Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
 
 
 
Nordregion raportti State of the Nordic Region 2018 on julkaistu

Pohjoismaissa asuu vuoteen 2030 mennessä arviolta noin 29 miljoonaa ihmistä, mikä on yli 10 % nykyistä enemmän. Pohjoismaiden taloudella menee hyvin, ja kansainvälisistä markkinahaasteista huolimatta Pohjoismaiden kyky toipua talouskriisistä on ollut vaikuttava. Nämä ja muut tiedot ilmenevät uusimmasta ”State of the Nordic Region” -raportista.  

Raportissa syvennytään Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin aluekehitystä taustoittaviin faktoihin ja lukuihin.

State of the Nordic Region 2018 perustuu uusimpaan kattavaan tilastotietoon, joka koskee väestörakenteen muutosta, työmarkkinoiden suuntauksia, koulutusta sekä talouden tilaa.

Raportti sisältää myös alueellisen potentiaalin indeksin, joka asettaa 74 pohjoismaista aluetta paremmuusjärjestykseen.

State of the Nordic Region 2018 -raportin on tuottanut Nordregio, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama johtava aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimuskeskus.

Pohjola kasvaa ja on vahvoilla -uutinen Pohjoismaisen yhteistyön nettisivuilla.

LATAA ”STATE OF THE NORDIC REGION” -raportti: www.norden.org/snr2018

  

Lämpimät kiitokst yhteistyöstä

Lähes kuusi vuotta ehti vierähtää maakunnallisen ennakoinnin kehittämisen parissa Lapin liitossa. Sain tehdä mielekästä yhteistyötä useiden tahojen kanssa ja verkottaa lappilaisia ennakointitoimijoita. Kiitän lämpimästi kaikkia ennakointitoiminnassa mukana olleita yhteistyöstä ja toivon, että polkumme kohtaavat myös tulevaisuudessa!

Siirryn nyt työskentelemään Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluihin ja jatkossa minut tavoittaa sähköpostista: paivi.holopainen(at)ulapland.fi.

Suunta kohti uusia tuulia! :)

Lämpimästi,

Päivi Holopainen

 

Valtakunnallinen alue-ennakoinnin seminaari Oulussa 21.-22.3.2018


Tulevaisuus haastaa nyt! - 10. valtakunnallinen alue-ennakoinnin seminaari

Oulu 21.-22.3.2018, Radisson Blu, Hallituskatu 1

Alue-ennakoinnin tapahtumassa nostetaan esille lähitulevaisuuden keskeisiä haasteita ja ratkaisuja. Digitalisaatio näyttelee suurta roolia rakenteiden muutoksessa ja tähän pyritään seminaarissa pureutumaan. Mikä on valtion ja maakuntien työnjako ennakoinnissa vuoden 2020 jälkeen? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia ensimmäisenä seminaaripäivänä. Lisäksi keskusteluun nostetaan, mitä lisäarvoa kansainvälisyys voi tuoda ennakointiin. Yrityspaneelissa selviää mukautuvatko vai luovatko yritykset tulevaisuutta.

Tervetuloa osallistumaan ja vaikuttamaan seminaariin!

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/CE521E62F67347DC

Ennakkokutsu. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään päivitetty ohjelma lähempänä tilaisuuden ajankohtaa.

 

 

 

Tunnelmallista joulua ja loistokasta uutta vuotta 2018

 

Lapin ennakointiväki hiljentyy joulun viettoon. Palaamme ennakoinnin pariin loppiaisen jälkeen.
Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta!

 

 

 

EnnakointiAreenan antia

Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hanke järjesti EnnakointiAreena -tilaisuuden 22.11.2017 Rovaniemellä. Tilaisuudessa kuultiin kahta asiantuntija-alustajaa: biohakkeri Teemu Arina esitteli puheenvuorossaan ennakoivan terveydenhuollon ja digitaalisen hyvinvoinnin kysymyksiä ja Sitran asiantuntija Nuppu Stenros kertoi kokemuksiaan siitä, millaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudesta.  

Teemu ArinaNuppu Stenros


Tilaisuuden alussa kuultiin Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hankkeen tuloksia, jonka jälkeen alustajat ottivat ”areenan” haltuun. Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen ryhmiksi kokoontuneet osallistujat pohtivat asiantuntijoiden heille antamia tehtäviä. Teemun tehtävä ryhmille oli Miten Lapista tehtäisiin biohakkeroinnin kärkikeskus? Nuppu puolestaan haastoi ryhmiä kysymällä Millaisia tulevaisuuskeskusteluja kukin voisi nuorten kanssa käydä sekä miten tulevaisuususkoa voisi tukea nuorten kanssa ja rakentaa omassa työssä ja kohtaamisissa? Tehtäväosuuden jälkeen kuultiin ryhmien vastaukset, minkä yhteydessä ryhmillä oli mahdollisuus haastaa asiantuntijoita pohdinnoillaan ja myös asiantuntijat pystyivät kommentoimaan vastauksia.

 

Kootut palat ryhmien tuloksista

Miten Lapista tehtäisiin biohakkeroinnin kärkikeskus?

  • Ryhmien keskusteluissa painottuivat matkailun ja luonnonvara-alan näkökulmat. Erityisesti pohdittiin sitä, miten Lapin vahvuuksia, kuten puhdasta ilmaa, luontoa ja vettä sekä hiljaisuutta, pimeyttä ja yötöntä yötä voitaisiin hyödyntää matkailijoille suunnatuissa hyvinvointipalveluissa. Lapin asukkaiden hyvinvointi ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarve ja mahdollisuudet jäivät keskusteluissa taka-alalle.

  • Merkittävä mahdollisuus nähtiin tutkimustiedon hyödyntämisessä; tarvitaan tutkimustietoa, joka osoittaa Lapin olosuhteiden positiiviset vaikutukset hyvinvoinnille. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää tuotteita ja palveluja sekä suunnata markkinointia otollisille kohderyhmille.
     
  • Yhteisesti todettiin, että toimialat vielä tällä hetkellä ”tallaavat omia latujaan”. Seuraavalle tasolle pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin sekä toimialojen että yrittäjien välistä yhteistyötä.
     
  • Ryhmissä nostettiin esiin kysymys siitä, kuka voisi ottaa kopin biohakkeroinnin kärkikeskuksen luomisesta. Voiko olla vain yksittäisen toimijan, toimialan tai Lapin tehtävä vai tarvitaanko valtakunnan tasoista panostusta? Mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi nähtiin biohakkerointiin keskittyvän kansainvälisen tapahtumakokonaisuuden Biohacker Summit’in järjestäminen Lapissa.   

Millaisia tulevaisuuskeskusteluja sinä voisit nuorten kanssa käydä? Miten tulevaisuususkoa voisi tukea nuorten kanssa ja rakentaa omassa työssä ja kohtaamisissa?

  • Ryhmissä puhuttiin siitä, miten nuoret helposti ajautuvat ajattelemaan tulevaisuudesta musta-valkoisesti ja jopa negatiivisesti. Tästä syystä heitä tulisi kannustaa positiivisiin tulevaisuuskuviin. Tulisi vahvistaa nuorten uskoa siihen, että he voivat vaikuttaa tulevaisuuteen ja heitä koskeviin asioihin. Nuoret tulisi nähdä aktiivisina toimijoina eikä päätösten tekemisen kohteina. Toisaalta ryhmät nostivat esille myös kysymyksen, yleistetäänkö julkisessa keskustelussa liikaa nuorten ajatuksia ja toimintaa? Ajatellaanko, että kaikki nuoret suhtautuvat samalla tavalla esimerkiksi työhön?
  • Onnistuneeksi käytännön esimerkiksi nähtiin Rovaniemen aluelautakuntamalli, jonka yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten osallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien vahvistaminen. Kylien kouluilla on haastateltu nuoria siitä, mihin heidän mielestään alueen kehittämiseen varattuja rahoja tulisi käyttää.
  • Jotta nuorten tulevaisuususkoa ja -osaamista voitaisiin vahvistaa, ennakointiotaitoja olisi hyvä sisällyttää esimerkiksi ammattikorkeakouluopintoihin.

  • Nähtiin, että aikuisten ja nuorten välisen keskustelun tulisi olla luonnollista, koska erilliset tulevaisuuskeskustelut voivat tuntua vaikeilta. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että jokainen vanhempi keskustelee tulevaisuudesta lastensa kanssa ja säilyttää keskusteluyhteyden nuoriin. Aikuisilta kaivattiin ylipäänsä positiivista esimerkkiä ongelmanratkaisusta ja vaikeisiin asioihin suhtautumisesta.

 

Kiitossanat

EnnakointiAreenassa testattiin konseptia, joka mahdollisti aidon vuorovaikutuksen osallistujien ja asiantuntijoiden välillä. Tilaisuudesta saatiin hyvää palautetta jo paikan päällä. Konseptia pidettiin onnistuneena ja mielenkiintoiset asiantuntijapuheenvuorot herättelivät pohtimaan tulevaisuutta uusista näkökulmista. Koettiin, että ryhmätehtävien kautta puhujista saatiin enemmän irti kuin tavallisessa luentomuotoisessa seminaarissa. Tilaisuuden järjestäjät kiittävät asiantuntijoita erinomaisesta panostuksesta ryhmätehtävien suunnitteluun ja vastausten läpikäymiseen sekä osallistujia aktiivisesta työskentelystä!     

 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 115
Merkintöjä per sivu
Sivu 23