Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 
Kevään 2018 alueelliset kehitysnäkymät katsaus julkaistu

Lapin talous kasvaa - yritysten kasvun uhkana työvoiman saatavuusongelmat

Suomen talouskasvu on jatkunut aiempaa laaja-alaisempana. Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan, joilla kaikilla on hyvä suhdannevire. Hyvä taloudellinen kehitys tukee myös muita toimialoja.Tutustu tiedotteeseen kokonaisuudessaan linkkeineen.ja Lapin katsaukseen Lapin Luotsissa.

TEMin julkaistamistilanteen tallenne löytyy täältä

 

Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hanke päättyy

Lapin liiton toteuttama Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hanke (ESR) päättyy 31.3.2018.

Ennakointitoiminta jatkuu Lapin ennakointivastaavien verkoston, Lapin ennakoinnin toimialaklusterien ja muiden verkostojen voimin. 

Lapin liitto myös käynnistää Tulevaisuus Lapista - ennakointi uudessa maakunnassa -hankkeen (ESR) kevään 2018 aikana. Hanketta toteutetaan vuoden 2019 loppuun asti.

Kiitos kaikille yhteistyötahoille ansiokkaasta ennakointityöstä!

Aurinkoista kevättä toivottaen,
Pirita Jokikaarre

 

 

Ennakoima yhessä - Lappilaisen ennakoinnin hyviä käytäntöjä -vihkonen on julkaistu

Ennakoima yhessä! - Lappilaisen ennakoinnin hyviä käytäntöjä -vihkosen tarkoituksena on kertoa lappilaisen ennakointityön hedelmistä. Vihkoseen on koottu hyviä toimintamalleja, tuloksia, ideoita, vinkkejä ja huomioita, joita ennakointityössä on matkan varrella karttunut.

Vihkonen on saatavilla myös englanninkielisenä julkaisuna: Let's make the future together! - Good practices of Lapland’s foresight work -booklet.

Materiaalit löytyvät Lapin luotsi -ennakointisivustolta: http://luotsi.lappi.fi/ennakoima-yhessa. Englanninkielinen materiaali löytyy myös Luotsin englanninkieliseltä puolelta: http://luotsi.lappi.fi/good-practices-of-foresight.

Vihkoset on tehty Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hankkeessa (ESR). 

 

 

Osallistaen yhteiseen tulevaisuuteen

Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen ennakoijien yhteistyönä järjestettiin Osallistaen yhteiseen tulevaisuuteen! -webinaari 18.1.2018. Webinaari oli toinen tällä tavalla järjestetty tilaisuus. Jutun ensimmäisestä tilaisuudesta voit lukea tästä linkistä.

Webinaarissa kuultiin alustuksia siitä, miten toimijoita saadaan mukaan ja innostumaan yhteisestä tulevaisuustyöstä. Lisäksi kuultiin, millainen näkökulma tulevaisuustyöstä ja osallistamisesta on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla. Alueraadeissa pohdittiin vastauksia alustajien esittämiin kysymyksiin. Alueraadit kokoontuivat Joensuussa, Mikkelissä, Kajaanissa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.    

Avauspuheenvuoron piti Merja Mäkisalo-Ropponen Tulevaisuusvaliokunnasta otsikolla: Ennustamista vai ennakointia - Tulevaisuusvaliokunnan rooli eduskunnassa. Mäkisalo-Ropponen nosti esiin erilaisten tiedonlajien kuulemisen sekä aidon osallisuuden ja keskustelun. Esimerkiksi työttömyyden hoitoon kohdistuvassa päätöksenteossa tulisi kuunnella myös osallisten näkökulmia ja ajatuksia. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä ei ole tehdä päätöksiä, vaan pohtia päätösten vaikutuksia. Olennaista on tehdyistä päätöksistä oppiminen. Mäkisalo-Ropponen korosti, että tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yhteiseen rakentamiseen kannattaa uskoa.

Ensimmäisessä asiantuntija-alustuksessa Sitran ennakointi- ja strategiatyön johtaja Paula Laine pohti teemaa ”Päätöksentekijät: osallistavan ennakoinnin akilleen kantapää?”

Päivän toisessa asiantuntija-alustuksessa useista menestyneistä ”joukkoistamisilmiöistä” (Ravintolapäivä, Nappinaapuri, Mesenaatti-joukkorahoitus) tunnetut Pauliina Seppälä ja Tanja Jänicke kertoivat kokemuksiaan aiheesta ” Ovatko kunnat valmiita hyödyntämään uutta osallistumisen kulttuuria?”.

Paula Laineen teemaa pohdittiin alueraadeissa seuraavien kysymysten kautta: Millaisia onnistumisia muistat ennakointitiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa? Mitkä tekijät ennakointiprosessin suunnittelussa tai toteutuksessa vaikuttivat onnistumiseen? Mitkä tekijät ennakointiprosessin suunnittelussa tai toteutuksessa vaikuttivat mahdolliseen epäonnistumiseen ennakointitiedon hyödyntämisessä?
Lapin alueraati totesi, että väestörakenteen muutokset ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta toimenpiteitä väestön vähenemisen hillitsemiseksi ei ole juurikaan tehty. Lisäksi keskusteltiin työvoimapulasta; pohdittiin, onko ongelmaan reagoitu koulutuksella tai palvelujen kehittämisellä. Tällaista niin sanotusti varmaa ennakointitietoa on saatavilla, mutta sitä ei osata hyödyntää riittävän vahvasti.  
Esimerkkinä onnistumisesta nähtiin eräässä Lapin kunnassa tehty kartoitus siitä, miten kuntalaiset haluavat palvelut järjestettävän. Mitkä palvelut tulisi olla lähipalveluina ja mitkä palvelut kuntalaiset ovat valmiita hakemaan kauempaa. Kartoituksen pohjalta kuntaan perustettiin yhteispalvelupiste, jolla saatiin pois vietyjä palveluja takaisin. Ratkaisulla myös säilytettiin työpaikkoja, kun kunta otti vastuun palveluista. Kartoituksessa tärkeintä oli kuitenkin se, että kysyttiin kuntalaisilta, millaisia ja miten järjestettyjä palveluja he haluavat. Toiseksi esimerkiksi nostettiin
Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke. Hankkeen tavoitteena on levittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntiin arjen turvan toimintamalli, jonka avulla paikalliset ja alueelliset resurssit suunnataan paikallisiin tarpeisiin. Toimenpiteissä huomioidaan ihmisen koko elinkaari ja tuodaan esiin muun muassa ennakoivan terveydenhoidon merkitystä. Esimerkiksi, kun panostetaan liikuntamahdollisuuksiin, kustannuksia tulee vähemmän terveydenhuollon puolelle. Tärkeänä näkökulmana on myös yhteistyön tiivistäminen resurssien vähentyessä. 
Lapin alueraati esitti Paula Laineelle kysymyksen: Mihin pitäisi ensin tarttua, jos mietitään ennakointitiedon hyödyntämistä päätöksenteossa? Laine otti esimerkiksi ikärakenteen, joka voidaan ennakointitermein luokitella ”mustaksi elefantiksi”. Termillä tarkoitetaan sitä, että ilmiö on hyvin selkeä ja laajasti tiedetty, mutta siitä huolimatta se ohitetaan. Päätöksenteossa pitäisi pystyä nykyistä parempaan kokoluokkien haarukointiin; monesti ennakointitiedon pohjalta käynnistettävä toimi on kokoluokaltaan väärä. Toimella saadaan henkinen hyvä olo siitä, että epämiellyttävä asia on huomioitu, mutta liian pienellä määrärahalla ei ongelmaa pystytä taklaamaan. Näin ollen tulisi panostaa kokoluokka-analyysiin ja huomioida myös toimenpiteiden kiireellisyys. Ennakointitarkastelu tulisi ottaa pakolliseksi impulssiksi päätöksentekoa ohjaavaan rakenteeseen.

Pauliina Seppälän ja Tanja Jänicken aiheeseen pureuduttiin pohtimalla kysymyksiä: Millaista toimintaa voitte havaita omasta kaupungistanne? Voisiko tästä tulla pysyvä malli tai integroida osaksi kunnan toimintaa? Millaisia työkaluja tähän tarvittaisiin? Estääkö jokin laki toimintaa?
Hyväksi esimerkiksi nostettiin Rovaniemen aluelautakuntamalli. Aluelautakuntatoiminta on palkittu osallistavan budjetoinnin toimintamalli, jonka tavoitteena on, että palvelukylä-alueella toimivat aluelautakunnat järjestävät tulevaisuudessa alueensa lähipalvelut, ja toteuttavat kehittämistoimintaa alueen asukkaiden näkemysten ja olemassa olevien resurssien mukaisesti.
Runsaiden lumisateiden innoittamana Rovaniemellä vapaaehtoiset ovat tarjonneet apua ikäihmisille lumen kolaamisessa. Toiminnasta on viestitty Facebookissa. Lumen kolaajia on ilmoittautunut mukaan runsaasti, mutta viestintäkanavana Facebook ei ole tavoittanut avuntarvitsijoita. Viestimiseen tarvittaisiin kaupungin apua, jotta auttajat ja avuntarvitsijat löytäisivät toisensa. Muita vapaaehtoisvoimin ja osittain yritysten tukemana tehtyjä ponnistuksia Rovaniemellä ovat itsenäisyyspäivän Suomi100 -kunniavartio sankarihaudalla, kaupungin keskustaan hankitut joulukuuset, puistovoimistelu, avantouintipaikan ylläpito sekä Wanhat Markkinat.
Keskustelussa todettiin, että vapaaehtoisvoimin pyöritettävää toimintaa vaikeuttaa se, että talkooväkeä on vaikea saada koolle. Usein käy niin, että samat ihmiset ottavat aina vastuun toiminnasta. Jatkuvaan talkoiluun voi kuitenkin väsyä. Tähän tarvittaisiin jonkinlaista tukea. Lisäksi todettiin, että monenlainen toiminta voi estyä myös
sen vuoksi, että avustuksen hakijan pitää olla paikkakunnalle rekisteröity yhdistys.

Edellisvuoden hyvien kokemusten innoittamana tilaisuus järjestettiin tälläkin kertaa videoyhteydellä. Tänä vuonna sähköiset välineet aiheuttivat järjestäjille ja osallistujille muutamia harmaita hiuksia, mutta vaikeuksista huolimatta videoyhteys todettiin kustannusten, ajankäytön ja yhteisen keskustelun kannalta tehokkaaksi ratkaisuksi. Lisäksi videoyhteys mahdollisti luontevan keskustelun alustajien kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomen ennakointiväki suosittelee mallia myös muille alueille ja toimijoille! 

 

Northern Outlook 2040

Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hankkeessa (ESR) tuotettu Pohjoisen näkymät - kolme skenaariota -materiaali on nyt saatavilla englanninkielisenä. 

Englanninkielinen ja suomenkielinen materiaali löytyy alla olevista linkeistä:

Northern Outlook 2040 - three scenarios

Pohjoisen näkymät - kolme skenaariota

 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 120
Merkintöjä per sivu
Sivu 24