Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 13.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Jätehuolto

Jätehuolto

Yhdyskuntien jätehuollossa perinteinen kaatopaikkasijoitukseen perustuva jätteenkäsittely on jäämässä historiaan. Aiemmin kaatopaikalle toimitetusta sekajätteestä saadaan nyt valtaosa hyödynnettyä energiantuotannossa. Jätehuolto on muuttumassa kiertotaloudeksi, materiaalivirtojen hallinnaksi. Toiminnan painopiste siirtyy yhä vahvemmin jätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta uusiokäytön valmisteluun sekä materiaalina tai energiana hyödyntämiseen. Jätemateriaalien jalostaminen ja kierrätys tarjoavat mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Jätteisiin liittyvä yritystoiminta säästää samalla merkittävästi myös neitseellisiä luonnonvaroja.

  Hyvät kehitysnäkymät

 

Lapissa syntyvien jätteiden kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa erittäin voimakkaasti. Vuoden 2006 noin miljoonasta jätetonnista on vuonna 2016 kivuttu jo 40 miljoonaan jätetonniin. Tämä kasvu johtuu vilkastuneessa kaivostoiminnassa syntyneiden mineraaliperäisten jätteiden määrän kasvusta. Syrjäisillä alueilla sijaitsevien kaivosten pääasiallisten jätejakeiden (sivukivi, rikastushiekka) hyödyntäminen on hyvin haasteellista.

Teollisuuden jätehuollon kehittämistoimissa ollaan etenemässä reipasta vauhtia. Jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksia kehitetään sekä tuotantoprosessien sisällä tapahtuvalla kierrätyksellä että erillisissä tuotannon sivuvirtoja, niiden yhdistämistä ja hyödynnettävyyttä selvittävissä kehittämisprojekteissa ja hankkeissa.

Meri-Lapin kuntien alueella on jo muutaman vuoden ollut käynnissä Kemin Digipolis Oy:n vetämä "Arktisen teollisuuden sivuvirrat" -hankejatkumo, jossa on mm. kartoitettu alueen teollisuudessa syntyvät merkittävät sivuvirrat ja analysoitu niiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, hyödynnettävyyttä sekä mahdollisia käytön rajoitteita tai hidasteita. Tavoitteena on ollut tunnistaa liiketoimintapotentiaalia omaavat sivuvirrat, etsiä niille hyödyntämismahdollisuuksia sekä löytää aktiivitahot kehittämään uutta liiketoimintaa. Tämän laajalti kiitosta keränneen toiminnan (mm. valinnat Sitran kärkihankkeeksi sekä Pohjoismaiden Neuvoston "Best Nordic Bioeconomy Cases" TOP 25 -katalogiin) avainasemassa on ollut toimialarajat ylittävä, ennakkoluuloton yritysyhteistyö. Jatkotyössä on tavoitteena saattaa ATS-hankkeen aikana kartoitetut investointiaihiot pk-yritysten liiketoiminnaksi.

Symbioosituotteistusta selvitetään "Biotuhkapohjaisten materiaalien hyödyntäminen metsämaiden lannoitteina" -hankkeessa, jossa pääpaino on Rovaniemelle suunnitellun, puhdistamolietteitä ja biojätteitä käsittelevän biokaasulaitoksen tuottamien sivuvirtojen (mm. hygienisoitu mädätysjäännös ja rejektivesi sekä epäorgaaninen typpilannoite) hyödyntäminen. Yhdistämällä sivuvirtoja ja energiantuotannon tuhkia eri suhteissa voidaan syntyvä tuote muokata ja "täsmätuotteistaa" ravinnekoostumukseltaan sopivaksi sekä metsätalouden että maa- ja puutarhatalouden tarpeisiin.

Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavan biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta on rajoitettu merkittävästi vuoden 2016 alusta alkaen. Nämä rajoitukset ovat erittäin vaikuttavia, käytännössä voidaan lähes puhua orgaanisen jätteen kaatopaikkauskiellosta. Tämä on ollut erittäin vahvasti ohjaamassa polttokelpoiset sekajätteet energiantuotannossa hyödynnettäviksi. Pakkausten tuottajavastuun laajeneminen on velvoittanut tuottajayhteisöjä parantamaan jätejakeiden keräyspisteverkostojen alueellista kattavuutta. Tämä on edesauttanut kierrätyskelpoisten jätteiden talteenottoa myös harvempaan asutuilla alueilla. Näillä lainsäädännöllisillä toimilla on saatu hyvinkin etupainotteisesti edistettyä vuonna 2011 valmistuneessa "Lapin alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2020" asetettuja yhdyskuntajätteiden hyödyntämistavoitteita. Myös Lapissa on nyt päästy siihen tavoiteltuun tilanteeseen, jossa valtaosa yhdyskuntien kiinteistä sekajätteistä kuljetetaan kaatopaikan sijasta lähialueiden jätevoimaloihin.

Jätteiden loppusijoituspaikkojen harvenemisella saattaa olla myös haittapuolensa, hyödyntämiskelvottomia jätteitä ja mm. pilaantuneita maa-aineksia voidaan jatkossa joutua kuljettamaan kohtuuttoman pitkiä matkoja. Tämä voi osaltaan olla aiheuttamassa roskaantumista ja laittomien kaatopaikkojen syntymistä.

Kehitysnäkymiä

Valtakunnallisen jätesuunnitelman (Valtsu) tarkistamistyö on käynnistynyt keväällä 2015. Erillisten alueellisten jätesuunnitelmien laatimisesta on päätetty luopua, joten Valtsun linjaukset ohjaavat entistä painokkaammin myös alueellisen jätehuollon kehittämistä. "Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023" on lähdössä lausuntokierrokselle kesäkuun 2017 alussa. Tavoitteena on, että uusi Valtsu hyväksyttäisiin valtioneuvostossa syksyn 2017 aikana.

Tulevaisuuden jätehuolto muuttuu kiertotaloudeksi, ei puhuta enää jätteistä vaan materiaalivirroista. Toiminnan painopiste siirtyy jätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta uusiokäytön valmisteluun sekä materiaali- ja energiahyödyntämiseen. Jätevoimaloihin ohjataan jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti ne polttokelpoiset jätteet, joita ei voida kohtuullisin kustannuksin ja ekotehokkaasti kierrättää materiaalina. Kaatopaikkasijoitukseen päätyy jatkossa vain aidosti hyödyntämiskelvottomia, epäorgaanisia jätejakeita.

Hyötyjätteiden lajittelua ja biojätteiden omatoimista kompostointia edistetään monipuolisten kannusteiden (jätehuoltomääräykset, jätetaksoittelu, koulutus, neuvonta ja tiedotus) avulla. Kaikki asutut kiinteistöt ohjataan liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jätehuollon vapaamatkustajia ei sallita. Tällä ehkäistään roskaantumista, ekopisteiden väärinkäyttöä ja laittomien kaatopaikkojen syntymistä. Kierrätys- ja lajitteluneuvonnan "juurtumisen" jälkeen jäteneuvonnan ja asennekasvatuksen painopistettä siirretään jätteen synnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuden edistämiseen.

Jätemääriä saadaan vähennettyä materiaalitehokkuuden parantamisen lisäksi tehostamalla edelleen hyödyntämiskelpoisten jätteiden kierrätystä sekä ohjaamalla kierrätykseen soveltumattomat jätteet hyödynnettäviksi jätevoimaloissa tai biokaasu- ja kompostointilaitoksissa. Kompaktit, konttityyppiset bioreaktorilaitokset yleistyvät maataloudessa ja niille löytynee käyttösarkaa myös matkailukeskusten biojätteiden käsittelyssä.

Rakennusteknisesti soveltuvia puhtaita jätemateriaaleja (mm. betonimurske ja lämpölaitosten tuhkat) hyödynnetään maarakentamisessa laajamittaisesti, korvaamassa neitseellisiä maa-aineksia. Jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia laajennetaan vuonna 2017 valmistuvilla asetusuudistuksilla (ns. MARA- ja MASA-asetukset). Kierrätyksen helpottamiseksi perustetaan materiaalipankkeja sekä kartoitetaan aktiivisesti ainesten hyödyntämismahdollisuuksia suunnitteilla olevissa rakennushankkeissa.

Teollisuudessa syntyvien sivutuotteiden kierrätys, jalostus, tuotteistaminen ja markkinointi etenevät, mikä tulee vähentämään sekä loppusijoitettavien jätteiden määrää että luonnonvarojen käyttötarvetta. Jätteiden kierrätys ja käsittely tarjoavat myös Lapissa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Tulevaisuudessa arvokkaita jätemetalleja voidaan metsästää jopa suljettujen kaatopaikkojen jätetäyttöä läpikäymällä (Urban Mining). Tällaista hanketta on jo suunniteltu kokeiluluonteisesti käynnistettäväksi Simon kaatopaikalla.