Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Innovaatioympäristöt ja oppilaitosten kehittymiskyky

Innovaatioympäristöt ja oppilaitosten kehittymiskyky

Lapin innovaatioympäristöjen kehitysnäkymät ja usko tulevaisuuteen ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Julkisen sektorin säätötoimenpiteet heijastuvat edelleen varovaisuutena maakunnan innovaatiorakenteisiin panostamisessa. Yritysten osallistuminen tutkimusprojekteihin on lisääntymässä.

Hyvät kehitysnäkymät

 

 

Kasvuyritysympäristöjen ja pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien valmiuksien kehittäminen on käynnistynyt jo muutamia vuosia sitten ja se jatkuu yhä. Rahoitusinstrumentit painottavat viennin kasvua ja kansainvälisiä markkinoita. Maakuntaan kohdistuneet investoinnit ja rahoitus eivät edelleenkään ole kasvaneet odotusten mukaisesti. Yritysten viennin, kasvuhalun ja kansainvälisyyden edistäminen vaatii edelleen erityishuomiota. Uusien liikeideoiden syntyminen on elinkeinorakenteen kehittymisen edellytys.

Osaamiskeskusohjelman, Tekelin ja Sekesin sekä erityisesti Tekesin Pre-Startin (entinen Tuoteväylä) tarjoamat palvelut ovat merkittävä osa innovaatiotoimintaa, mutta maakunnallinen innovaatiotoimintaan keskittynyt tukipalvelurakenne puuttuu edelleen. Lapissa on erinomaisesti toimiva seudullisten yrityspalvelujen verkosto, jonka toimintaan ovat sitoutuneet sekä toimijaorganisaatioiden johto että yrityspalveluja tuottava henkilöstö.

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat panostaneet alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen uudistamalla koulutusta ja oppimisympäristöjä, parantamalla elinkeino- ja työelämäyhteyksiään ja koulutuksen työelämävastaavuutta sekä muodostamalla Lapin korkeakoulukonsernin, LUC:n.

Alueen sektoritutkimuslaitosten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön lisäämiselle sekä näiden ja elinkeinoelämän yhteistyölle on yhä kasvavaa tarvetta. Tällä yhteistyöllä saataisiin alueen tutkimus- ja kehittämispotentiaalia kasvatettua ja samalla luotaisiin edellytyksiä tutkimuksen ja osaamisen kansainvälistymiselle. Globaalissa taloudessa alueiden menestymisen turvaajana on laadukas ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Lapin korkeakouluille ja sektoritutkimuslaitoksille on muodostunut tunnustettuja profiileja ja niistä useimmat toimivat säännöllisessä yhteistyössä yritysten kanssa. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat verkottuneet kansainvälisesti. Yleisten edellytysten rakentaminen innovaatioympäristöille on hyvässä vaiheessa. Niihin on koottu asiantuntijaverkostoa, rakennettu tietovirtoja sekä toteutettu julkisen ja yksityisen yhteisiä toimenpiteitä. Tutkimuslaitokset tarjoavat myös koulutuksessa työelämäyhteistyökumppaneina, joissa opiskelijat voivat osallistua tutkimusprosessien läpivienteihin.

Innovaatioympäristöä kehitetään ja korkeakoulujen voimavaroja yhdistetään kansainvälisesti Arktisen yliopiston temaattisten verkostojen kanssa. Kansallisesti osaamista luodaan yhteistyössä muiden kotimaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Alueellisesti osaamisen kasvattamisessa painotetaan yhteistyötä korkeakoulukonsernin puitteissa.

Yliopiston, ammattikorkeakoulun, sektoritutkimuslaitosten sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyönä kootaan arktisen erikoistumisen klusterin puitteissa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöt yhtenäiseksi verkostoksi. Verkoston sisällä ympäristöjen yhteiskäyttöä tehostetaan sekä tarjotaan yhteisesti monipuolisempia kehittämispalveluja yrityksille ja julkisille organisaatioille. Kehittämisympäristöistä rakentuu klustereille kansainväliset ja monitieteiset toimintaympäristöt.

Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset edistävät työelämän kehittämistä. Osaamiskartoitusten pohjalta edistetään työelämän tuottavuutta, kehittämistä sekä työelämän laatua. Barentsin alueen ja muulla kansainvälisellä kumppanuudella monipuolistetaan osaamista ja vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kehitysnäkymiä

 

Lapin alueellisen innovaatioympäristön strategisena tavoitetilana on toteuttaa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja hyödyntää alueen innovaatiopotentiaali täysimääräisesti. Alueellisen innovaatiojärjestelmän toimintaedellytyksiä parannetaan. Innovaatiopalveluja kehitetään yrityksille suunnattuina palveluina ja palveluprosesseina. Yritykset hyödyntävät aikaisempaa paremmin tutkimuslaitosten tuottamaa uutta kansainvälistä tietoa. Tekesin innovaatiosetelillä yritykset voivat ostaa osaamista korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja toisilta yrityksiltä. Oppimisympäristöjä uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten osaamista kehitetään siten, että ne voivat toimia kansainvälistymisen kumppaneina alueen pk-yritysten innovaatiotoiminnassa. Erityisesti julkisen sektorin kehittämisessä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden keinoin on innovaatiotoimintaan liittyvää kehittymispotentiaalia.

Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla parannetaan yritysten tietoisuutta innovaatioihin panostamiseen liittyvistä mahdollisuuksista, parannetaan kykyä omaksua uusia innovatiivisia ratkaisuja sekä edistetään kykyä tulkita markkinoiden tarpeita ja kysyntää. Käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla kannustetaan käyttäjät entistä järjestelmällisemmin tulemaan mukaan osaksi innovaatiotoimintaa, hyödynnetään uusimpia menetelmiä kysynnän ja trendien tunnistamisessa sekä kohdennetaan innovaatiopolitiikkaa ja sen välineitä käyttäjälähtöisesti.

Yhtenä haasteena innovaatiojärjestelmää koskevien kysymysten joukossa on, kuinka luoda kaikkien osapuolten yhteinen innovaatiopalvelujen kokonaisuus. Lapissa niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat ovat hajanaisesti sijoittuneita ja organisaatioiden t&k -panostukset vaatimattomia. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan nykyistä yhtenäisempää toimintatapaa ja organisaatioiden laajempaa sitoutumista.

Lapissa on laadittu älykkään erikoistumisen strategia arktisen osaamisen ympärille. Siinä tavoitellaan asemaa kansainvälisenä arktisen osaamisen, tiedon ja tietoliikenteen keskuksena ja arktisen alueen yhdistäjänä. Lapin maantieteellinen sijainti ja ilmastolliset olosuhteet sekä ilmaston muutokset tukevat tätä. Vahvana suuntauksena tulevaisuudessa on, että arktisen merkitys globaalissa maailmantaloudessa kasvaa, mutta arktisen asiantuntemuksen kehittäminen edellyttää tuntuvaa panostusta. Lapin maakunnallisen innovaatiojärjestelmän tulee jatkossakin aktiivisesti reagoida sekä alueellisiin että kansainvälisiin haasteisiin. Alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyö ja intensiivisempi verkottuminen, mutta myös profiloituminen ja omien olemassa olevien vahvuuksien kehittäminen tulee olemaan keskeisessä asemassa alueen tulevaisuuden kilpailukyvyssä.