Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 

Päivitystiedot

Päivitetty: 2.6.2017

Seuraava päivitys: 30.6.2018

 
 

Elinkeinorakenne

Elinkeinorakenne

 Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat olleet suuria. Teollisuudessa palveluliiketoiminnan osuus työllistäjänä on kasvanut. Myös julkisen sektorin palveluntuotannon muutoksessa yksityisten palveluntuottajien osuus kasvaa edelleen, joten uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Vuonna 2016 Lapissa teollisuuden liikevaihto laski ja kaikkien muiden toimialojen liikevaihto kasvoi ja henkilöstön kokonaismäärä hieman laski. Lapissa on vahva vientivetoinen suurteollisuus, joka mahdollistaa kasvua myös muulle yritystoiminnalle. Kasvavia aloja ovat kaivos- ja teollisuustoimialat sekä matkailu ja palvelut. Lyhyellä aikavälillä talouskehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä. Pidemmällä aikavälillä kohti vuotta 2025 Lapin elinkeinoelämän ja talouden arvioidaan kehittyvän suotuisasti sekä Lapin että lähialueiden myönteisten näkymien johdosta.

Hyvät kehitysnäkymät

 

Lapin maantieteellinen asema on kansainvälinen ja strategiassaan Lappi keskittyy maakunnan elinkeinollisen kilpailukyvyn ja muiden toiminnallisten edellytysten vahvistamiseen. Lapin elinkeinorakenne perustuu monimuotoisen ja puhtaan luonnon sekä runsaiden luonnonrikkauksien jalostukseen, palveluun ja alkutuotantoon. Pitkän aikavälin tarkastelussa on syytä kiinnittää huomiota laajempiin toimintaympäristön muutoksiin kuten ilmastonmuutos, uudet liikenneyhteydet ja urbanisaation murtuminen. Kehityskulku tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti paikallisille, erikoistuneille ja asiakkaan tarpeita ymmärtäville toimijoille.

Lapin tavoitteena on lisätä pohjoisella alueella kasvua ja kilpailukykyä sekä saada uusia avauksia kasvun varmistamiseksi. Lapin elinkeinoelämässä on viime vuosina eletty hyvin haastavaa aikaa. Globaali taloustilanne ja raaka-aineiden hintakehitys ovat hidastaneet useimpien uusien kaivoshankkeiden etenemistä. Lapin elinkeinotoiminnan perustan muodostavat metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot maa-, porotalous ja luonnonvara-ala. Pk-yritysten vahvuutena on kilpailukykyisyys ja kasvuhakuisuus sekä sijainti arktisella alueella osana Pohjois-Kalottia. Keskeinen sijainti arktisella alueella avaa lappilaisille yrityksille markkinoita.

Lapissa on vahva vientivetoinen perusteollisuus. Lapin vahvimmat erikoistumisalat suhteessa koko maan henkilöstömääräosuuksiin ovat kaivostoiminta ja metallien jalostus. Matkailuelinkeinon vahva asema näkyy seuraavaksi vahvimpien erikoistumisalojen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien sekä majoitustoiminnan, lisäksi monilla muillakin matkailua palvelevilla henkilöstömäärältään pienemmillä toimialoilla kuten kulttuuriala. Lapin maakunta on myös erikoistunut metsätalouteen ja puunkorjuuseen. Biotalous on luonnonvara-alalla tuonut esiin uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia.

Matkailussa jatkuu positiivinen vahva kasvu ja se näkyy myös investointeina. Vuoden 2017 aikana matkailuun investoidaan arviolta 200 M€ arvosta. Matkailun menestys on luonut edellytyksiä myös kaupan kasvulle. Lapin matkailuyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ulkomaisten matkailijoiden osuus lisääntyy ja kasvaa. Lapissa on tehty pitkäjänteistä työtä päämarkkina-alueilla Isossa - Britaniassa, Keski - Euroopassa ja Aasian markkinoilla uusien asiakkuuksien löytämiseksi. Matkailukysyntä Lappiin kasvaa voimakkaasti erityisesti Kiinassa. Venäjän taloudellinen tilanne on vähentänyt venäläisten matkailukysyntää Lappiin ja matkailija määrissä ollaan kaukana huippuvuosista.

Lapin elinkeinorakenteen kehittymisen haasteita ovat mm. väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, alueiden sisäinen eriytyminen ja kasvavat erot, kiristyvä kuntatalous, osaamisen kehittäminen sekä tarvittavan infran puute (logistiikka ja tietoliikenneyhteydet).

Työpaikkoja oli vuonna 2014 yhteensä noin 68 610. Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla yrityksissä ja 37 prosenttia julkisella sektorilla (valtio, kunta). Lapin työpaikkarakenne on vahvasti palvelupainotteinen. Työpaikkoja on eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat pääosin kuntasektorilla. Kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut sekä matkailu työllistävät myös paljon Lapissa. Teollisuuden, rakentamisen ja kuljetusalan osuus Lapin työpaikoista on runsas viidennes. Pidemmän aikavälin kehityksessä elinkeinorakenteen muutos näkyy työpaikkojen lisääntymisenä yksityissektorilla. Julkisen palvelurakenteen muutos tulee vähentämään kunta- ja valtiosektorin työpaikkoja.

Vuonna 2016 henkilöstömäärän kehitys vaihteli eri toimialoilla. Henkilöstömäärä kasvoi matkailupalveluissa, kaupassa, liike-elämän palveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Henkilöstömäärä laski vuoden aikana kuljetuksessa ja varastoinnissa, kaivostoiminnassa sekä teollisuudessa. Kuuden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut teollisuutta sekä kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla.

Kehitysnäkymiä

Suomen ja erityisesti Lapin kasvunäkymät, turvallisuus ja kehittynyt infrastruktuuri ovat johtaneet investointikysynnän piristymiseen. Globaali epävarmuus ja yksittäiset kriisit maailmalla heijastuvat monella tavalla Lapin kehitykseen. Raaka-aineiden hintakehitys on lykännyt vireillä olevien kaivoshankkeiden etenemistä. Arvioiden mukaan investointipotentiaali vuoteen 2025 Lapin matkailussa on noin 2,3 Mrd €. Pitemmällä aikavälillä kasvua odotetaan myös kaivos- ja energia-alojen lisäksi biotaloudesta, teollisuuden sivuvirroista ja kylmän alan olosuhdeosaamisesta perustuvista elinkeinoista. Julkisen sektorin palvelurakenteiden muutos näkyy työpaikkarakenteen ja työnsisällön muutoksena.

Energia-alalla jakelu- ja tuotantoyhtiöt ovat panostaneet sähköverkkojensa toimivuuteen. Tuulivoima tuotannon rakentamisessa on edetty vahvasti vuosi vuodelta. Vuonna 2013 laaditussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 3000 MW. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 387 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti oli 1005 MW ja tuulivoimalla tuotettiin noin 2,8 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 2,3 TWh). Sierilän vesivoimalaitos on edelleen valmistelu- ja hankesuunnitelmavaiheessa. Korkein hallinto-oikeus pysytti 22.5.2017 antamallaan päätöksellä voimassa Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan, joten hankkeen suunnittelu voi jatkua ja päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehdään lähitulevaisuudessa.

Lapin elinkeinorakenteen kehitykseen vaikuttaa erityisesti omalla alueella tapahtuva toiminta, mutta myös lähialueiden talouskehitys ja investoinnit lisäävät mahdollisuuksia. Teollisuuden (kaivos-, energia-, teräs-, metsä- ja puutuoteteollisuuden) suunnitteilla ja käynnissä olevat suurinvestoinnit pohjoiseen Suomeen sekä Barentsin alueen teolliset hankkeet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisille palveluille ja osaamiselle. Suurprojekteihin mukaan pääseminen tuottaa teollisuuspalveluyrityksille mahdollisuuksia kasvuun, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittymiseen sekä kansainvälistymiseen. Haasteena naapurimaiden investointeihin mukaan pääsemiseen on vieraan maan kulttuurin ja toimintatapojen tunteminen.

Suomen arktinen strategia ja sitä täydentävä Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma sekä EUn mallialueeksi pääseminen tarjoavat mahdollisuuksia Lapin elinkeinojen kehittymiselle. Mallialueeksi valinta tarkoittaa, että Lappi pääsee kehittämään ja toteuttamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimintatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luonnollisia vahvuuksia. Mallialueet saavat käyttöönsä Euroopan klusterien seurantakeskuksen asiantuntijaosaamisen.

Suomen taloustilanne ja palvelurakenteiden muutos ovat johtaneet miettimään resurssitehokkuutta. Tämän seurauksena ovat elinkeinorakenne, ammatit ja osaamistarpeet muutoksessa. Työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Digitalisaation käyttö ja eteneminen voi näyttää hitaalta, mutta kun katsotaan taaksepäin, niin muutokset ovat olleet merkittäviä. Digitalisaation mahdollisuuksia ja merkitystä ei ole vielä riittävästi huomioitu esim. Lapin yrityksissä. Sähköinen liiketoiminta ja palvelukokonaisuudet tulevat muuttamaan kaupankäynnin muotoja. Lapissa on paljon mahdollisuuksia uusille elinkeinoille ja työpaikoille luonnonolosuhteiden, rikkaiden luonnonvarojen ja lähialueiden mahdollisuuksien johdosta.

Elinkeinoelämän kehittymisen ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat tärkeimpiä tekijöitä. Tällä hetkellä Suomen liikennejärjestelmä ei vastaa arktisen alueen kehitykseen tai kansainvälisen matkailun tarpeisiin. Maantieteellisesti Suomi sijaitsee Barentsin alueen keskiössä. Suomen keskeisestä sijainnista johtuen naapurimaiden paine Suomen liikenneratkaisujen osalta on vahva. Pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta on lentoliikenteen osalta saatu tuloksia ja uusia yhteyksiä on avautunut reittiyhteyksiä Iso-Britaniaan ja Keski - Eurooppaan ja myös maan sisäinen lentoliikennekapasiteetti kasvaa. Kasvu keskittyy pääsesonkiin, joten ympärivuotisuuden näkökulmasta on tärkeä kehittää myös kesäajan saavutettavuutta.