Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 

Kemi-Tornion seutukunta, kevät 2019

Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo

Kemi-Tornion seutukunnassa asui vuoden 2018 lopussa 57 152 henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 506 henkilöllä. Vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,5 % ja työttömiä työnhakijoita oli 3 178.

Kemi-Tornio

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

++

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Työvoiman saatavuus

-

0

0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Kemi-Tornio alueelle on kehittynyt suurteollisuuden myötä vahvaa teollisuuspalvelun pk-yritystoimintaa. Pk-yritykset toimivat laajasti Lapin ja Pohjois-Ruotsin alueella sekä tavoittelevat ja ovat saaneet laajennettua kv-toimintaa. Kemi-Tornio alueen keskeisillä toimialoilla menee nyt globaalisti hyvin. Kemi-Tornion seutukunnan osuus Suomen viennistä on merkittävä.

Teollisuuden kasvun myötä odotetaan uusia suurinvestointeja. Kasvupotentiaalia ja uusia kasvun kärkiä nähdään myös kiertotaloudessa ja matkailussa. Molemmilla sektoreilla on hyvät edellytykset kasvaa nopeasti ja useita vuosia sekä luoda uusia työmahdollisuuksia. Meri-Lapin matkailu Oy toimii alueen matkailun kehittämisorganisaationa, joka kehittää matkailutoimijoiden verkostoa ja yritysten matkailupalvelukonseptointia.

Vaikka alueelle on saatu kansallisesti merkittävää hanketoimintaa, haasteena on kansainvälisen hankeosaamisen ongelmatiikka eli osata kirjoittaa hakemuksia oikealla tavalla. Yritysten kontaktointia ja yrityskehittäjien aktivointikäyntejä yrityksiin on tarvetta lisätä merkittävästi.

Seutukunnan saavutettavuus on hyvä. Rautateitse alueen yritykset saavat jalosteet hyvin liikkeelle ja pohjoisen puuraaka-aine kulkee hyvin teollisuudelle. Haasteena on pohjoisesta länsirajalta tuleva junaliikenne, kun yhteyttä ei ole sähköistetty. Perämerenkaari nähdään mahdollisuutena ja tavoitteena on saada säännöllinen henkilöjunaliikenne Oulun ja Tornio/Haaparannan välille. Alueen satamien yhteenlasketut tavaraliikennemäärät nostavat sen yhdeksi Suomen merkittäväksi logistiikkakeskittymäksi. Satamien käyttöasteen, junaliikenteen ja maantieyhteyksien uskotaan paranevan suurien biojalostamohankkeiden käynnistyessä. Lentoliikenteen osalta saavutettavuus on heikentynyt oleellisesti ja Kemi-Tornio -alueen lentokenttä on uudelleen kamppailemassa olemassaolostaan. Finnairin päätettyä lakkauttaa varhainen aamulento sekä myöhäinen yölento, päivän matkat Kemi-Torniosta Helsinkiin eivät ole mahdollisia. Alueella nähdään matkailun kasvu ja suuteollisuuden investoinnit positiivisena sysäyksenä lentomatkustajamäärien kasvulle ja tarpeelle.

Alueen haasteena on jatkuva negatiivinen väestökehitys ja tähän odotetaan saatavan muutosta suurhankkeiden toteutumisen myötä. Myös kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen panostamisen uskotaan tuovan veto- ja pitovoimaa alueelle.

Lähiajan tavoitteena on uusien yritysten houkutteleminen alueelle (sijoittumispalvelut), investointien ja työpaikkojen luominen, kansainvälisen rahoituksen ja yhteyksien lisääminen sekä keskeisten kehittämishankkeiden eteenpäin vieminen.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Yritysten liikevaihdon vuosimuutoskehitys on ollut suurteollisuuden suhdanteiden mukaan vaihtelevaa. Vahvan teollisuuden myötä teollisuuspalveluiden toimiala on edelleen hallitseva ja vahvistuu. Aloittavien yritysten määrä on kasvussa koko seutukunnassa. Uudet yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä palvelualan yrityksiä. Myös sukupolvenvaihdokset ovat lisääntymässä. Kemissä toimii Kierto- ja biotalouskeskus, jonka sisällä on uusia investointi- ja kehittämisaihioita parikymmentä. Tavoitteena on saada uudenlaista liiketoimintaa alueelle. Kemin kaupungista on tullut ISO 14001 ympäristösertifioitu kunta ensimmäisenä Manner-Suomessa.

Lapin matkailun kasvu näkyy Kemi-Tornio alueella. Kemin Matkailu Oy on satsannut 9,5 miljoonaa ympärivuotiseen Lumilinna-alueen kehitykseen ja alueelle on valmistunut viime vuosina lasihuviloita majoituskäyttöön. Myös Torniossa ja koko seutukunnassa panostetaan matkailukapasiteetin kehittymiseen ja keskeisin tavoite on viipymän pidentäminen, matkailutuotteiden saatavuuden varmistaminen ja matkailutulon kotimaisen ja ulkomaisen viennin kasvu. Seutukunnan läpi virtaa kolme merkittävää jokea Simo-, Tornio- ja Kemijoki. Simojoella lohikalastuksen merkitys matkailutuotteena on ollut kasvava.

Metsä Group suunnittelee uutta tai uusittua biotuotetehdasta Kemiin. Uusi biotuotetehdas olisi yli kaksi kertaa nykyisen tehtaan kokoinen ja samaa luokkaa kuin Äänekosken tehdas. Tuotanto olisi 1,3 miljoonaa tonnia. Puuta tarvittaisiin tehtaalla yli tuplasti nykyiseen määrään nähden. Luonnonvarakeskuksen arviot ja selvitykset osoittavat, että tehtaan tarvitsema puumäärä on hankittavissa pääosin samoilta alueilta kuin nykyäänkin eli Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Meneillään olevat suuret investoinnit ja tulevat suunnitelmat tähtäävät seutukunnan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Tavoitteena on saada alueen vetovoimaa lisättyä yritysten sijoittumisena ja väestön lisäyksenä. Kaupan vahvistuminen näkyy Tornio-Haaparanta alueella.

Seutukunnassa panostetaan erilaisten teollisuus-, energia- ja logistiikka-alueiden, teollisuushankkeiden ja teollisuutta palvelevien hankkeiden eteenpäin viemiseen. Esimerkiksi LNG-terminaalin ja pienempien bio-hankkeiden myötä viedään eteenpäin Lapin kaasutalousohjelmaa. Logistiikan osalta tavoitellaan raskaan liikenteen palvelukeskusta ja Pohjoiskalotin rahtiliikenteen keskusta Tornion alueelle. Simon kunnan alueesta on tullut viime vuosien aika merkittävä tuulivoiman tuottaja ja tuulivoiman rakentaminen alueella jatkuu. Tornio-Haparanda kaupunkirakennetta kehitetään. Rakentamisen toimiala nähdään kasvualana tulevaisuuden suurinvestointien, matkailurakentamisen ja muun kehittämisen aktivoitumisen myötä.

Tervolassa koulutuskuntayhtymä Lappian Louen yksikkö on priorisoinut maaseutuyrityshautomon kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Alueelle on syntynyt uudenlaista yritystoimintaa, jonka heijastusvaikutus ulottuu laajalle Lappiin. Louen toiminnassa nähdään myös mahdollisuuksia suurteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisessä.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Kemi-Tornio seutukunnassa henkilöstömäärän vuosikehitys kääntyi uudelleen positiiviseksi vuoden 2016 toisella puoliskolla. Alueella ilmoitettiin viime vuonna TE-toimistoon avoimeksi 5 060 työpaikkaa. Työvoiman kysyntää oli eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä sekä palvelu- ja myyntityössä.

Puunjalostus- ja metalliteollisuuden yksiköt ovat alueen merkittäviä työllistäjiä ja ne tarjoavat vuosittain myös huomattavan määrän kesätyöpaikkoja. Kesätyöpaikat ovat mahdollisuus työnantajille edistää työvoiman saatavuutta ja ammattiin opiskeleville kiinnittyä teollisuuden työmarkkinoille. Työvoimatarvetta on valmistavan teollisuuden lisäksi teollisuuspalveluissa. Meri-Lapin matkailun kasvu näkyy lisääntyneenä työvoiman kysyntänä ja myös saatavuushaasteina, mikä luo tarpeita alan koulutustarjonnan lisäämiseen ja kehittämiseen alueella. Alueen tulevaisuus on kiinni seutukunnan osaamisesta ja elinvoimasta ja alueen pienimmissä kunnissa nousee esille huoli toisen asteen koulutuksesta.

Työvoiman saatavuuden haasteisiin haetaan toimialakohtaisia ratkaisuja. Kulje-tus- ja logistiikka-alalla saatavuusongelmaa pyritään ratkaisemaan koulutuksellisin keinoin. Metallialalla (CNC-koneistajat, luokkahitsaajat) kohtaanto-ongelmaan haetaan ratkaisuja uudentyyppisellä räätälöidyllä koulutusratkaisulla, kuten metallistara-koulutuksella. Terveydenhoitoalan (esim. lähihoitajat) kohtaanto-ongelmaan ei ole näköpiirissä nopeasti vaikuttavaa ratkaisua. Yrityskohtaisiin työvoimatarpeisiin vastataan tehostamalla yhteishankintakoulutusten järjestämistä.

Alueella vireillä olevien biotaloushankkeiden uudenlaisiin osaamistarpeisiin haetaan koulutusratkaisuja teollisuuden, oppilaitosten ja työ- ja elinkeinohallinnon tiiviissä yhteistyössä. Alueella on laajennettu luonnonvara-alan toisen asteen koulutustarjontaa, aloitettu logistiikka-alan koulutus ja alueen oppilaitokset ovat aktiivisia TKI-toiminnassaan. Kemiin on perustettu Sitran tukemana kiertotalouden osaamis- ja koulutuskeskus, johon liittyy bio- ja kiertotalouden opintokokonaisuuksien kehittäminen.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Kemi-Tornion alueella työttömyys vähenee kuten Lapissa keskimäärin. Alueen kunnista alin työttömien osuus työvoimasta on Keminmaassa ja korkein Kemissä. Työttömyyden väheneminen kohdistuu kaikenikäisiin ja vuodenvaihteen tilanteessa vuoden takaiseen verrattuna vahvimmin yli 50-vuotiaisiin. Kausityövoiman kysyntä alentaa työttömyyttä ja suurhankkeisiin valmistautuminen on nähtävissä alueen yritysten toiminnassa ja työvoimatarpeissa.

Nuorten työttömyyden alentaminen on Kemi-Tornio alueen haaste. Vaikka nuorten työttömyys alenee, nuorten työttömien osuus ikäluokkansa työvoimasta on edelleen Lapin korkein. Kemin Kohtaamo -hankkeen tavoitteina on luoda Kemiin Ohjaamo-brändin mukainen toimipiste, johon keskitetään nuorten hyvinvointi-, koulutus- ja työllisyyspalvelut. Nuorten palvelut on tarkoitus integroida osaksi työllisyydenhoidon kokonaisuutta ja ratkaista rakenteellisia ongelmia esim. nuorten palveluiden hajanaisuus.

Rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat selkeässä laskussa. Vuodenvaihteessa pitkäaikaistyöttömiä oli yli 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kemi ja Tornio olivat mukana pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvassa alueellisessa kokeilussa, jonka aikana kehitettyjä toimintamalleja edelleen kehitetään. Pitkäaikaistyöttömyyden alenemista tukevat alueella käynnissä olevat hankkeet.