Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 28.6.2016
 
Seuraava päivitys: 30.6.2017
 

Kansainvälisyys

Kansainvälisyys

Alueen taloudellinen potentiaali kuten energiavarat ja mahdollisesti avautuvat uudet kuljetusreitit korostavat sen strategista merkitystä. Globaalin talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan muuttaa alueen asemaa. Yhä useampien maiden kiinnostuksen kasvu liittyy Arktisella alueella avautuviin mahdollisuuksiin ja alueen kasvavaan merkitykseen. Lapin edistyksellinen älykkään erikoistumisen strategian toteutus, Arctic Smartness, on huomattu Euroopan komissiossa ja muilla Euroopan alueilla ja sen myötä kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut huomattavasti. Uudentyyppinen verkostotyö antaa mahdollisuuksia osallistua entistä aktiivisemmin kansainvälisiin hankekonsortioihin ja sitä kautta lisätä alueelle kehittämishankkeisiin saatavaa eurooppalaista rahoitusta.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta ja Suomen ainoa arktinen alue. Lappi tunnetaan myös maailmalla kansainvälisenä toimijana. Lapin kansainvälisyyttä vahvistaa sen maantieteellinen asema Ruotsin, Norjan ja Venäjän maarajoineen. Yhteistä rajaa näiden naapurivaltioiden kanssa Lapilla on 1700 kilometriä ja "muun" Suomen kanssa vain 400 kilometriä.

Maantieteelliseen Arktiseen alueeseen kuuluvat ne alueet, joiden läpi pohjoinen napapiiri kulkee tai jotka sijaitsevat tämän pohjoispuolella. Globaali ilmaston lämpeneminen tulee muuttamaan arktisten alueiden merkitystä. Uudet hyödyntämättömät raaka-ainevarannot ja uudet liikenneyhteydet, mm. Koillisväylä, merkitsevät alueiden painoarvon merkittävää kasvua. Arktinen yhteistyö tapahtuu monella toimijatasolla asiantuntijaorganisaatioista arktisten maiden hallitusten väliseen yhteistyöhön. On tärkeää, että arktisia alueita koskeva tutkimus ja tutkimustiedon välittäminen tehostuvat niin ilmastonmuutoksen merkityksen ymmärtämisessä ja haitallisten seurausvaikutusten ennaltaehkäisemisessä kuin myös uuden taloudellisen potentiaalin hyödyntämisessäkin.

Lapin kansainvälisen toiminnan painopiste on perinteisesti ollut lähialueille suuntautuvassa yhteistyössä. Yhteistyö Euroopan alueiden ja osin myös Aasian (Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea) kanssa on voimakkaasti kasvamassa. Yhteistyö lähialueiden kanssa käsittää perinteisen yhteistyön niin Pohjoiskalotilla kuin Barentsin euroarktisella alueellakin. Pohjoiskalotti-alue on kokonaisuudessaan osa Barents-yhteistyön alueellista pohjaa. Alueellisilla painopisteillä on omat yhteistyörakenteensa; Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) ja Barentsin euroarktinen alueneuvosto (BRC) sekä vuosittain toteutettavat toimintaohjelmansa. Edellisten lisäksi Lappi on mukana myös rajakuntayhteistyössä, jota harjoitetaan organisoituneessa muodossa Tornionlaaksossa (Tornionlaakson neuvosto ja Provincia Bothniensis) ja Perämeren pohjukassa (Perämerenkaari ry.) sekä Suomen, Norjan ja Venäjän yhteisellä raja-alueella (Pohjoisten rajakuntien neuvosto).

Yhteistyöfoorumeina Lapin kansainvälisessä yhteistyössä on myös Arktinen talousneuvosto (Arctic Economic Council), Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet sekä Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto (NSPA). Lappi on keväällä 2016 liittynyt jäseneksi Pohjoiseen foorumiin, mikä tukee Lapin asemaa Suomen ainoana arktisena alueena ja myös tuo uusia suoria vaikuttamismahdollisuuksia Arktisen neuvoston työhön Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Suomella on vuosina 2017-2019 sekä Arktisen neuvoston että Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus ja näin poikkeuksellisen vahva asema arktisessa keskustelussa.

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys aktiivisen kansainvälisen yhteistyön toteuttamiselle. Sähköisten palvelujen jatkuva kehittäminen sekä niiden joustava ja tehokas käyttö mahdollistavat Lapin tasavertaisen mukanaolon eurooppalaisissa verkostoissa. Ratkaisevaan rooliin nousevat osaaminen ja toimivat prosessit.

Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun laajojen kansainvälisten partneriverkostojen rooli osaavan työvoiman kouluttamisessa ja ennakointitiedon tarjoamisessa Lapin kansainvälisille ja kansainvälistyville toimijoille on merkittävä. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun maantieteellinen asema EU:n pohjoisimpina korkeakouluina sekä molempien korkeakoulujen pohjoisuuteen ja arktisuuteen liittyvät sisällölliset painopisteet ja aktiivinen toiminta University of the Arctic- verkostossa antavat hyvät edellytykset kansainvälisyyteen liittyvän toiminnan kehittämiselle.

Arktinen yliopisto on arktisten maiden välinen yhteistyöverkosto, Yliopiston tarkoituksena on muun muassa tarjota koulutusta sekä tutkija-, opiskelija- ja opettajavaihtoa ja tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla alueilla. Verkostossa on jäseniä kaikista kahdeksasta arktisesta maasta, sekä arktisen alueen ulkopuolelta, jäsenenä on tällä hetkellä noin 170 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Lapin yliopisto vastaa Arktisen yliopiston hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta.

Kehitysnäkymiä

Lappilaiset yritykset tarvitsevat uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä huippuosaamista. Strategisesti tärkeillä toimialoilla tarvitaan toimivaa yritysten, välittäjäorganisaatioiden ja tutkimuksen kumppanuutta sekä verkostoitumista valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Kansainväliset liiketoiminta- ja henkilösuhteet tulevat olemaan osa arkipäivän toimintakulttuuria, jossa ei enää rajoituta tiettyihin maantieteellisiin alueisiin. Merkittävä osa Lapin taloudellisesta toiminnasta on tulossa osaksi globaalitaloutta. Lapissa myös paikallisilla markkinoilla toimivat yritykset kohtaavat kansainvälistymisen; sähköinen kaupankäynti luo uusia tapoja käydä kauppaa.

Kansainvälistymisen tuomat haasteet edellyttävät myös viranomaistoiminnalta aivan uudenlaisia valmiuksia auttaa lappilaisia toimijoita vahvistamaan kilpailukykyään. Kansainvälistymistä hidastavia rajaesteitä kartoitetaan ja niihin etsitään yhteisiä ratkaisuja mm. Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimesta.

Suomessa käynnissä olevan suuren aluehallintouudistuksen rinnalla myös sekä Ruotsissa että Norjassa on parhaillaan käynnissä suuret uudistukset, jotka kaikki tulevat vaikuttamaan alueiden yhteistyörakenteisiin. Kansainvälisen yhteistyön toimintakentässä tapahtuva muutos on otettava haltuun heti alkuvaiheesta lähtien, jotta rakenteiden muutokset eivät pääse vaikuttamaan negatiivisesti hyvässä vauhdissa olevaan kehittämistoimintaan.

Lappi on ollut aktiivinen toimija Euroopan komission Älykkään erikoistumisen toimeenpanossa. Arktisen erikoistumisen ohjelman nimellä lanseerattu strategia on ohjannut kehitystä kohti aluelähtöisten klustereiden rakentamista. Lapista on muotoutunut Euroopan unionin harvaan asuttujen alueiden esimerkkialue, missä on löydetty parhaat toimintavat aluekehityksen, osaamisen ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiselle ja resurssien tehokkaalle käytölle. Työtä jatketaaan kohti elinkeinoelämälähtöisiä, EU ja globaaleilla markkinioilla kilpailukykyisiä klustereita ja ekosysteemejä, jotka vahvistavat Lapin elinkeinojen kilpailukykyä ja kasvua. Kehitystyössä panostetaan KV-verkostojen rakentamiseen, joiden kautta pysytytään kotiuttamaan Euroopan komission erillisrahoituspanostuksia Lappiin elinkeinoelämän kehittämiseksi. Lapista tulee EU:n harvaan asuttujen alueiden innovatiivisin alue, joka vahvistaa olemassa olevaa liikeotoimintaa, mutta myös kannustaa uuden tyyppisen liiketoiminnan kasvamiseen.

Lappi EUn pohjoisimpana ja erittäin harvaan asuttuna alueena on osa useiden kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien ohjelma-aluetta. Pohjoisen Periferian ja Arktisen ohjelma, Pohjoisen Interreg-ohjelma, Kolarctic CBC-ohjelma, Itämeren Interreg-ohjelma sekä Interreg Europa-ohjelma välittävät alueelle rahoitusta kehittämisprojektien toimeenpanoon. Lisäksi alueen toimijat ovat aktiivisia muiden EU-rahoitusinstrumenttien rahoituksen hakemisessa, näistä suosituimpana Horizon2020-ohjelma. Euroopan unioni tarjoaa rahoitusta haettavaksi myös lukuisista muista sektorikohtaisista ohjelmista mm. ympäristöhankkeisiin, koulutuksen ja kulttuurin hankkeisiin sekä investointihankkeisiin.

Euroopan unionin koheesiopolitiikkalinjausten valmistelu ajalle 2021-2027 tullaan käynnistämään 2017 ilmestyvässä koheesioraportissa. Näiden linjausten varassa pitkälti on se, minkälaista rahoitusta alueella on käytettävissä vuoden 2020 jälkeen, millä on suuri vaikutus alueen kehitysnäkymiin. Varautuminen tuleviin muutoksiin on jo aloitettu mm. valmentamalla eri toimijoita suuntautumaan enenevässä määrin hakemaan rahoitusta komission suorista rahoituslähteistä.

Paitsi Euroopan komission koheesiopolitiikan linjaukset, niin myös Euroopan unionin ja Venäjän välisen yhteistyön linjaukset tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, millä volyymilla ja millä sektoreilla rajat ylittävää yhteistyötä Lapissa voidaan toteuttaa. Vimeisten vuosien aikana tapahtunut Venäjän ja länsimaiden välien viileneminen on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti elinkeinoelämään, vaikka Kaakkois-Venäjän alueiden ja Lapin välinen yhteistyö onkin toiminut koko ajan ilman suurempia muutoksia. Kansainvälisiin poliittisiin ratkaisuihin ei alueilla ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta on erityisen tärkeää jatkaa alueiden välistä yhteistyötä entisten ja uusien verkostojen välillä.