumppanuuteen. Lapin turvallisuusyhteistyölle on tunnusomaista poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä, laaja-alainen verkostoyhteistyö. Verkostomaisen yhteistoimintamalin avulla on kyetty tehokkaammin suuntaamaan ja hyödyntämään Lapin turvallisuustoimijoiden resursseja. Vapaaehtoisten toimijoiden merkitys Lapin turvallisuustyössä on erittäin suuri.

Lapin turvallisuustyön painopisteet ovat häiriötilanteiden osalta kriisijohtaminen ja -viestintä, evakuointivalmiuden kehittäminen sekä maakunnallisten resurssien hallinta. Muita painopisteitä ovat kuntien ja elinkeinojen toimintaprosessien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä lappilaisille suunnattu ennaltaehkäisevä turvallisuustyö. Ennaltaehkäisevässä työssä eri ikäkausiryhmille suunnattava laaja-alainen syrjäytymisen ehkäisytyö on tärkeää.

Hyvät kehitysnäkymät

Oikeusturva

Aluehallintoviraston käsittelemistä hallintokanteluista noin 80 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hallintokantelujen määrä on kokonaisuutena pysynyt kuluvalla vuosikymmenellä suhteellisen tasaisena. Kanteluratkaisuista noin 40-70 % johtaa jonkinasteiseen hallinnolliseen ohjaukseen. Talous ja velkaneuvonnan tarve on jatkuvaa ja ylivelkaantuneiden joukossa on entistä enemmän nuoria.

Pysyy ennallaan
Osaaminen ja tutkimustoiminta

Koulutuksen saatavuus ja osaamisen kehittäminen

Koulutuksen saavutettavuus on pysynyt Lapissa olosuhteisiin nähden kohtalaisen hyvänä. Nuorten määrän väheneminen uhkaa kuitenkin pienten lukioiden olemassaoloa. Tulevat koulutusleikkaukset heikentävät Lapin koulutustarjontaa ja vaikeuttavat osaavan työvoiman saatavuutta.

  Heikot kehitysnäkymät

Innovaatioympäristöt ja oppilaitosten kehittymiskyky

Lapin innovaatioympäristöjen kehitysnäkymät ja usko tulevaisuuteen ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Julkisen sektorin säätötoimenpiteet heijastuvat edelleen varovaisuutena maakunnan innovaatiorakenteisiin panostamisessa. Yritysten osallistuminen tutkimusprojekteihin on lisääntymässä.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu, toteuttavat tutkimus- ja kehitystoiminnassaan yhteistä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaa 2014 - 2020. Nykyisellä rahoitusohjelmakaudella Lapin korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistyminen tulee vahvistumaan ja alueen ulkopuolelta hankitun rahoituksen merkitys korostumaan. Yhteistyötä alueen eri tutkimus- ja kehitystoimijoiden välillä tiivistetään entisestään.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Liikenne ja tietoliikenne

Liikennejärjestelmän toimivuus

Lapin liikennejärjestelmä vastaa pääosin alueen nykyisiä tarpeita, pitkät etäisyydet kuitenkin lisäävät logistiikkakustannuksia. Tiestön kunnon huononeminen voi heikentää kuljetusten täsmällisyyttä. Biotalous-hankkeiden mahdollinen toteutuminen Kemissä ja Kemijärvellä edellyttävät tiestön kunnon parantamista. Uusia ratayhteyksiä tarvitaan kaivostoiminnan ja matkailuelinkeinon tarpeisiin. Koillisväylän avautumiseen kansainväliselle meriliikenteelle varaudutaan selvittämällä Jäämeren ratayhteyden sijaintia. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen sekä rahoituksen pieneneminen vähentävät joukkoliikenneyhteyksiä etenkin maaseudulla, liityntäyhteydet lento- ja rautatieasemille pyritään kuitenkin järjestämään.

Pysyy ennallaan

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuustilanne on viime vuosina pysynyt ennallaan hirvionnettomuuksien kasvua lukuun ottamatta. Yleisin yksittäinen onnettomuustyyppi on tieltä suistuminen liian suuren tilannenopeuden vuoksi. Liikenneturvallisuutta parantavien investointien vähäiset    toteuttamismahdollisuudet sekä joukkoliikenteen väheneminen voivat heikentää tilannetta. Toisaalta älyliikenteen uudet sovellukset ja palvelut voivat yleistyessään kääntää kehityssuunnan takaisin laskevalle trendille.

Pysyy ennallaan

Tietoliikenne

Lapin puhelin- ja nettiyhteydet ovat parantuneet jonkin verran. Mobiiliyhteydet kehittyvät operaattorivetoisesti. Kuituyhteydet ovat kehittyneet valtion ja kuntien tuella. Monilla alueilla riski kasvaa, etteivät kuituyhteydet toteudu lainkaan.

Hyvät kehitysnäkymät
Ympäristö, luonnonvarat ja energia

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Luonnonsuojelualueet painottuvat Ylä- ja Tunturi-Lappiin. Lapin monipuolisiin luonnonvaroihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. Luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen edellyttää kuitenkin, että jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioidaan luonnonvarojen käytön ja luonnonsuojelun eri näkökulmat sekä panostetaan riittävästi niiden yhteensovittamiseen. Lapin metsien puuvarat kasvavat yhä, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen käytön merkittävän tehostamisen. Lapin luonnontilaiset ja erämaiset vesistöt ja Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet luovat merkittävää lisäarvoa matkailulle ja virkistyskalastukselle.

Hyvät kehitysnäkymät

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Lapin energiavarat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä on jo pitkään mahdollistanut energiantuotannon myös muualle Suomeen. Turpeen asema lappilaisessa energiatuotannossa säilyy merkittävänä, vaikka puu ja tuulivoima kasvattavat osuuttaan. Muutokset energian- ja sähkönkulutuksessa riippuvat lähinnä metsäteollisuuden kehityksestä ja uusien kaivoshankkeiden toteutumisesta. Yhdyskuntien kaukolämpökuormien ei odoteta juurikaan kasvavan parantuvan energiatehokkuuden ansiosta.

Hyvät kehitysnäkymät

Elinympäristön tila ja luonnon virkistyskäyttö

Valtaosa Lapin suuremmista joista ja järvistä sekä rannikkovesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Myös pohjavesien tila on Lapissa pääosin hyvä. Vesistöjen hyvä ekologinen tila pitää säilyttää myös jatkossa kasvavista kuormituspaineista huolimatta. Lapin arvokkaan rakennusperinnön, perinnemaisemien ja kulttuuriympäristöjen säilyminen vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Lapin matkailun kasvuodotukset perustuvat tulevaisuudessakin vetovoimaiseen luontoon, monipuolisiin ulkoilumahdollisuuksiin ja laadukkaisiin palveluihin.

Pysyy ennallaan

Puhdas ruoka ja vesi

Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Maidontuotannon ja porotalouden jatkuminen riippuu merkittävästi onnistuneista sukupolvenvaihdoksista. Vaikka rakennekehitys alkutuotannossa etenee edelleen, tuotannon tehostuminen pitää tuotantomäärät lähes entisellä tasolla. Lapin asukkaista ja yrityksistä suurin osa on liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun ja käyttävät pohjavettä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta mahdolliset pitkäaikaiset kuivuusjaksot ja rankkasateet saattavat aiheuttaa merkittäviä paikallisia ongelmia vesihuoltoon.

  Hyvät kehitysnäkymät

Jätehuolto

Yhdyskuntien jätehuollossa perinteinen kaatopaikkasijoitukseen perustuva jätteenkäsittely on jäämässä historiaan. Aiemmin kaatopaikalle toimitetusta sekajätteestä saadaan nyt valtaosa hyödynnettyä energiantuotannossa. Jätehuolto on muuttumassa kiertotaloudeksi, materiaalivirtojen hallinnaksi. Toiminnan painopiste siirtyy yhä vahvemmin jätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta uusiokäytön valmisteluun sekä materiaalina tai energiana hyödyntämiseen. Jätemateriaalien jalostaminen ja kierrätys tarjoavat mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Jätteisiin liittyvä yritystoiminta säästää samalla merkittävästi myös neitseellisiä luonnonvaroja.

  Hyvät kehitysnäkymät
Kulttuuri ja saamelaiskulttuuri

Lappilainen kulttuurielämä

Kulttuurin merkitys ja vaikuttavuus kuntien tehtäväkentässä kasvaa huolimatta kuntien taloustilanteen haasteista. Myös tulevalla maakunnalla tulee olemaan merkittävä rooli kulttuurin ja taiteen edistämisessä. Kulttuuri- ja taidepalvelut ovat lähipalveluja, jotka mahdollistavat asukkaiden arkielämän sujuvuutta ja hyvinvointia sekä terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta.

Kulttuuri- ja taidealojen koulutusta annetaan tällä hetkellä ammatillisella toisella asteella sekä ammattikorkea- että yliopistotasoisena. Luovien alojen yrityksiä on toiminnassa n. 800. Kulttuurin ja luovien alojen verkostoituminen muiden toimialojen, kuten matkailun kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia alojen kehittämiseen. Kulttuuri on maakunnan kehittämisessä voimavara, mutta sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää kulttuurin ja luovan alan merkityksen ymmärtämistä alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääjänä.

Hyvät kehitysnäkymät

Saamelaiskulttuuri

Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva perustuslain mukainen itsehallinto, jolle kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät/ Sámediggi. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Perinteiset saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus ja saamelainen käsityö ovat saamelaisen kulttuurin perusta ja sen vuoksi on ratkaisevaa, että niillä on myös jatkossa mahdollisuus kehittyä ja vahvistua. Osaamisen kehittäminen ja tiedonsiirto yhdistettynä saamelaiseen elinkeinoelämään, kulttuuriin ja perinteisiin ovat perusedellytyksiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin säilymiselle.

Pysyy ennallaan