Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 
Visualisoitua tietoa Euroopasta

Millaista nuorten elämä on eri Euroopan maissa? Entä millaista suomalaisten elämänlaatu on verrattuna muihin EU-maihin? Tilastokeskuksen sivuille on koottu EU:n tilastoviraston Eurostatin toteuttamia tiedon visualisointeja.

Elämänlaatu on sovellus, josta saa käsityksen elämänlaadun eri puolista omassa maassa. Omia tietoja voi verrata oman maan kansalaisiin, EU:n keskiarvoon tai muihin EU-maihin.

Nuoret eurooppalaiset on sovellus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti 16–29-vuotiaille. Sovelluksen avulla nuori voi verrata itseään muihin oman maan nuoriin tai saman ikäisiin eurooppalaisiin. Sovellus tarjoaa tietoa nuorten sukupolvesta Euroopassa myös muun muassa vanhemmille, päättäjille, poliitikoille ja opettajille.

Sinä ja EU on sovellus, joka on tarkoitettu kaikille Euroopan kansalaisille. Voit vertailla joitakin oman elämän näkökohtia saman ikäisiin oman maan kansalaisiin ja myös EU:n keskiarvoon sekä muihin EU:n jäsenmaiden kansalaisiin.

 

Katsaus Lapin muuttoliikkeeseen on valmistunut

Lapin väkiluku pienenee vuosi vuodelta. Luonnollinen väestönlisäys oli selvästi miinusmerkkinen vuonna 2016 ja tappiolle jäätiin myös maakuntien välisessä muuttoliikkeessä. Muuttovoittoa Lappi sai puolestaan maahanmuutosta. Katsauksen tavoitteena onkin herättää keskustelua siitä, voidaanko Lapin kannalta positiivista muuttoliikettä tukea joillain toimenpiteillä? Maakunnassa tehdään merkittävää matkailijoille kohdennettua imago- ja markkinointityötä, mutta voisiko imagotyöstä olla apua myös esimerkiksi potentiaalisten työntekijöiden houkuttelemisessa?

Katsauksen aluksi taustoitetaan Lapin väestön kehitystä ja rakennetta. Muuttoliikkeestä tarkastellaan muuttojen määriä ja suuntia niin Lapin sisällä kuin yli maakunnan ja maan rajojen. Näkökulmina ovat sekä tulo- että lähtömuutto. Muuttoliikkeestä tuodaan esiin muuttajien ikä, koulutustaso, pääasiallinen toiminta sekä työllisten muuttajien työnantajasektori ja toimiala. Tiedot esitetään pääasiassa maakunta- ja kuntatasolla, mutta joukossa on myös seutukuntakohtaisia nostoja. Katsaukseen on koottu kattava osio myös Lapin maahan- ja maastamuutosta.

Katsauksen viimeisessä luvussa esitellään hieman rennommalla otteella, mutta konkreettiseen tulevaisuustyöhön pohjautuen, potentiaalisia Lappiin muuttajia lähivuosina ja 2040-luvulla. Lappiin potentiaalisesti kohdistuvasta muuttoliikkeestä 2040-luvulla kerrotaan viiden helposti lähestyttävän fiktiivisen hahmon kautta. Hahmojen tarinoita on maustettu ripauksella Lapin outoa taikaa ja aitoa hulluutta.   

Edellinen kattava Lapin muuttoliiketarkastelu on tehty Lapin TE-keskuksen toteuttamassa alueellisen ennakoinnin kehittämisprojektissa vuonna 2001. Maakunnan ennakointi- ja kehittämistyössä kaivattiin tuoreempaa tietoa muuttoliikkeestä, joten katsaus päätettiin tehdä Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hankkeessa. Tällä tavoin katsaukseen saatiin myös näkemyksiä mahdollisesta Lappiin tulevaisuudessa kohdistuvasta muuttoliikkeestä.

Tutustu Katsaukseen Lapin muuttoliikkeestä

 

 

 

 

Lapin toimintaympäristökuvaus 2017 on valmistunut

Lapin toimintaympäristökatsaus on Lapin nykytilasta koottu laaja tietoaineisto, joka on vapaasti hyödynnettävissä. Katsauksessa tarkastellaan Lapin kehitystä mm. elinkeinoelämän, maankäytön, liikenteen, ympäristön, osaamisen sekä väestön ja palveluiden näkökulmista. Katsaukseen sisältyy myös asiantuntijoiden arvioita kehitysnäkymistä vuoteen 2025 sekä näkemyksiä mahdollisuuksista ja riskeistä. Viranomaistyössä toimintaympäristöanalyysia käytetään mm. viranomaisten strategisten painopisteiden määrittelyssä sekä Lappi-sopimuksen ja sen toteuttamissuunnitelman toimintaympäristön kuvauksessa.

Etenkin matkailu ja kauppa kasvavat – työvoiman kysynnässä positiivinen suunta

Lapin matkailu jatkaa vahvaa kasvua ja se näkyy myös investointeina. Vuoden 2017 aikana matkailuun investoidaan arviolta 200 M€ arvosta. Elinkeinoelämän vilkastuminen näkyy Lapissa eri aloilla työvoiman kysynnän lisääntymisenä ja on heijastunut myös työttömyyden alenemiseen. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi matkailupalveluissa, kaupassa, liike-elämän palveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Henkilöstömäärä laski vuoden aikana kuljetuksessa ja varastoinnissa, kaivostoiminnassa sekä teollisuudessa.

Väkiluku on jatkanut laskuaan

Vuoden 2016 lopussa Lapin väkiluku oli 180 200 asukasta eli 650 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Väkiluku on pienentynyt Lapissa koko 2000-luvun ajan, ja esimerkiksi vuosina 2010–2016 väki on vähentynyt 3250 asukkaalla. Vuonna 2016 syntyvyys oli Lapissa edelleen laskusuunnassa. Muuttotase oli - 68 asukasta, jolloin negatiivinen kehitys näyttäisi nyt hidastuneen edellisvuoteen -559 verrattuna. Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestöennusteeseen verrattuna Lapin väkiluku oli 539 asukasta pienempi kuin ennustettu.

Lappilaiset nuoret ovat vähentäneet tupakointia sekä alkoholinkäyttöä – yksinäisyys vaivaa täällä monia

Kouluterveyskyselyn mukaan lappilaisten nuorten terveyskäyttäytyminen on samansuuntaista kuin koko maassa. Tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt Lapissa samalla tavoin kuin koko maassa. Sen sijaan nuuskan käyttö on Lapissa muuta maata yleisempää, erityisesti poikien keskuudessa. Nuorten humalajuominen on vähentynyt viime vuosien aikana.

Lapissa joka kymmenes oppilas ilmoitti vuoden 2015 kouluterveyskyselyssä, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys on lisääntynyt myös aikuisten keskuudessa. Joka kymmenes yli 20-vuotiaista lappilaisista ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi vuonna 2015. Luku on hieman korkeampi kuin koko maassa.

 

Nämä tiedot ja paljon muuta mielenkiintoista löydät tuoreesta Lapin toimintaympäristökatsauksesta osoitteesta: http://luotsi.lappi.fi/lapin-toimintaymparisto.


Lisätietoja:    Strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto p. 050 444 5606
                     Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, Lapin ELY-keskus p. 0295 037 103
                    
Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen, Lapin aluehallintovirasto p. 02950 17351

 

 

Hyvinvointia ja elinvoimaa Itä-Lapin kunnissa vuonna 2030

Itä-Lapissa, vuonna 2030, kuntien elinvoima ja hyvinvointi nähdään muodostuvan kaikille yhteisistä teemoista: vetovoimaisesta elämänlaadusta, itälappilaisesta toimintakulttuurista, uudesta taloudesta sekä kehityksen ottamisesta omaan haltuun.

Nämä teemakokonaisuudet nousivat vahvasti esille viime talvena järjestetyllä työpajakierroksella Itä-Lapin kunnissa. Työpajojen tavoitteena oli hahmottaa kuntalaisten ajatuksia ja toiveita siitä, millaisista asioista muodostuu elinvoima ja hyvinvointi vuonna 2030.

Jaana Koskela Lapin liitosta ja Veli Erkki Heikkilä Itä-Lapin kuntayhtymästä esittelivät Tulevaisuuden kunta 2030 -kierroksen tulokset Lapin kuntapäiväivässä. Samalla julkaistiin myös kierroksen tuloksista koottu animaatiovideo, joka on tehty opiskelijatyönä Lapin ammattikorkeakoulussa. 

Lisätietoa Tulevaisuuden kunta 2030 -kierroksesta sekä animaatiovideo löytyvät Luotsin sivulla http://luotsi.lappi.fi/ita-lapin-tulevaisuuskuva-2030

 

Lapissa paras liikevaihdon kasvu kaivostoiminnassa, matkailussa, rakentamisessa sekä liike-elämän palveluissa

Juuri valmistuneen Lapin suhdannekatsaus 2017 -raportin mukaan liikevaihto kasvoi Lapissa kaikilla muilla tarkastelluilla toimialoilla paitsi teollisuudessa vuonna 2016. Selkeästi paras kehitys oli kaivostoiminnassa ja matkailussa.

Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien sekä Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukuntien vuosittain toteuttama Lapin suhdannekatsaus -raportti perustuu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamiin tietoihin. Se kertoo liikevaihdon ja henkilöstömäärän vuosimuutoksen ja trendikehitykseen. Tuorein raportti sekä aikaisemmat löytyvät Luotsin sivulta osoitteesta: http://luotsi.lappi.fi/lapin-suhdanteet.

Näytetään tulokset 1 - 5 / 99
Merkintöjä per sivu
Sivu 20