Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Lapin kehitysnäkymät, syksy 2018

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

 

 
Lapin kehitysnäkymät syksy 2018
 
 

Lapissa asui vuoden 2018 kesäkuun lopussa 178 373 henkilöä. Viime vuoden kesäkuusta väestö väheni 832 henkilöllä. Vuoden 2018 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,0 % ja työttömiä työnhakijoita oli 10 649.

Lappi

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

++

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Perinteiset Lapin elinkeinot matkailu sekä kaivos-, metsä- ja terästeollisuus ovat vahvistuneet ja luoneet uutta kasvua koko toimialojensa klustereihin. Lappilaiseen elinkeinoelämään ja ihmisten elinolosuhteisiin vaikuttavat vahvasti globaalit megatrendit sekä niistä johtuvat vaatimukset. Hyvän elintason saavuttaminen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen arktisessa toimintaympäristössä edellyttää olosuhdeosaamista, luovuutta, toimivaa infrastruktuuria, sitoutumista luonnonvarojen kestävyyteen ja kykyä elää nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Luonnonvarojen jalostaminen ja jalostusasteen nostaminen ovat mahdollisuus ja haaste, sillä luonto ja luonnonvarat ovat Lapin tärkein vetovoimatekijä. Luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen edellyttää, että jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioidaan muut elinkeinot, luonnonvarojen käyttö ja luonnonsuojelu sekä panostetaan riittävästi yhteensovittamiseen. Resurssitehokkuus ja teknologioiden kehittyminen tuovat uusia mahdollisuuksia jalostusasteen nostamiseen ja ympäristöystävälliseen teknologiaan.  Terästeollisuudessa kierrätys ja raaka-aineiden uusiokäyttö ovat olleet pitkään arkipäivää. Outokummun terästehdas Torniossa on Suomen suurin raudan uusiokäyttäjä. Lapin metsien puuvarat kasvavat, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen käytön merkittävän tehostamisen. Metsäteollisuudessa puun sivuotteita on valmistettu vuosikymmeniä ja tutkimusten myötä on löydetty puusta uusia ainesosia, joita nyt suunnitteilla olevat biotuotetehtaat tuovat näkyvästi esille. Osa uusien tehtaiden tuotteista tulee olemaan uuden ajan biotuotteita. Lapin ja koko Pohjois-Suomen haasteena on saada alueelle toimijoita, jotka kehittäisivät uusia ja korvaavia tuotteita teollisuuden sivuvirroista.

Matkailun vahva kasvu näkyy koko Lapin alueella. Matkailu on kasvanut globaalisti 4-5 % vuositahdilla vuosia, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Lappi on hyötynyt kansainvälisistä trendeistä, jotka suosivat turvallisuutta, puhtautta ja aitoutta. Lappi edustaa monille vielä löytymätöntä, kestävää kohdetta, joka tarjoaa turvallisen luontokokemuksen. Kotimaisten matkailijoiden määrän väheneminen aiheuttaa kuitenkin huolta.  Finavia aloittaa Lapissa kehitysohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa lentomatkustajien määrää Lapin (ml. Kuusamon) lentokentillä kahteen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna kenttien kautta kulki 1,3 miljoonaa matkustajaa. Finavia käyttää tänä ja ensi vuonna 55 miljoonaa euroa Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokenttien lisälaajennuksiin. Kenttien laajennustyöt aloitettiin toukokuussa 2018, ja ne valmistuvat ensi vuoden loppuun mennessä. 

Lapin kaivosten malmeille on maailmalla kysyntää. Tornion terästehtaan kromikaivos tuo kilpailuetua yhtiölle. Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä tuottaa konsernin sisällä tärkeitä mineraaleja jalostettavaksi ja Kittilässä Euroopan suurin kultakaivos tuottaa aina niin houkuttelevaa ja kiehtovaa kultaa. Malminetsintä on lisääntynyt merkittävästi Lapissa viimeisten vuosien aikana. Etsivillä yhtiöillä on kiinnostus löytää kultaa, kriittisiä mineraaleja sekä akuissa tarvittavia metalleja.

Sellun hyvä kysyntä ja puuraaka-aineen saatavuus ovat saaneet Suomessa liikkeelle useita biojalostamohankkeita. Asiantuntijat ovat kuitenkin nostaneet kriittisesti esille puun riittävyyden kaikille valmisteilla oleville tehtaille. Lapissa on suunnitteilla ja lupavaiheessa kaksi miljardiluokan tehdasta ja yksi biodiesellaitos. Biodiesellaitos on saanut luvat toimintansa käynnistämiseen, mutta yhtiön suunnalta on ollut hiljaiseloa. Isot tehtaat tarvitsevat lähistölle alihankkijoita ja palveluntuottajia. Potentiaaliset tulevat suuret investoinnit mahdollistavat toimintaympäristön kehittämisen. Tätä kehittämistyötä on tehty laajalla toimijajoukolla tavoitteena saada osaamista ja verkostomaista hyötyä erilaisista toimintatavoista.

Lappi on ollut aktiivinen toimija Euroopan komission Älykkään erikoistumisen teemassa. Tämän kautta on onnistuttu jo merkittävästi nostamaan suorien komission rahoitusten määrää ja tämä työ jatkuu. Lapissa on päivitetty Lapin älykkään erikoistumisen ohjelma, jonka keskiössä on kehittyvä arktinen liiketoiminta. Lisäksi Euroopan komissio on valinnut Itä- ja Pohjois-Suomen -alueen Alueiden elinkeinot murroksessa -pilottiin (ELMO). Pilotissa on mukana Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi yhdeksän muuta eurooppalaista aluetta ja kaksi maata. Pilotin avulla Euroopan komissio etsii eurooppalaisten alueiden elinkeinojen kehittämiseen uusia toimintatapoja, joilla edistetään kasvua ja työllisyyttä. Keskiössä on älykäs erikoistuminen ja erilaistuminen, jota tehdään organisaatiorajoja ylittävällä yhteistyöllä. Vuoden 2018 aikana ELMO-pilotissa valmistellaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia.

Lappiin suunnitellut suurhankkeet tulevat lisäämään entisestään Lapin satamien tarpeita sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämistä. Suurteollisuus ja kasvava matkailu ovat merkittäviä perustekijöitä kuljetusvirtojen syntymiseen ja kasvuun. Saavutettavuus maanteitse on henkilöliikenteen osalta pääosin hyvä. Satamat ja meriliikenne palvelevat nykyisiä tarpeita. Raskaanliikenteen osalta tehdään selvityksiä tie, rata ja satamien kyvystä vastata suuremman kokoluokan teollisuuden tarpeisiin. Logistiset, esimerkiksi pohjoisten meriväylien merkittävyyden kasvua ennakoivat ratkaisut ovat tärkeitä pitkälle tulevaisuuteen tähtäävässä alueiden käytön suunnittelussa. Koillisväylän avautumiseen kansainväliselle meriliikenteelle varaudutaan selvittämällä Jäämeren yhteyden sijaintia. Lapille on erittäin tärkeä komission linjaus jatkaa North Sea Baltic -ydinverkkokäytävää Helsingistä Oulun kautta Tornioon. Pääradan tavara- ja henkilöliikenteen kasvu ja matka-aikojen nopeuttaminen edellyttävät kaksoisraiteen rakentamista Oulu-Ylivieska välillä sekä Laurila-Tornio -ratavälin sähköistystä.

Toisen asteen oppilaitoksissa on panostettu oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lappiin on syntynyt määrätietoisen työn tuloksena maaseutuyrittämisen osaamiskeskus Tervolan Louelle. Osaamiskeskukseen on rakennettu mm. biokaasulaitos. Keskuksessa toimii hyvässä yhteistyössä alkutuotantoalan yrittäjiä, koulutuskuntayhtymä Lappia ja Luonnonvarakeskus. Osaamiskeskus tarjoaa erinomaiset olosuhteet maatalouden kenttäkokeisiin, osaavan henkilöstön opetukseen ja laadukkaat raaka-aineet jalostaville yrityksille. Opetuksessa on panostettu perinteisten maa-, metsä- ja puutarha-alojen lisäksi bioenergia-, lihanjalostuksen- ja luonnontuotealan ammattitutkintoihin. Lapin koulutuskeskus REDU on kehittänyt 3D -oppimisympäristön ammattiosaamisen laajentamiseksi, mutta myös paikaksi jossa lappilaiset yritykset ja toimijat pääsevät tutustumaan ja testaamaan uusia tekniikoita. Tavoitteena on syventää ymmärrystä 3D-tekniikoiden mahdollisuuksista. Ammattiopisto Lappialla on kaivosalan rikastustekniikan koulutuskeskus opetuksen ja työelämän tarpeisiin. Keskus on nykyaikainen ja turvallinen oppimisympäristö mineraalien rikastustekniikan ja tuotantoprosessien koulutukseen. Tilat ja laitteet soveltuvat myös kaivosalan tutkimiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristö on siirrettävä ja palvelee siellä missä sitä tarvitaan.  

Lapin ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat vahvasti kansainvälisiä ja niille on muodostunut tunnustettuja profiileja. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun muodostama Lapin korkeakoulukonserni LUC panostaa alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen yhdistäen yliopiston arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimuksen sekä ammattikorkeakoulun arktisen olosuhdeosaamisen. Keskeisiksi Lapin korkeakoulukonsernin vahvuusaloiksi nousevat arktinen kestävä kehitys, ympäristö ja luonnonvarat sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Lapin korkeakoulukonsernin tehtävät ovat monialainen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus, arktinen ja pohjoinen tutkimus ja kehittäminen sekä taiteellinen toiminta. Alueen sektoritutkimuslaitosten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön lisäämiselle sekä näiden ja elinkeinoelämän yhteistyölle on kasvavaa tarvetta. Haasteena on onnistua vahvistamaan aluetalouslähtöistä tki-toimintaa ja oppimisympäristöjä sekä kasvattamaan Lapin innovaatiopotentiaalia.

Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta tuetaan vahvistamalla saamelaisten omaa kieltä, saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja sekä edistämällä ja turvaamalla saamelaisten perinteisten tietojen siirtymistä uusille sukupolville. Saamelaishallintoa, saamenkielisiä palveluita, mediaa ja kouluopetusta kehitetään. Ministeriöiden ja saamelaiskäräjien yhteistyössä valmistelema saamen kielen elvyttämisohjelma kuuluu maan hallituksen tavoitteisiin. Kolttakulttuurikeskuksen edistäminen on yksi saamelaiskäräjien kärkitavoitteista. Saamelaiskäräjälain uudistamistyö on käynnissä.

Väestökehityksen alamäki on jatkunut pitkään. Lappi-sopimus 2018-2021 tavoittelee väestömäärän nostamista reiluun 180 000 asukkaaseen vuoteen 2021 mennessä; kuntien välinen nettomuutto halutaan kääntää positiiviseksi ja maahanmuuttoa lisätä. Tämä edellyttää vahvaa Lappi-brändiä ja sen taitavaa hyödyntämistä, elinkeinoelämän voimakasta kasvua sekä panostamista kotoutumisen edistämiseen. Väestöllinen huoltosuhde on Lapissa hieman korkeampi verrattuna maan keskiarvoon. On hyvä huomioida, että Lapin ulkomaalaisväestö on ikärakenteeltaan nuorempaa kuin kantaväestö. Väestökehitys ja ikärakenne näkyvät jo nyt haasteena työvoiman saatavuudessa ja elinkeinoelämän kasvun rajoitteena.

Lappiin on valmistunut oma Digitiekartta, joka on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. Yksi haasteista on toimivat tietoliikenneyhteydet, jotka eivät ole edistyneet riittävästi kaupallisten toimijoiden kautta. Yhteyksiä on monin paikoin parannettu mm. maaseuturahaston tavoitteellisella hanketoiminnalla. Lapissa on edelleen digitalouden ulkopuolella olevia yrityksiä, vaikka määrä on pienentynyt. Oleellista on nopeuttaa uusien teknologioiden kuten virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn hyödyntämistä. Toimenpiteitä tarvitaan edelläkävijöiden tukemiseen, mikä tarkoittaa mm. toiminnanohjausjärjestelmien ja verkkokauppojen kehittämistä yhä joustavammiksi ja liiketoimintaa paremmin tukeviksi. On myös pidettävä huolta, että Lappi on vetovoimainen alue ICT-alan osaajille; työntekijöille ja yrityksille.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Vahva taloustilanne ja maailmankaupan hyvä veto näkyvät lappilaisyritysten tunnusluvuissa. Kovat kasvuluvut osoittavat, että vientivetoisella teollisuudella ja palveluvaltaisella matkailulla on kysyntää ja vetovoimaa kansainvälisesti. Vuonna 2017 Lapin viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli seitsemän prosenttia ja lähes kolmanneksella lappilaisilla pk-yrityksillä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Investointien odotetaan käynnistyvän. Muutokset suhdanteissa, kauppa- ja tullipolitiikassa sekä raaka-aineiden kysyntä- ja tarjontatilanteissa voivat olla hyvinkin arvaamattomia.

   

Lapin yrittäjät arvioivat suhdannenäkymät toiveikkaana ja positiivisena, mm. liikevaihdon, lopputuotteiden/palveluiden hintojen, vakavaraisuuden ja kannattavuuden arvioidaan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Yritykset arvioivat myös, että uutta henkilökuntaa tarvitaan lisää ja palkkakustannukset kasvavat henkilöä kohden.

Toimivien kaivosten tilanne on vakaa. Kaivosyhtiöt julkaisivat kuluvan vuoden aikana investointiohjelmiansa noin 0,5 miljardin euron edestä. Näillä investoinneilla turvataan toiminnan kehittyminen ja jatkuminen vuosiksi. Myös naapurimaakuntien kaivosten toiminta on piristynyt ja kaivosalan merkitys kaikkinensa on saanut uutta nostetta. Kokonaislouhintamäärät olivat vuonna 2017 suurimmat kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Malminetsintä kääntyi kasvuun vuonna 2015 ja kasvu on ollut tasaisen vahvaa. Vuoden 2012 huippuluvuista ollaan kuitenkin jäljessä. Keski-Lapin alue nähdään erityisen kiinnostavana etsintäalueena.

Ilmastonmuutos ja energiamurros ovat tuoneet kaivosalalle uuden kiinnostuksen kohteen ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa. Lähivuosille asetetut tavoitteet sähköautojen ja akkujen tarpeen lisäyksestä ovat kasvattaneet näihin tarvittavien malmivarojen etsintää. Lapissa on valmisteltu jo vuosia useita merkittäviä kaivoshankkeita, myös akkumetalleihin liittyviä. Kaivoshankkeet työllistävät malminetsinnässä merkittävän määrän kairauskalustoa ja ympäristövaateiden myötä asiantuntijoita erilaisiin selvitys- ja lupavaiheisiin.

Vientivetoinen teräs- ja metsäteollisuus ovat hyvässä kunnossa. Outokumpu Oy:n Tornion terästehtaan toiminnallinen ja taloudellinen tilanne on hyvä. Taustalla on terästehtaan viimeisten vuosien aikana tekemät uudelleenjärjestelyt ja ferrokromin hyvä hinta. Outokumpu on isona toimijana kasvattanut alueelle laajan palveluyritystoiminnan, joka on laajentunut ja tarjoaa palveluita myös kansainvälisesti. Yhtenä tällaisena toimijana on kuonan käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy. Tornion Röyttän satama-alueelle on valmistunut Pohjoismaiden suurin LNG-terminaali. Tulevaisuudessa LNG- ja teollisuuspuistoon voi sijoittua yrityksiä, jotka hyödyntävät nesteytetyn maakaasun etuja ja luoda uutta liiketoimintaa.

Metsäteollisuudessa menee hyvin ja toimialalla nähdään tulevaisuudessa kasvupotentiaalia. Toimivat sahat ovat saaneet raaka-ainetta hyvin ja vaikutus on ollut myönteinen alueen metsänomistajien tuloihin. Metsäteollisuuden tuotteilla niin sellulla kuin kartongilla on ollut kysyntä ja koneet ovat huoltoseisokkeja lukuun ottamatta käyneet täysillä. Kaikki tuotanto menee kaupaksi hyvällä hinnalla.

Lapissa on suunnitteilla uusia sellu- ja biotuotetehtaita. Kemijärvelle suunniteltu tehdas käyttää noin 2,8 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa ja edistää uudella tavalla biotuotteiden valmistusta. Kemiin suunnitellaan Kaidin biodiesel-tehdasta. Yhtiö on saanut ympäristöluvan ja EU on tehnyt yhtiön näkökulmasta myönteisen tulkinnan puun käytöstä biodieselinä. Alueella odotetaan yhtiön ratkaisuja investoinnin suhteen. Sata vuotta Kemissä toiminut nykyinen Metsä Group selvittää tehtaan uusimista. Yhtiöllä on tarkoitus selvittää kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa rakennetaan uusi biotuotetehdas, joka on sellun tuotannoltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan nykyistä tehdasta suurempi. Toisena vaihtoehtona on uusia ja modernisoida nykyinen tehdas ja jatkaa sen elinkaarta. Lapin oppilaitokset ja yrityskehittäjät luottavat, että tehtaiden myönteisten päätösten myötä alueen vetovoima lisääntyy.

Kiertotaloudesta ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä on nousemassa Lapille uutta ympäristöliiketoimintaa. Digipolis Oy on luonut Sitra yhteistyöllä verkoston auttamaan yrityksiä sekä muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä. Tavoitteena on saada yritykset tuottamaan toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, tuotteita, teknologiaa ja palveluja. Alueella on tunnistettu aihioita, joiden kokonaisvolyymi voi olla 500 miljoonaa euroa.

Lapin matkailu on lisännyt vetovoimaa ja matkailijamäärät ovat kasvaneet. Matkailussa on tulossa taas supertalvi. Matkailun nopea kasvu, kehitys ja vaikutukset näkyvät eri puolilla Lappia. Kausivaihtelut ovat edelleen merkittäviä ja ympärivuotisuuden eteen tehdään työtä. Kesämatkailuun on Lapin yhteismarkkinoinnin kautta panostettu viimeiset pari vuotta ja tuloksia voidaan odottaa vuosille 2019-2020. Lappi on taitavasti hyödyntänyt digitaalista markkinointia, mm. instagramvaikuttajien luoma näkyvyys on ollut huimaa.  Lappi on laaja maakunta ja rauhallisia sekä hiljaisia alueita ja ajankohtia silti riittää. Monipuolinen ja vetovoimainen matkailu perustuu arktiseen luonto- ja elämysmatkailuun ja tässä lappilaiset ovat edelläkävijöitä ja huipputason olosuhdeosaajia. Kansainvälinen kysyntä on ennennäkemättömän suurta ja suorat lentoyhteydet mahdollistavat matkailijamäärien kasvun. Kehitystyön ytimessä ovat yhteistyö, saavutettavuus, vahvat vetovoimatekijät ja kestävyys.

Matkailurakentamiskohteita on meneillään ja tulossa eri puolilla Lappia. Matkailuinvestoinnit painottuvat Pohjois-Lappiin ja Saariselän alueelle, Sallaan, Rovaniemellä keskustan alueelle sekä Napapiirille Joulupukin ympärille sekä Kemi-Tornio alueelle, esimerkkinä investointi ympärivuotiseen Lumilinnaan. Lähivuosien odotukset kohdistuvat rakentamisessa isompien matkailurakentamiskohteiden sekä suurhankkeiden käynnistymiseen. Asuntorakentamisen volyymi keskittyy Rovaniemelle, mutta asuntojen tarve on virittänyt rakentamista myös muualla Lapissa.

Lentomatkustajien määrä kasvoi viime vuonna lähes neljänneksellä vuodesta 2016 ja kasvu on jatkunut alkuvuoden 2018 aikana yli 11 prosentilla ollen yli 691 000 matkustajaa. Lapin kentille on ollut jo usean vuoden ajan suoria reitti- ja lomalentoja Euroopan kentiltä. Easyjet avaa uuden suoran reitin Lontoosta Rovaniemelle lokakuun lopulla. Lontoon Gatwickin ja Rovaniemen välistä reittiä lennetään kahdesti viikossa. Enontekiöllä on haasteita pitää riittävä lentoyhteys edes sesonkien huipun aikana. Kokonaisuudessaan Lappiin tehtiin vuoden 2017 aikana lähes 700 000 junamatkaa, mikä on 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapin kasvava vetovoima on huomioitu myös alkaneen vuoden tarjonnassa: Helsinki-Kolari -välille on lisätty yksi junavuoro viikossa molempiin suuntiin. Lisäksi ruska-aikaan tällä välillä tullaan ajamaan 12 lisävuoroa.

Pohjoista alkutuotantoa ja keruutuotteita tarvitaan ruokaraaka-aineen tuotantoon. Tavoitteena on, että Lapissa tuotettu ruoka yhä useammin löytäisi tiensä lähiruokana sekä suomalaisten että maassamme matkailevien lautasille. Lapin perusmaatalous nojaa edelleen vahvasti maidon- ja lihantuotantoon. Rakennekehitys on ollut viime vuosina voimakasta. Tilalukumäärä on laskenut 5-8 % vuodessa, mutta maitomäärä on pysynyt yli 91 milj. litrassa. Maataloustuotannon haastetta lisää vaihtelevat vuosittaiset sääolosuhteet. Lappi on kuluttajatuotteeksi jalostetuissa elintarvikkeissa omavarainen ainoastaan poronlihan, lampaanlihan ja nauriin osalta. Hyödyntämättä on vielä runsaasti sekä raaka-aine- että tuotantopotentiaalia, mikä on mahdollisuus lappilaiselle elintarviketuotannolle. Olemassa olevalla tuotannolla on hyvä perusrakenne, mutta heikkoutena on, että raaka-aine viedään jalostettavaksi muualle ja tuodaan valmiina tuotteena takaisin. Lapin puhtaista vesistä pyydetyllä kalalla on enemmän kysyntää kuin mihin tarjonta pystyy vastaamaan. Porotalouden tuotteet, kuten liha ja porontaljat, ja siihen liittyvä kulttuuri ovat matkailun kannalta houkuttelevia ja taloudellisesti tärkeitä. Pohjoisimpien alueiden poronhoito on perinteinen ja keskeinen alkuperäiskansan elinkeino. Eteläisellä poronhoitoalueella poronhoitoon liittyy maatalouden ohella usein myös muuta elinkeinotoimintaa.


Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Elinkeinoelämän vireys sekä vireillä olevat investointi- ja rakennushankkeet heijastuvat työvoiman kysyntänä ja työllisyyden paranemisena. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana työllisten määrä ja työllisyysaste ovat nousseet. Työllisyysaste on kivunnut Lapissa 68,1 %:iin ja ero koko maahan on kaventunut. Myös Tilastokeskuksen suhdanneaineistossa henkilöstömäärän trendi ja vuosimuutos osoittavat työllisyyden kasvua. Pk-yritysten henkilöstömäärän kehitysarviot ovat positiiviset, mutta edelleen varovaisemmat kuin suhdannenäkymien ja liikevaihdon osalta. Lapin yrityksistä yli 40 % on palkannut uutta työvoimaa vuoden aikana ja lähes joka neljäs yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä kasvavan tulevan vuoden aikana.

Työvoiman kysyntä on näkynyt vahvasti myös TE-toimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen lisääntymisenä. Lapissa ilmoitettiin TE-toimistoon avoimeksi viime vuonna noin 21 060 ja tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yli 9 900 työpaikka. Työpaikoista lähes kaksi kolmasosaa on yrityksissä ja työn kestoltaan yli vuoden kestävien osuus on noussut. Työpaikkatarjonnassa näkyy palvelu- ja myyntityö ja moniin eri ammatteihin ulottuva matkailun kasvu sekä rakentaminen.

Työvoimaa tarvitaan yritysten kasvaessa, henkilökunnan eläköityessä tai muissa työvoiman vaihtuvuustilanteissa. Lapissa rekrytoinnissa näkyvät vahvasti myös toistuvat kausiluontoiset työvoimatarpeet. Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat erityisesti yrityksissä. Teollisuus- ja matkailuinvestointihankkeet heijastuvat työvoiman kysyntänä rakennusalalla ml. maanrakennus. Malminetsintä ja autotestausta tukeva toiminta ovat myös merkittäviä työllistäjiä.  Suunnitteilla olevat biotaloushankkeet tulevat heijastumaan työvoimatarpeina monille aloille. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman kysyntä on jatkuvaa.

Matkailun kasvu ja kausien pidentyminen näkyvät jatkossakin lisääntyvinä työmahdollisuuksina matkailualan moninaisissa tehtävissä. Esimerkiksi Finavian mukaan tulevalle talvikaudelle tarvitaan puolet aiempaa enemmän sesonkityöntekijöitä lentoliikenteen vilkastuessa. Palveluneuvojia ja kunnossapidon ammattilaisia tarvitaan kaikilla Lapin lentoasemilla Rovaniemellä, Kittilässä, Enontekiöllä, Kemi-Torniossa ja Ivalossa. Työsuhteet ovat määräaikaisia ja ne alkavat loka- tai marraskuussa jatkuen ensi vuoden huhtikuun loppuun. Lisäksi Kittilään haetaan tarvittaessa töihin tulevia asematasobussien kuljettajia.

Maakunta- ja sote-uudistus voimistaa julkisten palvelujen rakennemuutosta heijastuen sitä kautta työpaikkojen sektorirakenteeseen. Henkilöstöpalveluyritysten käyttö rekrytoinnissa näkyy useilla aloilla. Vuokratyö tarjoaa väyliä työhön ja työkokemuksen kautta pysyvämpiin työsuhteisiin joko henkilöstöpalveluyrityksessä tai asiakasyrityksissä. Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työmahdollisuudet ja päivittäinen rajan yli työssäkäynti ovat mahdollisuus lappilaiselle työvoimalle, mutta heijastuvat myös kilpailuna osaavasta työvoimasta.

Työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Työvoiman saatavuushaasteita on sekä suorittavassa työssä että erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä, useilla toimialoilla ja eri puolilla Lappia. Rekrytointiongelmia kokeneiden työnantajien osuus on sietämättömän korkea ja työvoimapula-ammatteja on aiempaa enemmän ja useammilla aloilla. Osaajien saatavuus on tiedostettu laajasti kasvua rajoittavaksi riskitekijäksi. Lapin pk-yritykset näkevät työvoiman saatavuuden pahimpana kehittämisen esteenä. Oppisopimus ja yhteishankintakoulutukset ovat käytössä olevia välineitä työvoiman kouluttamiseksi räätälöidysti yritysten rekrytointitarpeisiin. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin tehostettavaa laajemmin yrityskentässä.

Toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan laajassa kumppanuusyhteistyössä yrittäjät, henkilöstöpalveluyritykset, kunnat, koulutuksen järjestäjät, hankkeet, kokeilut ja pilotit. Toimenpiteiden vaikutukset eivät kuitenkaan näy välittömästi tai nopeasti työvoiman kysynnän jatkuessa vilkkaana. Osaajista on kysyntää eri puolilla Suomea, joten Lapin veto- ja pitovoima on osattava hyödyntää osaajien saamiseksi huomioiden Lapin sisäinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen liikkuvuus sekä Lapissa jo olevat maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset opiskelijat. Lappi -brändiä hyödynnetään osaajien saamiseksi muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Jotta alue houkuttelee työvoimaa, tarvitaan myös asuntoja, kuntien palvelujen ja asuinympäristöjen markkinointia. Lappilaisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan valtakunnallista panostusta ja ratkaisuja, joina on nostettu esille mm. verohelpotukset, työlupaharkinnasta luopuminen, asuntotuotanto ja innovatiiviset asumisratkaisut, koulutuksen saatavuus alueella, Pohjoismaisen liikkuvuuden rajaesteiden poistaminen ja rajaneuvonnan resursointi.

Matkailualan rekrytointihaasteisiin vastataan uusin keinoin, joilla autetaan yrityksiä löytämään osaavaa henkilökuntaa sekä työnhakijoita löytämään mielekäs työ matkailualalta. Lapin TE-palvelut tuottaa pienille matkailualan yrityksille tehostetun rekrytointipalvelun eli Rekryjelpin ja toista kertaa verkossa toteutettavan Euroopan laajuisen Work in Lapland - online rekrytointitapahtuman. Rekrytointitapahtumaan ohjattiin kiinnostuneita House of Laplandin toteuttamalla inspiraatiokampanjalla, joka saavutti 2,3 miljoonaa henkilöä. Työvoiman koulutus- ja osaamistarpeet ovat myös osa laajassa verkostoyhteistyössä - yrityselämä, viranomaiset ja kehittämisorganisaatiot - tehtävää suurhankevalmistelua. Suurhankkeiden koulutustyöryhmät toimivat Kemissä ja Kemijärvellä.

Lapin työvoimapalveluita vahvistaa uusi, asiakaslähtöisesti suunniteltu verkkopalvelu, Lapin TE-palvelujen Palvelutarjotin ( http://toimistot.te-palvelut.fi/lappi/palvelutarjotin) , joka kokoaa yhteen paikalliset työvoimapalvelut, tapahtumat ja koulutukset täydentäen Lapin TE-palveluiden kotisivuja ja valtakunnallista TE-palveluiden sivustoa. Palvelu ohjaa asiakasta oikeisiin palveluihin ja palvelupolkuihin erilaisissa työelämän tilanteissa. Palvelutarjottimen kautta asiakkaat löytävät nopeasti verkossa tarjottavat paikalliset palvelut: webinaarit, valmennukset, etäneuvonnan ja chatin sekä alueen ajankohtaiset tapahtumat. 

Lapin kasvupalveluiden valmistelu etenee kytkeytyen maakuntauudistusvalmisteluun kasvupalveluiden ja sote-yhdyspinta huomioiden. ELY-keskus ja TE-toimisto kehittävät työvoima- ja yrityspalveluita laajasti eri kohderyhmien tarpeisiin suunnaten toimintaa kohti kasvupalveluita. Käynnistelyvaiheessa oleva Lapin kasvupalvelupilotti on yksi toimenpide osana kehittämisen kokonaisuutta. Kasvupalvelupilotin tavoitteena on saada työvoimaa mukana oleville yrityksille, elinvoimaa kuntiin, työnhakijoille töitä, lisää asukkaita Lappiin yhteiskehittämällä kumppaneina erityisesti kunnat, palveluntuottajat, oppilaitokset sekä yrittäjäjärjestöt. Tarkoitus on ottaa mukaan erityisesti yrityksiä, joissa kasvun pullonkaulana on keskeisten osaajaresurssien saatavuus ja rekrytoinnin osuvuus (esim. teollisuuden alihankintaketjut, taloushallinto, ICT-tehtävät, kv-myynti, some-markkinointi).

Yleissivistävän koulutuksen jälkeen koulutukseen hakeutuvien nuorten ja työnhakijoiden ohjauksessa on tarpeen panostaa kiinnostavuuteen ja houkuttelevuuteen aloilla ja ammateissa, joissa työvoimaa tarvitaan. Oppilaitosten opinto-ohjauksen lisäksi Lapin tieto- ja neuvontapalvelut ja ohjaamotoiminta tukevat opinto- ja työmarkkinaratkaisuja hakevia lappilaisia. Toisen asteen ammatillisiin opintoihin on nyt mahdollista hakeutua jatkuvasti, koulutuksen toteutus on aiempaa joustavampaa ja vahva koulutuksen aikainen työelämäyhteys ja työpaikalla oppiminen tukee opiskelijoiden kiinnittymistä työmarkkinoille ja työvoiman saatavuutta. Myös maahanmuuttajakoulutusten työelämäkytkentää on lisätty maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi.


Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Työttömyys on vähentynyt Lapissa vuoden 2016 alusta alkaen ja vahvistunut edelleen. Työttömiä on ollut alkuvuoden aikana noin 2 000 vähemmän kuin viime vuonna. Parina kuukautena työttömien määrä on jo alittanut 10 000, jonka alle päästiin viimeksi syksyn 2008 kuukausina. Edelliset vastaavan kuukauden alemmat työttömyysluvut löytyvät vuodelta 1990 ennen kuin työttömyys lähti vahvaan nousuun kivuten ylimmillään 26 000:een vuonna 1994.

Työttömyyden väheneminen kohdistuu laaja-alaisesti kaikkiin seutukuntiin, kuntiin, ikä- ja ammattiryhmiin ja koulutustasoille. Seutukunnista myönteisin kehitys on ollut Itä-Lapin, Kemi-Tornion ja Pohjois-Lapin seutukunnissa niin työttömien kokonaismäärän kuin rakenteen näkökulmista.

Vaikka työttömyyden aleneminen hieman hidastuisi, syksyn kuukausina työttömyys alittaa 9 000 ja vuoden keskimääräinen työttömyys 10 000. Suunnitteilla ja vireillä olevat hankkeet työllisyysvaikutuksineen tukevat työttömyyden alenemisen jatkumista myös ensi vuonna. Työttömyyden alenemisvauhtiin vaikuttaa osaltaan, miten pystytään vastaamaan työvoiman ammatillisiin ja alueellisiin kohtaantohaasteisiin lappilaisella työvoimalla, ratkaisemaan työttömyyden rakenteellisia ongelmia ja kehittämään pitempään työttömänä olleiden osaamista kohti työmarkkinoita.

Työttömyyden kestot ovat lyhentyneet ja työttömyysjaksot päättyvät yhä useammin ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Vuoden työttömyyteen asti työttömyysjaksoista yli puolet päättyy työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työttömyyden pitkittyessä yli vuoden palvelujen osuus (ml. tukityöllistäminen) työttömyyden päättymissyynä nousee yleisimmäksi, nuorilla jo työttömyyden keston ylittäessä kuusi kuukautta. Ikääntyneimmillä yli kahden vuoden työttömyyden päättymisen syynä on yleisimmin siirtyminen työvoiman ulkopuolelle.

Työttömyyden rakenteelliset ongelmat ovat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden alenemisesta huolimatta haastavia. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt kokonaistyöttömyyttä enemmän ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on laskenut, edelleen useampi kuin joka viides työttömistä on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömyyden alenemisessa näkyy pitkäaikaistyöttömiin kohdistettujen ratkaisujen lisäksi työvoiman kysynnän vaikutus työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäisevästi. Työttömyyden pitkittymiseen liittyy yleisesti korkea ikä ja osaamispuutteet sekä myös ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaisia työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluja työmarkkinoille kuntoutumisen edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen on panostettu vuoden vaihteessa päättyvässä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa työllisyyskokeilussa, jossa on mukana viisi Lapin kuntaa. Alueellisen työllisyyskokeilun tuloksia hyödynnetään valmisteilla olevassa ESR-hankkeessa, jolla kehitetään monialaista yhteispalvelua kumppanuudessa kuntien ja muiden tahojen kanssa. Ohjaamotoiminnan lisäksi nuorten työllistymistä tuetaan nuoriin kohdennetun tulosperusteisen hankinnan avulla. Työvoiman rekrytointia ja saatavuutta tukevien pilottihankkeiden tulokset näkyvät myös vahvistuvana työllisyytenä heijastuen työttömyyteen.

Työttömyyden alentuessa aktivointiaste on noussut julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisvolyymiä enemmän. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusmallissa työllistäminen rahoitetaan osin tai kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista, mikä tukee työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja mahdollisuuksia hankkia työttömiä aktivoivia ja heidän osaamistaan kehittäviä palveluita. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotukset työllisyyttä edistäviksi toimiksi sisältävät uusia elementtejä, jotka edistävät mm. palkkatukityöllistämistä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Maakuntauudistuksessa haasteena on, miten maakunnan rahoituskehys mahdollistaa jatkossakin riittävän panostuksen työvoimapalvelujen toteuttamiseen ja hankintaan.