Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty:9.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Kuntatalous

Kuntatalous

Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Edellisen hallituskauden aikana tehdyt päätökset alentavat osittain valtionosuusrahoituksen tasoa vielä hallituskauden aikana, tällä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Lapin kaltaiselle harvaan asutulle alueelle. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja.

Pysyy ennallaan

 

Lapissa kunnallisveroprosenttia korotti vuodelle 2017 kaikkiaan kolme kuntaa (edellisvuonna kuusi kuntaa). Koko maan tasolla kunnallisveroprosenttiaan korottavia kuntia oli edellisvuoden tapaan vähän, 47 kuntaa, kun vuonna 2015 korottajia oli 98. Lapissa korkein kunnallisveroprosentti on Simossa ja Pelkosenniemellä, 22,00 prosenttia ja alhaisin Inarissa 19,00 prosenttia. Valtakunnallisesti korkein kunnallisveroprosentti on ensi vuonna Savonlinnassa ja Jämijärvellä, 22,50 prosenttia, ja alhaisin Jomalassa, 16,50 prosenttia. Lapin keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 20,83, jossa korotusta 0,07 edellisvuoteen nähden. Koko maassa keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2017 on 19,91 (+0,05).

Lapissa kuntien talous on hieman positiivisempi edellisvuoteen nähden, kuudella Lapin kunnista tilikauden tulos oli miinusmerkkinen (kolme vähemmän kuin edellisvuonna). Ennakollisten tilinpäätösten mukaan Lapin kuntien henkilöstökulut laskivat viime vuonna 15 miljoonaa euroa ja palvelujen ostot kasvoivat 9,8 miljoonaa euroa. Lapin kuntien toimintakulut laskivat kymmenen miljoonaa euroa ja toimintatuotot laskivat 6,5 miljoonaa euroa. Lapin kuntien verotulot kasvoivat 11 miljoonaa euroa.

Kehitysnäkymiä

Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä valmistui keväällä 2015. Sen mukaisesti julkisen talouden alasektoreille asetetaan rahoitusasematavoitteet ja ne nivotaan aiempaa voimakkaammin yhteen julkisen talouden suunnitelmassa, jonka osana on myös kuntatalousohjelma.

Erityiseksi nyt hyväksytyn kuntatalousohjelman tekee se, että siinä on ensimmäistä kertaa otettu täysimääräisesti huomioon sote- ja maakuntauudistus vuodesta 2019 alkaen.

Maan hallitus vastaa koko julkisen talouden vakaudesta. Hallituksen kehysriihitarkastelussa tehtiin myös kuntatalousohjelmaan joitain lähinnä uusia tarkennuksia jotka nyt liittyvät erityisesti varhaiskasvatukseen.

Kuntatalousohjelman tiivistelmä on osa maan hallituksen kehyspäätöstä. Sen mukaan kuntatalouden tila on pääosin hyvä mutta kuntien väliset erot ovat suuret ja suurimmat talouden sopeutustarpeet ovat pienissä kunnissa. Merkittävä ansio kuntien taloustilanteen kohentumisella on kuntien omilla toimenpiteillä.

Kuntataloudelle asetettu rahoitusasematavoite, 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, näyttäisi olevan saavutettavissa. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa taloudenpitoa ja suotuisaa talouskehitystä. Ohjelmassa oletetaan, että sote- ja maakuntauudistus lähtökohtaisesti vakauttaa kuntataloutta jatkossa.

Suuri osa hallitusohjelman kuntiin kohdistuvista sopeutustoimista on luonteeltaan sellaisia, että niiden toteutuminen riippuu vahvasti kuntien päätöksistä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen sekä omais- ja perhehoitajien vapaat. Samaan aikaan myös kilpailukykysopimukseen liittyvän työajanpidennyksen odotetaan tuovan säästöjä. Näiden säästöjen oletetaan tuovan kuntatalouteen helpotusta, ja säästöjen perusteella leikataan myös kuntien valtionosuuksia vastaavasti. Toistaiseksi hallituksen kuntia koskevassa kehysvalmistelussa on hyödynnetty lähinnä lainvalmistelussa etukäteen tehtäviä laskennallisia vaikutusarvioita.

Lähteet: VM, Kuntaliitto, Lapin kunnat