Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 8.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Kuntien peruspalvelujen saatavuus ja laatu

Kuntien peruspalvelujen saatavuus ja laatu 

Peruspalvelujen saatavuudessa ja laadussa tilanne on tällä hetkellä pääosin hyvä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Palvelujen keskittyessä edelleen vaaditaan uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntahallinnolle vuoden 2019 alusta. Kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä.

Heikot kehitysnäkymät

 

Tällä hetkellä Lapin hyvinvointipalvelujen rakenteita voidaan pitää pääsääntöisesti hyvin toimivina. Lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan kaikissa kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa on kuitenkin eroja Lapin alueen kuntien välillä sekä lakisääteisissä että harkinnanvaraisissa palveluissa. Pitkät välimatkat, huonosti toimivat tietoliikenneyhteydet ja pienet toimintayksiköt sekä supistuvat taloudelliset resurssit aiheuttavat haasteita palvelujen tuottamiselle.

Lapin terveyskeskuksissa lääkäritilanne palvelujen saatavuuden kannalta arvioiden on kohtuullinen. Suurimmissa kaupungeissa hoitoon pääsy ei toteudu aivan hoitotakuun rajoissa. Ongelmia esiintyy jonkin verran suun terveydenhuollossa hoitojen pitkittymisinä johtuen hammaslääkärivajeesta. Erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsyn ongelmia oli silmätautien osalta. Psykiatrian kaikilla osa-alueilla hoitoon pääsy toteutui molemmissa sairaanhoitopiireissä.

Lapin maakunnan alueella kelpoisuuden omaavien sosiaalityöntekijöiden tilanne on erinomainen. Sosiaalialan osaamiskeskusten toteuttaman valtakunnallisen selvityksen (3/2017) mukaan vakituisiin sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on ollut helppo saada päteviä työntekijöitä. Vain aikuissosiaalityössä on vakansseja täyttämättä. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja työsuhteiden tilapäisyys/määräaikaisuus on edelleen suurta.

Perheiden näkökulmasta esi- ja perusopetus ovat varhaiskasvatuspalvelujen ohella tärkeimpiä peruspalveluja. Kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oli Lapissa vuonna 2014 noin 5 500 lasta. Syksyllä 2016 päiväkodeissa esiopetusta sai 1 645 ja peruskouluissa 396 lasta.

Peruskouluissa oppilasmäärä oli ilman esiopetuksen oppilaita yhteensä 16 617. Perusopetuksen saavutettavuus ja oppilaiden koulumatkojen pituus vaihtelee kunnittain. Suurin osa oppilaista (76 %) asuu enintään viiden kilometrin päässä peruskoulusta. Perusopetuksen saavutettavuus on jonkin verran heikentynyt ja yli 50 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka oli syksyllä 2015 jo 73 peruskoululaisella (+ 17 ed. vuosi). Lapin perusopetuksen opettajista vain alle viisi prosenttia on epäpäteviä. Erityisopetuksenkin opettajatilanne on parantunut edellisistä vuosista.

Lukioverkko on kattavampi kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetuspisteiden verkosto. Lukiokoulutusta järjestetään toistaiseksi Pelkosenniemeä lukuun ottamatta kaikissa Lapin kunnissa, kun taas ammatillisen koulutuksen opetuspiste puuttuu 11  kunnasta.

Yli sadan oppilaan lukioita on Lapissa vain seitsemän. Kolmessa lukiossa (Enontekiö, Savukoski ja Utsjoki) opiskelijoita on alle 30. Lukioiden opettajien kelpoisuustilanne on hyvä, sen sijaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajista epäpäteviä on noin 8 prosenttia. Tämä johtuu lähinnä pää- ja sivutoimisina tuntiopettajina toimivien työelämän asiantuntijoiden suuresta määrästä.

Kirjastopalvelujen laatu vaihtelee yhä enemmän sen mukaan, miten kunnissa on oivallettu kirjastopalvelujen merkitys. Osa kunnista panostaa kirjastopalvelujen järjestämisessä lukutaitojen edistämiseen, aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen sekä sivistyksen ja kulttuurin saavutettavuuden ylläpitämiseen. Heikoimmillaan kirjastopalvelut on latistettu kirjavarastoksi. Kirjastopalvelujen fyysinen saavutettavuus on useimmissa kunnissa yhden kirjaston ja kirjastoauton varassa. Verkkomateriaalit eivät korvaa painettuja aineistoja vielä pitkään aikaan.

Lapin kunnissa on monipuolisesti tarjolla nuorisolain mukaisia palveluja. Vähimmilläänkin tarjotaan yhdeksää erilaista nuorisotyön palvelua. Perinteiset nuorisotyön toimintamuodot ovat säilyttäneet hyvin suosionsa, sillä kaikissa Lapin kunnissa järjestetään nuorten tapahtumia ja nuorisotilojen avoimia nuorten iltoja. Kuntakeskusten ulkopuolella asuvien nuorten tavoittaminen on haaste. Ratkaisua tähän kunnat pyrkivät etsimään esimerkiksi liikkuvista nuorisopalveluista.

Nuorisotyön resurssit ovat varsinkin pienissä kunnissa vähäiset. Kymmenessä Lapin kunnassa on nuorisotyöhön varattu henkilöresursseja alle yksi henkilötyövuosi. Useimmissa kunnissa nuorisotoimesta vastaavalla henkilöllä on muitakin kuin nuorisotoimen virkatehtäviä, tavallisimman liikunnan ja kulttuurin toimialaan kuuluvia. On selvää, että henkilöstöresursseja kaivataan lisää varsinkin niissä kunnissa, joissa yhdistelmäviranhaltija on nuorisotoimen ainoa vakituinen työntekijä.

Nuorten työpajatoiminta kattaa yhtä kuntaa lukuun ottamatta koko maakunnan. Vuonna 2016 työpajoissa oli 933 alle 29-vuotiasta valmentautujaa. Viime vuosina voimakkaasti laajentunut työmuoto on ollut etsivä nuorisotyö, joka kohdistuu pääsääntöisesti yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella oleviin nuoriin. Etsivää nuorisotyötä tehdään samoissa Lapin kunnissa, joissa on myös nuorten työpajatoimintaa. Vuonna 2016 etsivä nuorisotyö tavoitti Lapissa 970 alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorisolain mukainen moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu kaikkiin Lapin kuntiin. Verkoston tehtävänä on koordinoida ja kehittää nuorten palveluja kunnissa.

Lapissa kunnallisen liikuntatoimen resurssit ovat kohtuulliset. Kaikissa kunnissa on liikuntasaleja ja lähiliikuntapaikkoja. Kuntien käyttämät varat liikuntapaikkarakentamiseen ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla. Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja sivistyspalveluja hoidetaan useissa kunnissa yhdistelmävirkojen avulla, mikä vaikuttaa osaltaan palvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Lapissa keskeisiä kulttuuritoimijoita ovat museot, teatterit ja harrastajateatterit, orkesterit, kulttuuritalot, seurantalot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä musiikkioppilaitokset. Suhteutettuna väkimäärään näitä kaikkia toimijoita on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin, lukuun ottamatta musiikkioppilaitoksia ja kulttuurialan yrittäjiä. Selittävänä tekijänä on maakunnan laajuus sekä aktiivinen kolmannen sektorin kulttuuritoiminta. Valtaosassa Lapin kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin. Kunnallisella tuella on suuri merkitys kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Lapissa yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien koko käyttötalouden kustannuksista on kuitenkin valtakunnallista tasoa matalampi ja myös työpanosta on vähemmän käytettävissä.

Kehitysnäkymiä

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuonna 2019 ja terveydenhuollon toiminta järjestetään sen mukaisesti. Vuonna 2025 lähipalvelut toimivat liikkuvien yksiköiden ja sähköisten etäpalvelujen avulla, jolloin myös erikoislääkärikonsultaatiot perusterveydenhuollossa parantuvat. Lisäksi suurimmissa terveyskeskuksissa on vakiintunut vastaanottokäytäntö kello 7-21.
Yhtenäinen potilastietojärjestelmä helpottaa tietojen siirtoa ja järjestelmän käyttöä toiminnassa. Perusterveydenhuollon palvelut ovat vahvistuneet ja terveyden edistäminen sekä kunnan että maakuntahallinnon toimesta on vähentänyt sairastavuutta. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vähentyneet ja osa palveluista hoidetaan valtakunnallisesti keskitetysti. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen keskittäminen Rovaniemelle toimii ensihoitopalvelujen tuella. 

Lapissa lastensuojelun sekä vanhusväestön palvelujen lisääntyvään kysyntään vastaaminen on haastavaa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien määrä kasvaa vanhustenhuollon asumispalveluissa. Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijän on hallittava kaikki sosiaalipalvelujen työalueet, mutta isommissa kunnissa on mahdollista erikoistua lastensuojeluun, vanhustenhuoltoon tai vammaispalveluun.

Perusopetus sopeutetaan pienenevän ikäluokan tarvetta vastaavaksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vähäväkisimmissä kunnissa opetus keskittyy kuntien keskustaajamiin. Yhtenäisten peruskoulujen määrä lisääntynee samalla. Kouluverkko pyritään säilyttämään kuitenkin sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulua kotona asuen ja esiopetuspalvelut ovat kohtuullisesti kaikkien saatavilla. Lukiokoulutus on erityisesti maaseutukunnissa sidoksissa perusopetukseen, sillä lukioilla ja peruskouluilla on yhteiset aineenopettajat. Tämän vuoksi lukioverkon mahdolliset muutokset ovat uhka myös perusopetuksen aineenopetukselle. Pienissä kunnissa opetusta suunnitellaan ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet perusopetuksen aineenopetuksen, kansalaisopistojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. 

Kirjastopalvelujen taso määrittyy kunnissa tehtävillä päätöksillä. Kirjastolaki antaa kirjastoille laajat mahdollisuudet edistää sivistystä ja kulttuuria, lukutaitoja, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Tämä vaatii strategista ja toiminnallista yhteistyötä kunnan eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Osaava henkilöstö on jatkossakin yleisten kirjastojen toiminnan laadun keskeinen edellytys.

Perinteinen nuorisotalotoiminta ei enää tavoita kohderyhmäänsä toivottuun tapaan, joten nuorisotyötä on lähdetty yhä enemmän viemään uusille toimintakentille. Nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet osittain muun muassa kouluihin, liikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan, sillä kunnallinen nuorisotyö etsii koko ajan luovia ratkaisuja toimiakseen nuorten elinpiirien mukaisilla alueilla. Verkkonuorisotyö ei kuulu vielä monenkaan Lapin kunnan nuorisotyön toimintamuotoihin, mutta se tulee todennäköisesti laajenemaan. Nettiympäristö on monelle nuorelle sopiva paikka nuorisotyöntekijän kohtaamiselle ja varsinkin pitkien etäisyyksien ja haja-asutusalueiden Lapissa verkkonuorisotyö voisi hyvin täydentää kunnan muita nuorisopalveluja.

Useimmissa Lapin kunnissa toimii nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. Toiminta tulee laajenemaan kaikkiin kuntiin, sillä uusi kuntalaki velvoittaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitusta asettamaan nuorten vaikuttajaryhmän.

Nuorisotyön palvelujen arviointiin ja erityisesti nuorten osallistumisen arviointiin tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Nykyään nuoret yleensä antavat palautetta nuorisotyön palveluista, mutta kyse ei ole useinkaan varsinaisesta arvioinnista tai järjestelmällisestä palautteen keräämisestä. Myös arvioinnin tuloksien hyödyntämistä laajennetaan ja kehitetään.

Kunnallisten liikuntapalvelujen haasteena on palvelujen mahdollisimman tasapuolinen saatavuus kuntalaisille. Liikuntapalvelujen kysyntää ja tarvetta lisää väestön vanheneminen ja kuntien reuna-alueiden palveluista huolehtiminen, kun asutusrakenne keskittyy.

Kulttuuripalveluja hyödynnetään entistä laaja-alaisemmin väestön hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuuripalveluja kehitetään muiden hyvinvointipalvelujen yhteyteen. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on parantaa taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta tasavertaisesti koko maassa. Tavoitteen on myös saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.