Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 21.6.2017

Seuraava päivitys:

 
 

Koulutuksen saatavuus ja osaamisen kehittäminen

Koulutuksen saatavuus ja osaamisen kehittäminen

Koulutuksen saavutettavuus on pysynyt Lapissa olosuhteisiin nähden kohtalaisen hyvänä. Nuorten määrän väheneminen uhkaa kuitenkin pienten lukioiden olemassaoloa. Tulevat koulutusleikkaukset heikentävät Lapin koulutustarjontaa ja vaikeuttavat osaavan työvoiman saatavuutta.

  Heikot kehitysnäkymät

 

Lapissa annetttin syksyllä 2016 perusopetusta 100 peruskoulussa ja lukiokoulutusta 21 lukiossa. Ammatillista peruskoulutusta antaa seitsemän koulutuksen järjestäjää eri puolilla maakuntaa, suurimpina Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä Lappia sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Koulutuksen saavutettavuus on Lapissa kohtalainen. Lapin peruskoululaisista 76 prosentilla oli syksyllä 2015 koulumatkaa enintään viisi kilometriä. Koulukuljetusmatkat ovat kuitenkin keskimäärin pidentyneet. Lukiokoulutusta on tarjolla Pelkosenniemeä lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetuspiste puuttuu 11 kunnasta. Neljässä kunnassa on tarjolla vain yhden ammatillisen koulutusalan koulutusta. Kolmen koulutusalan saavutettavuudessa ylletään Manner-Suomen tasolle ainoastaan Lapin kaupungeissa ja kahdessa kunnassa.

Toisen asteen koulutukseen hakeutumisaktiivisuus on Lapissa erittäin hyvä. Lähes kaikki perusopetuksen hakuvuonna päättäneestä 1 927 nuoresta hakivat välittömästi toisen asteen koulutukseen, ainoastaan 24 nuorta ei hakenut yhteishaussa. 1 903 ensisijaisesta hakijasta 44 prosenttia aloitti opiskelun lukiossa, 46 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa ja 10 prosenttia jäi ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Kaikkiaan 650:llä toisen asteen opiskelijalla oli syksyllä 2015 tavoitteena kaksoistutkinnon suorittaminen.

Yhteishaun uusien opiskelijaksi ottamisen perusteiden soveltamisen seurauksena vuonna 2016 perusopetuksen päättäneistä kevään yhteishaun ensisijaisista hakijoista sijoittui toiselle asteelle 93 prosenttia ja aiemmin perusopetuksen päättäneistä 51 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista lähes kolme neljäsosaa oli perusopetuksen hakuvuonna päättäneitä, kun heitä vuonna 2013 oli alle puolet.

Hakuvuonna perusopetuksen päättäneistä yhteishaussa hakeneista nuorista jäi Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan kymmenesosa eli 196 nuorta ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Lapin aluehallintoviraston oman seurannan mukaan nämä nuoret jatkoivat joko peruskoulun lisäopetusluokalla, kansanopistossa, vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa ja kokonaan vaille koulutuspaikkaa jäi vain viisi nuorta.

Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta on vastannut sekä määrältään että koulutusaloiltaan varsin hyvin maakunnan tarpeita. Lapin yliopisto vastaa koulutustarjonnallaan paitsi maakunnan tarpeisiin myös laajasti koko maan tarpeisiin erityisesti oikeustieteiden ja taiteiden aloilla. Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun vireillä oleva yhdistyminen varmistaa korkea-asteen koulutuksen säilymisen Lapissa.

Opettajatilanne Lapissa on myös varsin hyvä. Erityisen hyvä tilanne on niiden opettajien osalta, joita koulutetaan Lapissa. Aluehallintoviraston seurannan mukaan peruskoulun ja lukion päätoimisista opettajista epäpätevien opettajien osuus on alle viisi prosenttia. Luokanopettajista lähes 99 % on päteviä. Erityisopetuksen opettajatilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös ammatillisten oppilaitosten opettajatilanne on parantunut ja päätoimisista opettajista päteviä on 95 %.

Kehitysnäkymiä

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonta voi mahdollisesti vähentyä vuosiopiskelijamäärien vähetessä. Nuorten ikäluokkien koon pieneneminen uhkaa johtaa myös lukiokoulutuksen tarjonnan supistumiseen väkiluvultaan pienimmissä kunnissa. Kaupunkikunnissa ikäluokkatilanne pysyy ennallaan tai jopa paranee. Lukion lakkaaminen on samalla uhka myös peruskoulun yläkoulun toiminnalle, koska samat aineenopettajat opettavat sekä lukiossa että peruskoulussa.

Perusopetus keskittyy yhä enemmän ja ennustettavissa on, että asukasmäärältään pienissä kunnissa on tulevaisuudessa vain yksi koulu kunnan keskustassa.

Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi). Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääminen tuottaa lisäarvoa sekä koulutuksen järjestäjille että yrityksille. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku.

Nuorten ikäluokkien pieneneminen maaseudulla vaikuttaa alueen elinkeinorakenteeseen. Väestörakenteen vinoutuminen voi jouduttaa edelleen joidenkin alueiden näivettymistä. Lisäksi haasteena on nuorten toiveiden mukaisen kysynnän ja elinkeinoelämän alueellisten koulutustarpeiden ennakoiminen. Kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi tarvitaan jatkuvaa työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia sekä ennakointitiedon hyödyntämistä. Koulutustarjonnan turvaamiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä, kuten toisen asteen koulutuksen verkostoitumisen edistämistä, monimuoto-opetuksen kehittämistä ja teknologian hyödyntämistä. Riittävä alueellinen koulutustarjonta turvaa osaavan työvoiman saatavuuden Lapissa.

Maahanmuuttajat ovat kasvava väestön osa myös Lapissa. Maahanmuuttajanuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.