Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Lapin kehitysnäkymät, kevät 2019

 

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Lapissa asui vuoden 2018 lopussa 178 530 henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 693 henkilöllä. Vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli 9 496. 

Lappi

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lapin vahvuutena on moninaisuus ja vahva tahtotila kehittää aluettaan. Lappi koostuu kuudesta seutukunnasta, joiden elinkeinorakenne muodostuu metsä-, metalli- ja kaivosteollisuudesta, matkailusta, logistiikasta, erilaisista testaustoiminnoista, Alkutuotannosta ja palveluista. Lapissa on lähdetty hakemaan uudenlaisia toimintatapoja kehittämistyön tueksi eurooppalaisen innovaatiopolitiikan ja älykkään erikoistumisen klusteritoiminnan kautta unohtamatta kansallisia kehittämisvälineitä. Erilaisuus ja vahvat toimijat yrityskentässä tuovat resilienssiä koko maakunnan kehittämiseen.

Keskeisten toimialojen hyvä kehitys jatkuu niin Suomessa kuin Lapissa, eivätkä maailmantalouden suhdanteiden heikkeneminen tai kauppasodat näy kehityksessä. Suomen vientivetoinen suurteollisuus kasvatti tuotantoaan  tammikuussa 2019. Eniten kasvua oli vuodentakaiseen verrattuna kaivostoiminnassa 13 %, myös metsä- ja metalliteollisuuden tuotanto kasvoi. Matkailuteollisuus on Suomen viimevuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi Lapissakin. Matkailualan strateginen tavoite on lisätä houkuttelevuutta ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi. World Travel & Tourism Councilin kehittämän menetelmän mukaan matkailun suoran kokonaisvaikutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2028 mennessä yli 9 prosenttiin Suomen BKT:sta.

Lapissa on meneillään merkittäviä investointi- ja kaavahankkeita, jotka vaikuttavat monella tapaa kansalaisten elämään ja toimintaympäristöön. Hankkeiden valmisteluprosessit ovat kohtuullisen pitkiä ja niihin sisältyy monipuolista kuulemista ja yhteensovittamisvaateita. Avoin vuorovaikutus korostuu etenkin merkittävästi ihmisiin, toimintaympäristöön ja luontoon vaikuttavien hankkeiden osalta. Voimakkainta keskustelua käydään Jäämerenrata-linjauksen sekä kaivosten ja tuulivoimaloiden rakentamisen ja sijoittelun suhteen.

Aluekehityksen yksi merkittävä väline on kaavoitus. Lapissa maakuntakaavoitus on jaettu neljään maakuntakaava-alueeseen maantieteellisen laajuuden vuoksi. Vuonna 2017 aloitettiin Pohjois-Lapin maakuntakaavan uusiminen/päivitys. Kaavatyö antaa alueelle suuntaviivoja pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2040. Yksittäisten seutukuntien kaavoitukset ovat merkittävää tulevaisuuden ennakointia alueellisesti, valtakunnallisesti ja valtakunnan rajat huomioiden. Pohjois-Lapin maakuntakaava-luonnoksessa suurimpia muutoksia nykytilanteeseen ovat Jäämeren kehityskäytävään sijoittuvat Jäämerenradan ja Koillisväylän data-kaapelin ohjeelliset linjaukset, merkittävästi parannettavat tiet sekä voimajohdon ohjeellinen linjaus Norjan rajalle. Matkailun ja testaustoiminnan kasvu sekä kaivostoiminnan lisääntyminen Sodankylässä näkyvät kaavatyössä.

Lapin väestönkehitys on ollut pitkään laskevalla uralla ensisijaisesti kroonisten muuttotappioiden vuoksi. Väestökehitys on alueellisesti eriytynyttä ja alueen sisäiset erot ovat lisääntyvät kasvavien ja supistuvien alueiden välillä. Syntyvyyden romahdus on viime vuosien suurin väestöllinen muutos. Keskeisin maakuntien polarisoivaa väestökehitystä selittävä tekijä ei jatkossa ole maakuntien välinen muuttoliike, vaan luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus. Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti ja vaikutukset huoltosuhteeseen ovat merkittäviä. Yksi muuttoliikkeen avainryhmistä ovat nuoret aikuiset, joiden paikkaan liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys alueiden tulevaan kehitykseen.

Lentokenttäoperaattori Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu matkailijamäärien kasvuun. Lapin lentoasemien 55 miljoonan euron investointiohjelmassa Kittilän terminaali sekä Kittilän ja Ivalon asematason laajennukset on saatu valmiiksi ennen viime joulusesonkia. Rovaniemen laajennus on merkittävä ja matkustajatilat lähes kaksinkertaistuvat nykyisestä. Lentoaseman tuntikapasiteetti nousee nykyisestä kolmesta koneesta viiteen. Lapin lentoasemien investointiohjelman odotetaan valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Finavian lentoasemista tulee tänä vuonna nollapäästöisiä ja Lapin lentoasemat sertifioidaan kompensaatioiden myötä hiilineutraaleiksi.

Metsä- ja biotaloushankkeiden valmistelun yhteydessä on noussut esille tarve eri tasoisen tieverkon, rautateiden (ml. tarvittavat sähköistykset) ja satama-alueiden kehittämiseen koko Pohjois-Suomen alueella. VR on panostanut pohjoisen puun kuljetuksiin hankkimalla uuden tyyppisiä sähkövetureja. Tavoitteena on kehittää puukuljetuksia ilmastokestävämmiksi ja taloudellisemmiksi. Pitkät junat ja tulevaisuudessa ehkä myös leveämmät puutavaravaunut mahdollistavat kuljetuskertojen harventamisen.

Työvoiman saatavuus on noussut keskeiseksi haasteeksi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan laajaa myös maakunta- ja valtiorajat ylittävää kumppanuusyhteistyötä ja ennakoivia toimia. Lapin pk-yritykset näkevät työvoiman saatavuuden merkittävämmäksi työllistämistä ja yrityksen kasvua rajoittavaksi tekijäksi kuin koko maassa. Pk-yritykset pyrkivät turvaamaan osaavan työvoiman saannin panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen, hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankinta- ja toimittajaverkostoja ja Lapissa koko maata yleisemmin koulutussopimuksen tai oppisopimuksen avulla.

Keskeisenä haasteena yritys- ja elinkeinokehittäjien verkostossa koetaan liika hajanaisuus, resurssit ja viestintä. Toisaalta vahvuutena ovat yhteistyö, toisten tunteminen, monipuolisuus sekä asiantuntijuus. Kehittämistyötä on tehty seutukunnissa viime vuosien aikana seudullisten yrityspalveluiden verkostoilla.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Valmistelun yhteydessä on syntynyt verkostoja ja rakenteita, joissa kehittämistyötä jatketaan huolimatta valmistelun päättymisestä. Uudistuksen kaaduttua koetaan tärkeäksi hyödyntää tehty valmistelutyö palvelujen jatkokehittämisessä. Uuden rakennerahastokauden valmistelussa on tärkeää olla vaikuttamassa sisältöihin, jotta ohjelma mahdollistaa Itä- ja Pohjois-Suomelle merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamisen.


Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Liikevaihdon trendikehitys on ollut tasaisesti kasvava vahvistuen vuodesta 2016 alkaen ja vuosimuutos positiivinen koko vuosikymmenen ajan. Kasvu on ollut vahvinta rakentamisessa ja vaihtelevinta teollisuudessa. Henkilöstömäärän trendikehitys on ollut liikevaihdon kehitystä epätasaisempaa ja myös vahvistuvassa kasvussa vuodesta 2016 lähtien. Rakentamisessa ja teollisuudessa on nähtävissä viime vuoden henkilöstömääräkehityksessä trendin taittumista, mutta vuosimuutos on silti ollut edelleen positiivinen. 

Liikevaihdon trendikehitys Lapissa 2010 - syyskuu 2018 Henkilöstömäärän trendikehitys Lapissa 2010 -syyskuu 2018 Lapin pk-teollisuudessa suhdannenäkymät ovat kohentuneet. Kaikkiaan mikro- ja pk-yritysten suhdannenäkymät ovat laskeneet selvästi viime syksystä. Kuitenkin viisi kuudesta yrityksestä edelleen arvioi suhdanteiden paranevan tai pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana.

Lapin kansainvälinen matkailu on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina, kansainvälisiä rekisteröityneitä yöpymisiä on vuositasolla jo enemmän kuin kotimaisia. Myös kotimaisten matkojen määrät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Lappiin tehtiin 1,95 miljoonaa kotimaista matkaa vuonna 2018, mikä on noin 60 000 matkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu on ollut selkeästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Lapin matkailun kokonaiskysyntä on tällä hetkellä noin miljardi euroa ja kansainvälisyysaste rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna on suurin Suomessa.
Lapissa on käynnistynyt syksyllä 2018 Lapin matkailustrategian päivittäminen. Käsittelyssä on Lapin arktinen matkailuekosysteemi ja sen kehittämisen tahtotila vuosille 2019-2022. Lapista halutaan ainutlaatuinen arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä. Business Finland on valinnut Utsjoen ja Itä-Lapin kohteet kestävän matkailun Sustainable Finland -pilottikohteiksi, joiden kanssa Visit Finland lähtee testaamaan ohjelmaan kehitettyjä työkaluja alueen yritysten tarpeisiin.

Lähiruoan saatavuus ja jalostaminen ovat olleet Lapissa pitkään kehittämisen keskiössä. Kehittämistä tehdään yrityksissä, hankkeissa ja kehittämistä tuetaan alueellisissa maaseutu- ja kehittämisohjelmissa. Maakuntaan on laadittu Lapin elintarvike-ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda esille lappilaisen elintarviketuotannon nykytilanne sekä alan laaja mahdollisuuskenttä. Se nostaa esille toimenpiteitä, joita toteuttamalla murrosvaiheessa oleva lappilainen maaseuturakenne saadaan uuteen nousuun elintarvikkeiden osalta. Lappiin on muodostunut maaseudun osaamiskeskus Louelle. Ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan ruoka on yksi matkailun kiinnostavimmista trendeistä. Näin ollen lähiruoan saaminen matkailijoiden lautaselle on ollut yhtenä tavoitteena. Yhä useammat matkailijat ovat valmiita maksamaan enemmän siitä, että saavat syödä paikallista ruokaa.

Kaivostoiminta ja malminetsitä on Lapissa aktiivista. Kaivosyhtiöt julkaisivat vuonna 2018 yhteensä noin 0,5 miljardin useamman vuoden investointiohjelmansa turvatakseen toimintojensa jatkumisen. Malminetsintään panostettiin Suomessa vuonna 2017 noin 60 miljoonaa euroa ja arvioiden mukaan viime vuonna panostukset olivat samaa luokka. Laadukkaasti ja tuloksekkaasti tehty etsintätyö on tärkeä uusien esiintymien löytymiselle. Kaivoshankkeet ja malminetsintä kohtaavat usein vastustusta kansalaisten ja järjestöjen taholta. Suomalaiset pitävät esiintymiä kansallisomaisuutena ja niitä tulisi hyödyntää siten, että ne tuottavat mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman vähin haitoin.

Teollisuuden suuret toimijat Lapissa ovat globaaleja ja maailman markkinoiden kehitys vaikuttaa niin kysyntään kuin raaka-aineen hintoihin. Tornion terästehdas Outokumpu Oy on tehnyt neljännen perättäisen positiivisen tuloksen vuonna 2018. Vuosi 2018 oli Outokummulle ja eurooppalaiselle terästeollisuudelle poikkeuksellinen. Yhdysvaltain terästullit ja halpatuonnin nopea kasvu Eurooppaan johtivat epävarmuuteen markkinoilla. Metsäteollisuuden tuotteilla on ollut viimeisten vuosien aikana vahvaa kysyntää ja kysynnän arvioidaan jatkuvan lähivuosina vähintään normaalilla tasolla. Kartongin globaali kysynnän kasvu on jatkunut vahvana. Myös havusellun kysyntä kasvaa tasaisesti maailmassa. Suurinta kasvu on Aasiassa. Lapissa toimii kaksi globaalia metsäkonsernia, joiden puunhankinta-alueet ovat Pohjois-Suomessa.

Kaivoshankkeiden lisäksi Lapissa on valmisteilla kaksi biotaloushanketta. Kemijärvelle suunniteltava Boreal Biorefin biojalostamo odottaa lopullista investointipäätöstä ja aluehallintoviraston ympäristölupaa kuluvan vuosipuoliskon aikana. Metsä Fibre Oy on käynnistänyt esiselvityksen uuden tai uusitun biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin. Yhtiö todennäköisesti ilmoittaa hankkeen etenemisestä ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Molemmat hankkeet ovat yksistään miljardi-investointeja ja niiden rakennusaikaiset vaikutukset ovat useita tuhansia henkilöitä. Isojen hankkeiden toteuduttua niiden kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä lähialueille. Tärkeä asia hankkeiden toteuttamiselle on logistiikka. Merkittävässä roolissa on satama ja meriväylä ja alueen muu logistinen infra tarvitsisi tuntuvaa kohennusta, koska kuljetusmäärät teillä ja varsinkin rautateillä kasvaisivat huomattavasti.

Lappi on tavaraviennissä Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta ja Lapin osuus koko maan viennistä on 7 %. Lapin pk-yrityksistä joka kolmannella on vientiä tai kv-liiketoimintaa. Yhtenä esimerkkinä on lappilainen perheyritys Tapojärvi Oy, joka alkaa käsitellä saksalaisen teräsjätti ThyssenKruppin tytäryhtiön kuonaa Italian Ternissä. Yhtiö rakentaa Terniin kuonankäsittelylaitoksen ja aloittaa sen jälkeen kuonapohjaisten myyntituotteiden valmistuksen ja kehittämisen.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Elinkeinoelämän kehitysnäkymien valossa työvoiman kysynnän nähdään jatkuvan vilkkaana työllisyyttä parantaen. Työllisyysaste on kivunnut Lapissa lähes 68 prosenttiin, mikä on 7 prosenttiyksikköä parempi kuin vuosikymmenen taitteessa. Myös Tilastokeskuksen suhdanneaineistossa henkilöstömäärän trendi ja vuosimuutos osoittavat työllisyyden kasvun jatkuneen. Pk-yritysten kehitysarviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat positiiviset. Lapin pk-yrityksistä lähes 40 % on palkannut uutta työvoimaa vuoden aikana ja lähes joka viides arvioi henkilöstömääränsä kasvavan.

Työvoiman kysyntä näkyy vahvasti myös TE-toimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrässä, joka on Lapissa vuosittain noin 20 000. Avoimista työpaikoista lähes 80 % on yrityksissä. Työvoimatarpeiden lisäystä kuvaa työn kestojen pidentyminen eli kausiluontoisetkin työt tarjoavat työtä aiempaa pidemmäksi aikaa. Työvoiman kysynnässä näkyy vahvasti matkailun työvoimatarpeet, hoivapalvelut ja terveydenhuolto sekä rakentaminen ja teollisuus.

Matkailun kasvu ja kausien pidentyminen näkyvät lisääntyvinä työmahdollisuuksina matkailualan moninaisissa tehtävissä heijastuen useille toimialoille. Matkailijamäärien kasvu Lapin lentokentillä tuo ison haasteen mm. Lapin rajavartiostolle. Lapin rajavartioston tavoite on, että lentokenttien rajatarkistuksiin saadaan lisää rajavartijoita. Merkittäviä osavuotisia työmahdollisuuksia tarjoavat myös testaustoiminta, malminetsintä ja kesäajan sijaistyövoimatarpeineen teollisuus ml. kaivostoiminta. Suunnitteilla olevat biotaloushankkeet näkyvät työvoimatarpeina monilla aloilla.

Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat yksityissektorilla, erityisesti yrityksissä. Julkisen sektorin palvelurakennemuutokset heijastuvat palvelujen tuottamiseen ja lisäävät työvoiman kysyntää yksityissektorilla. Henkilöstöpalveluyritysten ja vuokratyövoiman käyttö henkilöstön rekrytoinnissa on yleistynyt tarjoten väylän työhön ja työkokemuksen kautta pysyvämpiin työsuhteisiin. Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työmahdollisuudet ja rajakunnissa päivittäinen rajan yli työssäkäyntimahdollisuuden hyödyntäminen heijastuvat työllisyyteen ja näkyvät myös kilpailuna osaavasta työvoimasta.

Työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Työvoiman saatavuushaasteita on sekä suorittavassa työssä että erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä, useillatoimialoilla ja kaikissa Lapin seutukunnissa. Vaikka rekrytointiongelmia kokeneiden työnantajien osuus laski viime vuonna hieman, osuus on edelleen korkea ja työvoimapula-ammatteja on aiempaa enemmän ja useammilla aloilla.

Työvoiman saatavuuden parantamiseen haetaan uusia ratkaisuja laajassa kumppanuusyhteistyössä yrittäjät, henkilöstöpalveluyritykset, kunnat, koulutuksen järjestäjät, hankkeet ja kokeilut. Työvoiman saatavuuden tueksi tarvitaan panostuksia työvoimaa tarvitsevien alojen ja alueiden veto- ja pitovoimaan. Lappi -brändiä hyödynnetään
osaajien saamiseksi Lappiin muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Työvoiman saatavuuteen vaikuttavat alueen elinvoima sekä asunto- ja palvelutarjonta ja tueksi tarvitaan kuntien palveluihin ja asuinympäristöihin panostamista ja niiden markkinointia. On myös parannettava yritysten kilpailukykyä rekrytoinnissa. Moni kunta on ottanut käyttöön rekrytointilisän mm. saamenkielisen henkilöstön rekrytoinnin tueksi.

Lapin kasvavat matkailu-, kaivos- ja metsäteollisuus tarvitsevat osaajia ja innovaatioita. Työvoimatarpeita vastaavan riittävän koulutustarjonnan lisäksi työvoiman kysyntäaloilla tulee panostaa alan kiinnostavuuteen ja houkuttelevuuteen. Aiempaa joustavammat koulutusratkaisut kiinteässä työelämäyhteydessä on tärkeää olla
tiedossa niin kouluttautumista suunnittelevilla kuin työvoimaa tarvitsevilla. Korkeakoulutus on Lapille merkittävä vetovoimatekijä muualta Suomesta ja myös kansainvälisille opiskelijoille. On tarpeen panostaa siihen, miten yhä useampi heistä saadaan jäämään osaajiksi Lappiin.

Työvoiman koulutus- ja osaamistarpeet ovat myös osa laajassa verkostoyhteistyössä - yrityselämä, viranomaiset ja kehittämisorganisaatiot - tehtävää suurhanke-valmistelua. Suurhankkeiden koulutustyöryhmät toimivat Kemissä ja Kemijärvellä. Matkailualan rekrytointihaasteisiin on vastattu hyvin kokemuksin verkossa toteutettavalla Work in Lapland - online -rekrytointitapahtumalla. Tapahtumassa saatetaan yhteen matkailualan osaajia Euroopasta sekä suomalaisia työnantajia ja tuetaan myös Suomen sisäistä liikkuvuutta.

Koulutusta yritysten ja työvoiman tarpeisiin tuotteistetaan palvelumuotoiluprosessia hyödyntäen. Tavoitteena on muotoilla lappilaisen koulutuksen profiilit ja tuotteet yhteistyössä toimijoiden, kuntien, asiakkaiden, muiden sidosryhmien sekä palveluntuottajien kanssa. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto kartoittivat näkemyksiä, minkälaisilla koulutuksilla ja valmennuksilla voidaan tuottaa ratkaisuja yritysten työvoimatarpeisiin, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja työnhakijoiden työllistymisen tueksi. Ideoita hyödynnetään koulutus- ja valmennuspalvelujen suunnittelutyössä.

Lapin kasvupalvelupilotin "Osaajia yritysten tarpeisiin" tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita. Tavoitteena on myös pilotoida sekä kehittää palveluita kumppaneiden ja palveluntuottajien kanssa. Pilotissa haetaan uudenlaista vaikuttavaa yhteiskehittämistä sekä tuotetaan asiakaslähtöisiä innovaatioita ja uusia ratkaisuja työvoiman saatavuuden parantamiseksi viestinälliset keinot hyödyntäen. Pilottikuntina ovat Kemijärvi, Keminmaa, Pello, Posio ja Rovaniemi.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Vuonna 2016 alkanut työttömyyden aleneminen on jatkunut vahvana. Vuonna 2018 työttömiä oli keskimäärin 9 750, mikä on yli 1 500 (-14 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran keskimääräinen työttömyys alitti 10 000 vuonna 1990 ja korkeimmillaan luku oli yli 24 500 vuonna 1994. Myönteinen kehitys näyttää jatkuvan alkaneena vuonna. Esimerkiksi tammikuun työttömien määrä oli 1 600 pienempi kuin vuotta aiemmin ja lähes 5 200 eli yli kolmanneksen pienempi kuin neljä vuotta aiemmin tammikuussa 2015.

Matkailun kasvu sekä suunnitteilla ja vireillä olevat hankkeet työllisyysvaikutuksineen tukevat työttömyyden alenemisen jatkumista. Myös työvoiman rekrytointia ja saatavuutta tukevien hankkeiden tavoitteena on vahvistuva työllisyys heijastuen työttömyyteen.

Työttömyyden väheneminen kohdistuu laaja-alaisesti kaikkiin seutukuntiin, kuntiin, ikä- ja ammattiryhmiin ja koulutustasoille. Työttömyyden alenemisessa näkyy myös yritysten vähentynyt tarve käyttää lomautuksia. Seutukunnista myönteisin kehitys vuodentakaiseen verrattuna on ollut Pohjois- ja Tunturi-Lapissa ja näissä seutukunnissa työttömien osuus alittaa koko maan keskimääräisen. Ikääntyneiden työmarkkina-asemasta annetaan ehkä liiankin pessimistinen ja yksipuolinen kuva. Yli 50-vuotiaiden työttömyyden väheneminen on vahvistunut ja laskee keskimääräistä enemmän. Vasta yli 60-vuotiailla työttömien osuus ikäluokkansa työvoimasta on keskimääräistä korkeampi ja esimerkiksi viime vuonna 61-vuotiaisiin asti päättyneistä työttömyysjaksoista puolet päättyi työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, kuten työttömillä keskimäärin.

Parantuneessa työmarkkinatilanteessa työllistyminen on nopeutunut ja työttömyyden kestot ovat lyhentyneet. Pitkäaikaistyöttömyys on alentunut vahvasti, samoin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. Työttömyyden pitkittymiseen liittyy korkean iän ja osaamispuutteiden lisäksi ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaisia työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluja työmarkkinoille kuntoutumisen edistämiseksi. Vuoden vaihteessa päättyneen alueellisen työllisyyskokeilun tuloksia hyödynnetään mm. Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla ESR-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on yhteiskehittää ja yhteensovittaa monialaisia, verkostomaisia palveluja asiakkaiden koulutukseen ja työelämään suuntautumiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) koulutus- tai työllistymisvaiheen toimijat eri organisaatioissa ja asiakkaat (yli 30-vuotiaat).

Nuorten työttömyys keskittyy isoimpiin kaupunkeihin, Kemiin, Rovaniemelle ja Tornioon. Ohjaamotoiminnan lisäksi nuorten työllistymistä tuetaan nuoriin kohdennetun tulosperusteisen palveluhankinnan avulla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisääntyvän koulutuksen aikaisen työelämäyhteyden yhtenä tavoitteena on edistää nuorten nopeampaa kiinnittymistä työmarkkinoille.