Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 8.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Julkinen palvelurakenne

Julkinen palvelurakenne

Julkisten palvelujen tuottamistavat ovat uudistuneet viime vuosina ja kehitys tulee jatkumaan sekä rakenteissa että entistä vahvemmassa digitalisuudessa. Kolmiportaiseen hallintoon (kunnat - maakunnat - valtakunnalliset valtion virastot) siirtyminen on historiallinen uudistus, joka onnistuessaan johtaa asiakaslähtöisiin ja selkeisiin julkisiin palveluihin, synergiaetuihin ja tuottavuuden kasvuun. Riskeinä ovat epäonnistumiset uudistumisessa ja muutosten valmistelussa. Kriittinen kysymys on se, miten mointuottajamallilla tuotetuista palveluista saadaan asiakkaille toimiva kokonaisuus.

Pysyy ennallaan  

 

Julkisen sektorin rakenteita, toimintaa ja palveluja on uudistettu viime vuosina voimakkaasti. Rakenteellisia uudistuksia on tehty eriytyisesti valtiolla ja oppilaitoksissa. Toimintaa ja palveluja on digitalisoitu, organisaatioita ja toimintoja on yhdistetty ja tehtäviä keskitetty. Valtion asiakaspalvelut tuotetaan monikanavaisesti ja yhä useammin sähköisinä ja puhelinpalveluina, käyntiasioinnit ovat vähentyneet. Valtion henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman, määräaikaisuuksien vähentämisen sekä myös yt-neuvotteluiden kautta. Uuden henkilöstön rekrytointi on ollut erittäin vähäistä. Toimintatapojen uudistamisen ja henkilöstön vähentämisen johdosta tuottavuus on parantunut. Palvelutyytyväisyyskyselyjen tulosten mukaan asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä palveluihin.

Lapissa julkisen hallinnon palvelujen saatavuutta on edistetty mm. Virtu-palvelupisteiden ja kuntien asiointipisteiden kautta. Kuntalaisille ja kansalaisille tarkoitettuja palvelupisteitä on lähes kaikissa Lapin kunnissa. Niissä voi asioida mm. kuvallisella etäyhteydellä TE-palveluihin, osallistua Lapin ensi- ja turvakodin Rytmi-ryhmään, tavata kontrollikäynnillä lääkäri tai saada neuropsykologista kuntoutusta. Palvelupiste laajentaa sähköisten palvelujen käytön, kun niissä on mahdollista käyttää internettiä ja tulostaa/skannata/kopioida. Virtu-palvelupisteet ovat soveltuneet monenlaisilla käyttäjille ja niitä on pidetty helppokäyttöisinä. Asiointipisteestä saa tukea ja arkisiakin asioita saadaan ratkaistua nopeammin, kun Virtu-palvelupiste muuttaa etäpalvelun lähipalveluksi.

Lapissa kuntarakenne on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2015 voimaan tulleessa kuntalaissa on huomioitu toimintaympäristön ja kuntahallinnon rakenteiden muutokset. Lähtökohtana on kuntien toiminnan ja palvelujen ohjaaminen kokonaisuutena riippumatta palvelujen järjestämis- ja tuottamistavasta. Kuntalain tarkoituksena on myös edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Lapin maakunnan erityisenä haasteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioitujen kustannusten vuosittainen kasvu selkeästi yli maan keskiarvon. Tämän kasvuvauhdin hillitseminen on yksi keskeisimmistä tulevien vuosien haasteista Lapissa. Lapin maakunnan alueella on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja entistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannusvaikuttavimmiksi. Lapin maakunnassa suurimmat palvelurakenneuudistuksen haasteet ovat erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemisessä ja työnjaon kehittämisessä, ikäihmisten hoivan ja hoidon uudelleen organisoinnissa ja sitä kautta kustannuskasvun hillitsemisessä sekä yleensä vuodepaikkojen vähentämisessä, mikä koskee sekä ikäihmisiä, vammaisia että mielenterveyspotilaita. Esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastopaikoista vähintään kolmannes on tarpeettomia Lapin maakunnan alueella. Samaan aikaan palvelurakenneuudistuksen kanssa tulisi pyrkiä tarjoamaan välttämättömät lähipalvelut kaikille lappilaisille asuinpaikasta riippumatta. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat vielä täysimääräisesti hyödyntämättä.

Lapin työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP aloitti toimintansa 1.1.2016. Monilaisen yhteispalveluverkoston muodostavat Lapin kunnat, Lapin TE-toimisto ja Kela. TYP on yhteistoimintamalli, jossa toimijat yhdessä arvioivat palvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeen, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien kanssa työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Lapissa TYP-toiminta perustuu verkostoyhteistyöhön ja monikanavaiseen toimintatapaan, jonka järjestämisestä vastaa Lapin liitto. Asiakaspalvelu toteutetaan kunnissa vähintään yhden viranomaisen ja asiakkaan kasvokkain tapaamisella, johon TE-toimiston tai Kelan asiantuntija osallistuu digitalisaatiota hyödyntäen.

Kehitysnäkymiä

Julkiset palvelut uudistetaan vuoden 2019 alusta kolmiportaiseksi. Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa määriteltyjä paikallisia tehtäviä. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat olennaisesti. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä aluekehittämisen tehtävistä. Juha Sipilän hallituksen reformit koskevat sote-uudistusta, maakuntauudistusta ja tulevaisuuden kuntaa. Hallitusohjelmassa on toimenpiteitä myös keskushallinnon uudistamiseksi. Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano tapahtuu neljässä vaiheessa: esivalmistelu, maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto, maakunnan käynnistymisvaihe ja uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee uuden maakuntavaltuuston vaaleja ja järjestäytymistä sekä jatkaa maakunnan käytännön työn suunnittelua. Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti tammikuussa 2018 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen. yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2018. Valtuusto valitsee maakuntahallituksen, joka ryhtyy muun muassa valmistelemaan maakuntajohtajan ja sote-järjestämisjohtajan ja muiden keskeisten viranhaltijoiden valintaa. Maakuntahallitus valmistelee vuoden 2019 talousarvion ja maakuntastrategian. Näistä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntiin siirtyvät tehtävät päätetään lainsäädännön valmistelun yhteydessä.

Hallituksen linjauksen mukaisesti valtio vastaa edelleen oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Jaottelu valtion keskushallintoon, alue- ja paikallishallintoon poistuu, jatkossa on vain valtion virastoja. Uusi valtion virasto voi toimia alueellisissa yksiköissä tai toimipisteissä, mutta periaatteena on valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Muutos organisoidaan maakuntauudistuksen aikataulun mukaan.

Maakuntalakia ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Kokonaisuuteen liittyy runsaasti erilaisia lakeja, joita on kevään 2017 aikana lausunnolla. Aluekehitys- ja kasvupalvelulakien kokonaisuus liittyy myös maakuntauudistukseen. Samaan aikaan valmistellaan toisen asteen koulutukseen merkittäviä uudistuksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2018 alusta. Väliaikaishallinto aloittaa tämän hetken tiedon mukaan aikaisintaan syyskuussa 2017, maakuntavaalit on kuitenkin tarkoitus tammikuussa.

Uudistuksen laajuuden ja keskeneräisyyden sekä tiukkojen taloudellisten reunaehtojen vuoksi on vaikea arvioida julkisen palvelurakenteen kehitysnäkymiä vuoteen 2025. Suunnilleen silloin maakunnan palveluiden monituottajamallin pitäisi olla jo käytössä - nähtäväksi jää, missä määrin markkinaehtoiset palvelut toimivat Lapissa ja näkyykö uudistus asiakkaiden parempana palveluna. Lapin kunnat kehittävät lähivuosien aikana toimintaasa elinvoiman vahvistamisessa.